KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske kiertäjäkalvosimen ongelmissa

Näytönastekatsaukset
29.9.2014
Jaro Karppinen

Näytön aste = B

Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske ei ilmeisesti ole suun kautta otettua kipulääkettä tai fysioterapiaa tehokkaampaa.

Cochrane-katsaukseen «Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD004016 »1, «»1 löytyi 2 tutkimusta (yhteensä 45 potilasta), joissa oli verrattu subakromiaalista glukokortikoidiruisketta lumeeseen satunnaistetussa sokkoutetussa asetelmassa. Potilailla oli kliinisesti arvioitu kiertäjäkalvosimen tendoniitti.

Glukokortikoidiruiske lievitti hieman lumetta enemmän kipua ja paransi abduktioliikkuvuutta lyhytaikaisessa (1 kuukausi) seurannassa. Kolmessa tutkimuksessa (yhteensä 120 potilasta) glukokortikoidiruisketta verrattiin tulehduskipulääkkeeseen. Hoitoryhmien välillä ei ollut eroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2010 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa «Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and safety of corticosteroid injections and other injections for management of tendinopathy: a systematic review of randomised controlled trials. Lancet 201»2 arvioitiin glukokortikoidiruiskeen tehoa ja turvallisuutta tendinopatioissa. Kiertäjäkalvosimen tendinopatioista kelpuutettiin 14 vertailua 10 eri tutkimuksesta (yhteensä 780 potilasta). Potilasaineistot olivat heterogeenisia kuten myös glukokortikoidi- ja vertailuhoidot.

Kolmessa tutkimuksessa oli vertailtu glukokortikoidiruisketta lumeinjektioon. Niissä glukokortikoidiruiskeella oli kohtalaista lyhytaikaista vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn. Glukokortikoidiruiske oli teholtaan samaa luokkaa kuin suun kautta otettu tulehduskipulääke tai fysioterapia. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat ihoatrofia (9 %), lisääntynyt kipu (8 %) ja depigmentaatio (< 1 %). Jänneruptuurat olivat harvinaisia.

Tulokset olivat yhtenevät Cochrane-katsauksen «Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD004016 »1 kanssa ja johtopäätöksenä oli, että glukokortikoidiruiskeen lyhytaikainen vaikuttavuus kiertäjäkalvosimen tendinopatioissa on epäselvä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa «van der Sande R, Rinkel WD, Gebremariam L ym. Subacromial impingement syndrome: effectiveness of pharmaceutical interventions-nonsteroidal anti-inflammatory drugs, corticosteroid, or other injections:»3 arvioitiin erilaisten kipuhoitojen vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn subakromiaalisessa impingementissä.

Katsauksen mukaan on ristiriitaista näyttöä sekä lyhyellä (4 viikkoa) että pitkällä (12 viikkoa) aikatähtäimellä, että glukokortikoidiruiske lievittää oireita lumehoitoon verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2013 julkaistu satunnaistettu kaksoissokkoutettu tutkimus «Min KS, St Pierre P, Ryan PM ym. A double-blind randomized controlled trial comparing the effects of subacromial injection with corticosteroid versus NSAID in patients with shoulder impingement syndro»4 on tuloksiltaan yhteneväinen systemaattisten katsausten «Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD004016 »1, «Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and safety of corticosteroid injections and other injections for management of tendinopathy: a systematic review of randomised controlled trials. Lancet 201»2, «van der Sande R, Rinkel WD, Gebremariam L ym. Subacromial impingement syndrome: effectiveness of pharmaceutical interventions-nonsteroidal anti-inflammatory drugs, corticosteroid, or other injections:»3 tulosten kanssa. Siinä kliinisesti karakterosoidut impingement-potilaat satunnaistettiin glukokortikoidi- (40 mg triamsilonia; n = 17) tai tulehduskipulääkeinjektioon (60 mg ketorolaakkia; n = 15).

Keskimääräinen parantuminen yhden kuukauden kohdalla UCLA-pisteissä oli hieman parempi ketorolaakkiryhmässä (7,15 vs 2,13; p = 0,03).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Englantilaiseen tutkimukseen «Crawshaw DP, Helliwell PS, Hensor EM ym. Exercise therapy after corticosteroid injection for moderate to severe shoulder pain: large pragmatic randomised trial. BMJ 2010;340:c3037 »5 otettiin yli 40-vuotiaita potilaita, joilla oli kohtalaisen vaikea tai vaikea toispuoleinen olkapääkipu (3-portaisella asteikolla arvioituna) sekä positiivinen Neerin impingement-merkki tai Hawkinsin testi. Potilaat satunnaistettiin joko harjoitteluterapian ja glukokortikoidiruiskeen (20 mg triamsinolonia lidokaiinissa (1-prosenttinen, 4,5 ml)) yhdistelmään (n = 115) tai pelkkään harjoitteluterapiaan (n = 117). Harjoitteluterapiassa käytettiin sekä manuaalisia tekniikoita että lihasharjoittelua. Päävastemuuttujana oli olkapään kipu ja toimintakyky arvoituna SPADI-indeksillä 12 viikon kohdalla. Lähtötilanteessa ryhmät olivat vertailukelpoiset: yhdistelmäryhmässä SPADI:n kokonaispistemäärä oli 47,3 (± 9,7) ja harjoitteluryhmässä 46,3 (± 7,8).

Kolmen kuukauden kohdalla totaali-SPADI-indeksi parantui yhdistelmäryhmässä 13,1 pistettä ja harjoitteluryhmässä 16,4 pistettä. Hoitoryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa kolmen kuukauden kohdalla (hoitojen ero 3,26 (95 % luottamusväli -0,8–7,3; p = 0,116). Kuuden kuukauden kohdalla ryhmien välillä ei ollut edelleenkään eroa SPADI-pistemäärässä (p = 0,324). Toissijaisissa muuttujissa SPADI:n kokonaispistemäärässä oli merkittävä ero yhdistelmähoidon eduksi 1 viikon (hoitoryhmien ero 6,6 (95 % luottamusväli 4,3–8,8; p < 0,001) ja 6 viikon kohdalla (hoitoryhmien ero 7,4 (95 % luottamusväli 4,3–10,4; p < 0,001). Samoin niiden potilaiden osuus, jotka olivat parantuneet tai hyötyneet hoidosta merkittävästi, oli suurempi yhdistelmähoidossa 1 viikon (77 vs 48 %; p < 0,001) ja 6 viikon kohdalla (92 vs 78 %; p = 0,006). Tutkimuksessa ei raportoitu mahdollisia haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Olkapään jännevaivat 1

Kirjallisuutta

  1. Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD004016 «PMID: 12535501»PubMed
  2. Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and safety of corticosteroid injections and other injections for management of tendinopathy: a systematic review of randomised controlled trials. Lancet 2010;376:1751-67 «PMID: 20970844»PubMed
  3. van der Sande R, Rinkel WD, Gebremariam L ym. Subacromial impingement syndrome: effectiveness of pharmaceutical interventions-nonsteroidal anti-inflammatory drugs, corticosteroid, or other injections: a systematic review. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:961-76 «PMID: 23246416»PubMed
  4. Min KS, St Pierre P, Ryan PM ym. A double-blind randomized controlled trial comparing the effects of subacromial injection with corticosteroid versus NSAID in patients with shoulder impingement syndrome. J Shoulder Elbow Surg 2013;22:595-601 «PMID: 23177167»PubMed
  5. Crawshaw DP, Helliwell PS, Hensor EM ym. Exercise therapy after corticosteroid injection for moderate to severe shoulder pain: large pragmatic randomised trial. BMJ 2010;340:c3037 «PMID: 20584793»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Olkapään jännevaivat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko