KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Työhön suhteutettu kuntoutus ja töihin paluu olkapääsairauksissa

Näytönastekatsaukset
29.9.2014
Marja Huuskonen

Näytön aste = C

Korkean intensiteetin kohdennettu harjoittelu saattaa nopeuttaa töihin paluuta verrattuna matalan intensiteetin harjoitteluun.

Osteras selvitti työryhmän «Østerås H, Arild Torstensen T, Arntzen G ym. A comparison of work absence periods and the associated costs for two different modes of exercise therapies for patients with longstanding subacromial pain»1 kanssa, voidaanko harjoitteluterapialla vaikuttaa sairauslomiin ja olkapään kuntoutukseen liittyviin kustannuksiin. Tulosmuuttujina olivat kustannukset fysioterapiasta ja muut kustannukset: sairauspäivät, työpanos ja yli 16 vuorokauden jälkeiset kustannukset sairausvakuutusjärjestelmästä.

Tutkittavilla oli oltava toispuoleista pitkäkestoista ortopedin tai lääkärin diagnosoimaa subakromiaalista kipua tai impingementiä ja heidän tuli olla iältään 18–60-vuotiaita. Inkluusiokriteerit olivat seuraavat: vähintään 3 kuukautta kestänyt oire, ei aikaisempaa olkapään leikkausta, normaali niska, kyynärpää ja rintarangan toiminta ilman säteilyoireita, ei neurologisia sairauksia, ei aikaisempaa dislokaatiota, murtumaa, subluksaatiota eikä annettua fysioterapiaa viimeisen 6 kuukauden aikana. Poissulkukriteereinä oli sydän-, hengitystie- tai metaboliasairaat, jotka eivät kyenneet osallistumaan tutkimukseen.

Kyseessä oli satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa 61 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään. Kaikille tehtiin 1 päivän testaukset ennen tutkimuksen alkua ja hoitojen päättyessä 3 kuukauden kohdalla. Testaaja ei ollut sokkoutettu ja tutkittavat tiesivät, mikä oli tutkimuksen kulku.

Ryhmä 1 oli terapiaryhmä, jossa harjoittelu oli voimakas intensiteettistä (HD) (n = 31, keski-ikä 46,1 vuotta (SD 11,2), miehiä 33,1 % ja naisia 2,1 %) ja ryhmä 2 taas sai matalamman intensiteetin harjoittelua (LD) (N = 30, keski-ikä 41,8 vuotta (SD 14,5), miehiä 26 %, naisia 18,8 %).

Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa pituuden, painon, hoitokertojen tai oireiden keston suhteen. Terapia kesti 3 kuukautta ja sitä annettiin 3 kertaa viikossa. Fysioterapeutit eivät tienneet satunnaistamisesta. Erot ryhmien välillä tuli toistojen ja aikaa vievien aerobisten harjoitusten määrässä. Harjoitteet laadittiin yksilöllisesti.

Kaikissa harjoitteissa pyrittiin lisäämään olkapään ratojen liikelaajuuksia, humeroscapular-rytmin palauttamista ja suljetun ketjun harjoituksia. Vain intensiteetti vaihteli ryhmien välillä: 3 x 30 sarjoja ja aina, kun kipu antoi myöden, lisättiin painoa harjoitteluun. Mukana oli myös yleisiä harjoitteita, kuten kuntopyöräilyä, soutulaiteharjoittelua ja stepperiä sekä lämmittelyyn että peruskunnon kohottamiseen. Jokaisen hoidon jälkeen kysyttiin potilaan omia tuntemuksia.

Merkitsevyysrajaksi asetettiin p < 0,05 ja kliinisesti merkitsevä ero oli 30 %. ES 0,1, 0,5 ja 0,8 oli arvioitu pieneksi, keskinkertaiseksi ja suureksi vaikutukseksi. 92 % potilaista oli tutkimuksen loppuun asti, yhteensä 5 jäi pois, HD (2) ja LD (3).

Tulosmuuttujat olivat HD-ryhmässä merkitsevästi (p < 0,05) paremmat verrattuna LD-ryhmään. Sairauslomien kustannus laski HD-ryhmässä 59,1 % (95 % luottamusväli 46,1–71,7), kun taas LD-ryhmässä laskua oli 42,3 % (95 % luottamusväli 32,6–52,0). Ero oli siis merkitsevä. Päivissä ero oli ryhmien välillä 4,1 vuorokautta.

Norjassa on arvioitu, että olkapääkivun vuoksi syntyy 19 100 sairauslomapäivää kuussa. Hoidon vaikutus vähentämällä sairauslomia 50 % on merkittävä, koska se tarkoittaisi Norjassa säästöä 3,3 miljoonaa kuussa tai 38,4 miljoonaa vuodessa.

Työhön paluu oli HD-ryhmässä parempi: sairauslomaprosentti putosi 33,4 % aina 8,4 % ja LD-ryhmässä 44,4 % aina 22,0 % (-25 % vs -22,4 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

«Østerås H, Arild Torstensen T, Arntzen G ym. A comparison of work absence periods and the associated costs for two different modes of exercise therapies for patients with longstanding subacromial pain»1: Tutkimuksen laatua alentaa pieni otoskoko. Seuranta-aika oli kohtalainen mutta sen jälkeistä tietoa ei ole tarvituista sairauslomista tai kustannuksista. Sokkoutuksen puutteiden vaikutus kustannuksiin jäi pieneksi. Varsinaisia fysioterapian vaikuttavuuseroja ei kuvattu. Tutkimus oli selvästi terveysekonominen.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Olkapään jännevaivat 1

Kirjallisuutta

  1. Østerås H, Arild Torstensen T, Arntzen G ym. A comparison of work absence periods and the associated costs for two different modes of exercise therapies for patients with longstanding subacromial pain. J Med Econ 2008;11:371-81 «PMID: 19450093»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Olkapään jännevaivat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko