KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Työntekijän työtapaturmavakuutuskompensaation vaikutus kiertäjäkalvosimen leikkauksen hoitotulokseen

Näytönastekatsaukset
29.9.2014
Marja Huuskonen

Näytön aste: B

Työntekijän työtapaturmavakuutus on ilmeisesti yhteydessä heikompaan kiertäjäkalvosimen leikkauksenjälkeiseen koettuun toipumiseen.

Kanadalainen Balyk selvitti ryhmänsä kanssa «Balyk R, Luciak-Corea C, Otto D ym. Do outcomes differ after rotator cuff repair for patients receiving workers' compensation? Clin Orthop Relat Res 2008;466:3025-33 »1 ortopedian klinikalla Edmontonissa, onko työtapaturmakompensaatiolla vaikutusta hoitotulokseen kiertäjäkalvosimen operaation jälkeen. Tutkimuksessa verrattiin preoperatiivisia eroja työtapaturmavakuutuskorvauksia saavien (WCB) ja ei saavien välillä. Hoitotulosta arvioitiin 6 kuukauden kohdalla.

Kyseessä oli 141 kiertäjäkalvosimen repeämä potilaan prospektiivinen kohorttitutkimus. ASES-luokitus repeämän suhteen (pieni 0–10 mm, kohtalainen 11–30 mm, suuri 31–49 mm ja massiivinen > 50 mm). Repeämien koon suhteen ei ollut eroa ryhmien välillä.

Potilaat tulivat kahden kirurgin vastaanotoilta. Poissulkukriteereinä olivat Bankart-leesio, vaikea GH-nivelen atroosi ja aikaisempi leikkaus.

Potilaista 36 oli vakuutuksen piirissä (26 %). Tutkimus suoritettiin kerran ennen leikkausta ja 3 ja 6 kuukauden kohdalla. Tutkimuksen teki hoitoon osallistumaton fysioterapeutti. Potilaiden keski-ikä oli 54,0 ± 10,4 vuotta, 102 (72 %) oli miehiä. Pieni avaus tehtiin 84 potilaalle (60 %), artroskopia 24 potilaalle (17 %) ja avoin kirurgia 33 potilaalle (23 %).

Työtapaturmastatus ei vaikuttanut leikkauspäätöksiin, molemmilla leikkaavilla kirurgeilla oli yhtäläisesti sekä vakuutettuja että vakuuttamattomia.

WCB-ryhmässä keski-ikä oli 51,2 vuotta (SD 8,7). Heistä oli miehiä 28 (78 %) ja tupakoitsijoita 14 (39 %). Vakuuttamattomien keski-ikä oli 55,0 vuotta (10,7), heistä oli miehiä 74 (71 %) ja tupakoitsijoita 20 (19 %). Ryhmien välillä ei eroa tupakoinnissa, p < 0,02. Traumaattisia oli WCB-ryhmässä 33 (92 %) vs non-WCB 80 (76 %), p < 0,05. Kirurginen toimenpide tehtiin alle 6 kuukauden kuluessa WCB-ryhmässä 17 (50 %) vs 22 (22 %) ja vastaavasti alle 6 kuukauden aikana WCB-ryhmässä leikattuja 17 (50 %) verrattuna non-WCB 77 (78 %). Ryhmien välillä oli merkitsevä ero p < 0,004.

Tulosmuuttujina olivat käytössä olkapään liikkuvuus, ROM-arvo, WORC-indeksi ja Amerikan olka-kyynärpääkysely (ASES). Lihasvoimat mitattiin olkapäästä subjektiivisesti, mittaajana oli fysioterapeutti. Alkupisteet olivat merkitsevästi alemmat WCP-ryhmässä (WORC p < 0,001, ASES p < 0,001).

Tutkimuksessa hyödynnettiin regressioanalyysia, jotta ryhmien välille ei tulisi suuria eroavaisuuksia. WCP-ryhmässä tutkittavat olivat nuorempia, tupakoivia, taustalla oli useimmin traumaattinen tapahtuma ja heidät olivat leikattu alle 6 kuukauden kuluessa tapaturmasta. WCP-ryhmässä oli havaittavissa heikompaa toipumista kaikissa tulosmuuttujissa.

Puolen vuoden seurantakohdassa WORC-arvo oli WCP-ryhmässä 59,6 (19,2) vs 80,9 (13,6), p < 0,001, ASES vastaavasti 72,9 (14,3) vs 82,9 (13,0), p < 0,001. ROM 173,0° (40,5°) ja 196,1° (31,3°), p < 0,01, eli WCB-ryhmässä postoperatiivisesti merkitsevästi pienempi arvo.

Kivun ja toiminnan suhteen merkitsevä ero (P < 0,001 WORC ja ASES) WCB-ryhmässä preoperatiivisesti. ROM:n suhteen ei eroa (P = 0,07).

Tupakoinnilla oli negatiivinen vaikutus WCP-ryhmässä 6 kuukauden tuloksiin. Ei vakuutettu tupakoitsija sai korkeammat WORC-pisteet kuin tupakoiva WCP (P = 0,02). ASES-pisteissä oli alentunut arvo WCP-tupakoitsijoilla, muuten tupakointi ei tuonut ryhmien välille eroa. Johtopäätöksenä huomioitiin, että vakuutuspotilaat kokevat toipumisensa vähäisemmäksi leikkaustoimenpiteen jälkeen. Preoperatiiviset selvittelyt on huomioitava vakuutuspotilaiden hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvalloissa Cuff työryhmänsä kanssa «Cuff DJ, Pupello DR. Prospective evaluation of postoperative compliance and outcomes after rotator cuff repair in patients with and without workers' compensation claims. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:»2 tutki prospektiivisessa tutkimuksessa rotator cuff operaation leikkauksen jälkeistä eroa hoitomyöntyvyydessä verraten vakuutuskompensaatiota saavia ja sitä saamattomia potilaita. Tutkimusryhmiä oli kaksi: ryhmässä 1 42 potilasta, jotka olivat hoidossa 12/2007–1/2010 ja joilla oli vakuutuskompensaatio ja vertailuryhmänä 50 potilasta, joilla ei ollut kompensaatiota. Kaikille potilaille tehtiin artroskooppinen rotator cuff korjaus. Molemmissa ryhmissä noudatettiin samanlaista kuntoutusta postoperatiivisesti, fysioterapia dokumentoitiin. Seuranta-aika oli 12 kuukautta.

Huonompaa hoitokomplienssia dokumentoitiin 22/42 potilaalla (52 %) vakuutuskompensaatioryhmässä verrattuna 2/50 (4 %) ei kompensaatiota saaneisiin, p < 0,001. Kompensaatioryhmässä oli vähemmän koettua parantumista verrattuna pre- ja postoperatiiviseen tulosmittariin (ASES = American Shoulder and Elbow Surgeons), tulos 40,4 vs 60,1). SST-tulos (Simple Shoulder Test) oli 3,9 vs 6,0 ja VAS 7,0 vs 3,0. Verrattuna kontrolliryhmään ASES-pisteet olivat 41,7 vs 89,2, STT 4,4 vs 10,7, VAS 6,2 vs 0,35, p < 0,001.

Kun verrattiin hoitokomplianssiryhmään, paremmat tulokset saatiin kompensaatioryhmässä, lopulliset tulosmuuttujat ASES 73,1, STT 7,9, VAS 1,5 kuin ei kompensaatiota ryhmässä ASES 48,4, STT 4,3, VAS 5,3, p < 0,001.

Yhteenvedossa todettiin, että postoperatiivista hoitoihin sitoutumisen puutetta oli 52 %:lla kompensaatioryhmässä verrattuna ei sitä saaviin (4 %). Niillä potilailla, joilla ei ollut hoitomyöntyvyyden suhteen ongelmia, paranemistulokset olivat merkitsevästi parempia kompensaatioryhmässä. Hoitomyöntyvyyden vaikutusta ei tule aliarvioida leikkauspotilailla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kanadassa Holtbyn ryhmä «Holtby R, Razmjou H. Impact of work-related compensation claims on surgical outcome of patients with rotator cuff related pathologies: a matched case-control study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:452-6»3 teki tapaus-kontrollitutkimuksen siitä, onko kompensaatiolla vaikutusta kirurgisten potilaiden tuloksiin kiertäjäkalvosimen operaation jälkeen. Tulosmittareina olivat subjektiiviset ja objektiiviset tulosmittarit, joita seurattiin 1 vuoden ajan leikkauksesta.

Mukana oli 517 potilasta, joille kaikille oli tehty kiertäjäkalvosimen repeämän vuoksi dekompressio-operaatio. 110 potilasta sai vakuutuskompensaatiota olkapääsairaudesta. Tätä ryhmää verrattiin aikaisemmin hoidettuihin, joilla ei ollut kompensaatiota iän, sukupuolen ja patologisen tason mukaan.

Tulosmittareina olivat WORC, ASES, Constant–Murley. Lisäksi Wilcoxin ja Ranked sign testit kuuluivat tutkimukseen, jolla selvitettiin ryhmien välistä eroa.

Analyysissä oli mukana 220 potilasta (keski-ikä 48 ± 10 vuotta, vaihtelu 20–69). 110 potilasta ryhmää kohti, 45 potilasta (41 %) oli läpi käynyt korjausleikkauksen ja 65:lle (59 %) oli tehty dekompressio (joko akromioplastia, jossa resekoitu lateraalinen solisluu tai ei).

Kumpikin ryhmä parani merkitsevästi riippumatta alkustatuksesta, P < 0,001. Merkitsevä ero oli vahingoittuneilla ja ei tapaturmaisilla työntekijöillä alussa. 1 vuoden kohdalla postoperatiivisesti kaikkiaan kompensaatioryhmässä oli merkitsevästi enemmän työkyvyttömyyttä.

Yhteenvedossa todettiin, että työikäisistä vauriotaustaiset raportoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän työkyvyttömyyttä ennen ja jälkeen kiertäjäkalvosimen leikkauksen. Merkitsevää paranemista tapahtuu 1 vuoden seurannan aikana tässäkin ryhmässä, mutta kompensaatio saattaa vaikuttaa työkykyyn.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalainen tutkija Henn selvitti ryhmänsä kanssa «Henn RF 3rd, Tashjian RZ, Kang L ym. Patients with workers' compensation claims have worse outcomes after rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2008;90:2105-13 »4, mikä vaikutus työntekijän kompensaatiolla on kiertäjäkalvosimen operaatiosta toipumisessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut viitettä siitä, että työtapaturmakompensaatiolla on vaikutusta leikkaustuloksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole ollut mukana mahdollisia sekoittavia tekijöitä.

125 potilasta (39 kompensaatiotapausta = ryhmä 1), joille tehtiin kroonisen kiertäjäkalvosimen repeämän vuoksi kirurginen hoito saman kirurgin leikkaamina. Ryhmää tutkittiin prospektiivisesti ja seurattiin 1 vuoden ajan.

Tulosmittarit: SST, käden kysely DASH, VAS, hartiakipu, funktio, elämänlaatu, SF-36

Potilaat, jotka saivat työtekijänä kompensaatiota, olivat merkitsevästi nuorempia, työssä oli suurempia vaatimuksia, enemmän naimattomia, matalampi koulutustaso ja preoperatiiviset odotukset olivat samoin matalammat verrattuna ryhmään, joka ei saa kompensaatiota (p = 0,001 vs 0,016).

Ennen operaatiota ryhmässä 1 oli matalammat pisteet SST:ssä, SF-36:ssa (P = 0,0007) ja parantuminen oli huonompi DASH-indeksin mukaan, VAS-asteikolla kivussa sekä funktiossa ja SF-36 kehon kipuosiossa ja tunne-elämän roolipisteissä (P = 0,0028 vs 0,038).

Multivarianssianalyysissä, jossa huomioitiin ikä, sukupuoli, tupakka, sosiaalinen status, koulutus, oireiden kesto, työn vaatimukset, odotukset ja repeämän koko, saatiin selville, että kompensaatiostatus oli itsenäinen ennustava tekijä huonompiin DASH-pisteisiin.

Tämä tutkimus vahvisti aiemmin laadittuja tutkimuksia, jossa huomioitiin nyt myös sekoittavat tekijät. Työntekijän kompensaatiokorvaus on vaikuttamassa huonompaan tulokseen kiertäjäkalvosinleikkausten jälkeen. Vaikuttavuustasoksi määritettiin prognostiivisesti taso 1.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvalloissa Viola «Viola RW, Boatright KC, Smith KL ym. Do shoulder patients insured by workers' compensation present with worse self-assessed function and health status? J Shoulder Elbow Surg 2000;9:368-72 »5 selvitti työryhmänsä kanssa, voiko työtapaturmavakuutus heikentää olkapään funktiota ja terveyden arviota verrattuna niihin, joilla ei ole vakuutusta. Kaikkiaan 1 063 potilastapausta käytiin läpi. Jokainen vastasi kahteen kyselyyn: SST ja SF-36 (yleinen terveystila). Joukko jaettiin kahteen riippuen siihen, saiko vakuutuskompensaatiota tai ei.

Tuloksissa todetaan, että ne potilaat, jotka saivat vakuutuskompensaatiota, saivat merkitsevästi matalampia arvoja itsearvioidusta olkapään toimintakyselystä ja terveydentilasta kuin ne, joiden olkapääsairaus ei liittynyt työtapaturmaan. Eroa ei selittänyt ikä, sukupuoli tai diagnoosi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit:

«Henn RF 3rd, Tashjian RZ, Kang L ym. Patients with workers' compensation claims have worse outcomes after rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2008;90:2105-13 »4: Vahvisti monimuuttuja-analyysillä, että olkapääleikkauksesta toipumisessa on mukana myös sosioekonomisia tekijöitä. Näiden tunnistaminen ennen operaatioita on ehkä tarpeen.

«Viola RW, Boatright KC, Smith KL ym. Do shoulder patients insured by workers' compensation present with worse self-assessed function and health status? J Shoulder Elbow Surg 2000;9:368-72 »5: Yllättävä havainto, kun työtapaturmavakuutusta arvioidaan osin työkykyä palauttavana ja työhön paluuta tukevana järjestelmänä. Meillä Suomessa vakuutus on pakollinen.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Olkapään jännevaivat 1

Kirjallisuutta

  1. Balyk R, Luciak-Corea C, Otto D ym. Do outcomes differ after rotator cuff repair for patients receiving workers' compensation? Clin Orthop Relat Res 2008;466:3025-33 «PMID: 18784971»PubMed
  2. Cuff DJ, Pupello DR. Prospective evaluation of postoperative compliance and outcomes after rotator cuff repair in patients with and without workers' compensation claims. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:1728-33 «PMID: 22652063»PubMed
  3. Holtby R, Razmjou H. Impact of work-related compensation claims on surgical outcome of patients with rotator cuff related pathologies: a matched case-control study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:452-60 «PMID: 19766021»PubMed
  4. Henn RF 3rd, Tashjian RZ, Kang L ym. Patients with workers' compensation claims have worse outcomes after rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2008;90:2105-13 «PMID: 18829907»PubMed
  5. Viola RW, Boatright KC, Smith KL ym. Do shoulder patients insured by workers' compensation present with worse self-assessed function and health status? J Shoulder Elbow Surg 2000;9:368-72 «PMID: 11075318»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Olkapään jännevaivat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko