KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Olkapään kliinisten testien toistettavuus ja osuvuus ahdas olka -oireyhtymän diagnosoinnissa

Näytönastekatsaukset
29.9.2014
Mauri Kallinen

Näytön aste: C

Olkapään kliinisten testien osuvuus saattaa vaihdella mutta niistä on hyötyä ahdas olka -oireyhtymän varmentamisessa ja sen poissulkemisessa.

Michener ym. «Michener LA, Walsworth MK, Doukas WC ym. Reliability and diagnostic accuracy of 5 physical examination tests and combination of tests for subacromial impingement. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1898-90»1 tutkivat 2009 viiden kliinisen testin osuvuutta ahdas olka oireyhtymän diagnosoinnissa. Testien osuvuutta verrattiin kirurgisiin löydöksiin 55:llä ortopedin vastaanotolle saapuneella olkapotilaalla. Testimenetelminä olivat Neerin, Hawkins–Kennedy, kipukaari, ”’empty can” ja ulkorotaation vastustamisen testit. Testien osuvuutta arvioitiin sensitiivisyyden, spesifisyyden, positiivisen ja negatiivisen tuloksen ennusteosamäärän sekä ROC-käyrien avulla. Lisäksi arvioitiin regressioanalyysin avulla parasta kliinisten testien yhdistelmää. ROC-käyrän analyysiä käytettiin myös arvioimaan sitä testien määrän kynnystä, jolla pystyttiin parhaiten diagnosoimaan tai poissulkemaan ahdas olka -oireyhtymä. Kappakertoimen avulla arvioitiin testaajien välistä toistettavuutta.

Testien sensitiivisyydet vaihtelivat 50:sta 81 %:iin ja spesifisyydet 54:sta 87 %:iin. Parhaat sensitiivisyydet olivat Neerin (81 %) ja kipukaaren (75 %) testauksella ja parhaat spesifisyydet ”empty can”:n (87 %) ja ulkorotaation vastustamisen (87 %) testauksella. Vähintään 2,0 positiivisen tuloksen uskottavuusosamäärä oli kipukaaren, ”empty can”:n ja ulkorotaation vastustamisen testauksella. Regressioanalyysin perusteella optimaalista testiyhdistelmää ei löytynyt varmistamaan tai poissulkemaan ahdas olka -oireyhtymä. ROC-analyysin perusteella vähintään 3 testin positiivisuus 5:stä varmistaa ahdas olka oireyhtymän diagnoosia. Toistettavuus oli kohtalaisen hyvä kipukaaren, ulkorotaation vastustamisen ja ”empty can”:n testauksessa. Neerin ja Hawkins–Kennedyn testauksen kohdalla toistettavuus oli melko hyvä.

Yksittäisellä kipukaaren, ulkorotaation vastustamisen ja Neerin testauksella pystytään kohtuullisella varmuudella sulkemaan pois ahdas olka -oireyhtymä. Kipukaaren, ulkorotaation vastustamisen ja ”empty can”:n testaus ovat hyödyllisiä ahdas olka oireyhtymän diagnoosin varmistamisessa. Vähintään kolmen testin positiivisuudella 5:stä voidaan varmistaa ahdasolkadiagnoosia ja vähemmän kuin 3 testin positiivisuudella poissulkemaan sitä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kelly ym. «Kelly SM, Brittle N, Allen GM. The value of physical tests for subacromial impingement syndrome: a study of diagnostic accuracy. Clin Rehabil 2010;24:149-58 »2 tutkivat 2010 kliinisten testien diagnostista osuvuutta 59 ei-traumaattisella olkapotilaalla, jotka lähetettiin kaikukuvaukseen tai kirurgiseen tai konservatiiviseen hoidon arviointiin. Seitsemän kliinistä testiä arvioitiin: Neerin, Hawkins–Kennedy, kipukaari, ”empty and full can”, vastustettu isometrinen abduktio ja ulkorotaation testaus. Kaikukuvaukset suoritti kokenut radiologi 5–12 MHz:n lineaarianturilla. Kliinisen tutkimuksen tulosta verrattiin kaikukuvauslöydöksiin. Kaikukuvauksesta löytyi 11 täydellistä ja 7 osittaista kiertäjäkalvosimen repeämää. Näissä repeämissä oli mukana 6 ja 7 olkapäässä bursiitti. Bursiitti löytyi ainoana löydöksenä 12 olkapäästä. Kliinisten testien sensitiivisyydet vaihtelivat 45–89 % ja spesifisyydet 7–50 %. Yleiset osuvuudet vaihtelivat 30–64 % ja positiivisen tuloksen ennusteosamäärät vaihtelivat välillä 0,64–1,50.

Kipu vastustetussa ulkorotaatiossa oli luotettavin merkki ahdas olka -oireyhtymästä, testin spesifisyys oli 100 %. Kivuttomuus Hawkins–Kennedy-testissä sulkee suurella todennäköisyydellä (sensitiivisyys 74 %) ahdas olka -oireyhtymän pois.

Kaiken kaikkiaan kliiniset testit olivat suhteellisen sensitiivisia, mutta niiden osuvuutta laskee heikko spesifisyys, joka ei millään testillä kohonnut yli 50 %:n. Positiivisen tuloksen ennustearvo oli parhaimmillaankin 1,50. Tämä tarkoittaa sitä, että ahdas olka oireyhtymää eri muodoissaan potevalla positiivinen testitulos oli vain 1,50 kertaa todennäköisempää kuin niillä, joilla tätä olkasairautta ei ollut.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Michener LA, Walsworth MK, Doukas WC ym. Reliability and diagnostic accuracy of 5 physical examination tests and combination of tests for subacromial impingement. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1898-90»1: Kirurgisen löydöksen luotettavuus toimi vertailutestinä.

«Kelly SM, Brittle N, Allen GM. The value of physical tests for subacromial impingement syndrome: a study of diagnostic accuracy. Clin Rehabil 2010;24:149-58 »2: Kliinisen tutkimisen luotettavuuden osoittaminen on vaikeaa, sillä ahdas olka -oireyhtymässä kuvantamislöydöksiä ja todennäköisesti myös kirurgin toteamia leikkauslöydöksiä saattaa esiintyä ilman oireista tautia. Toisaalta oireinen tauti voi esiintyä ilman kuvantamislöydöksiä ja kirurgin toteamia leikkauslöydöksiä.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Olkapään jännevaivat 1

Kirjallisuutta

  1. Michener LA, Walsworth MK, Doukas WC ym. Reliability and diagnostic accuracy of 5 physical examination tests and combination of tests for subacromial impingement. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1898-903 «PMID: 19887215»PubMed
  2. Kelly SM, Brittle N, Allen GM. The value of physical tests for subacromial impingement syndrome: a study of diagnostic accuracy. Clin Rehabil 2010;24:149-58 «PMID: 20103576»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Olkapään jännevaivat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko