Takaisin

Hyaluronaatti-injektiot kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa

Näytönastekatsaukset
Jukka Raittinen
12.4.2022

Näytön aste: B

Hyaluronaatista ei ilmeisesti ole hyötyä kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa.

Hollantilaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Penning LI, de Bie RA, Walenkamp GH. The effective...»1 159 potilasta, joilla oli kiertäjäkalvosinvaiva, satunnaistettiin saamaan joko subakromiaalisia hyaluronaatti-, kortisoni- tai lumeinjektioita. Potilaiden keski-ikä oli 53 vuotta (20–87). Olkapäävaiva oli kestänyt vähintään 6 viikkoa. Kaikki ryhmät saivat 3 injektiota 3 viikon välein. Pistokset pistettiin dorsolateraalisesti. Sekä pistäjä että potilas sokkoutettiin. Hyaluronaattiryhmälle pistettiin 2 ml hyaluronaattia ja 8 ml 1-prosenttista lidokaiinia. Kortisoniryhmälle pistettiin 8 ml 1-prosenttista lidokaiinia ja 2 ml triamsilonia. Lumeryhmälle annettiin 8 ml 1-prosenttista lidokaiinia ja 2 ml NaCl-liuosta. Potilaita seurattiin 26 viikkoa.

Ryhmien välistä eroa selvitettiin ensisijaisesti VAS-asteikolla ja toissijaisesti Constant-pisteytyksellä ja toimintakyky- sekä kipukyselyillä.

6 viikon kohdalla kortisoni-injektio oli lumetta tilastollisesti merkittävästi parempi VAS-asteikolla, 3,2 vs. 4,4 (P = 0,006). Seurannan lopussa 26 viikon kohdalla ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa VAS-asteikolla 4,3 vs. 3,7 vs. 3,6, (P > 0,05). Myöskään Constant-pisteissä, toimintakyky- tai kipukyselyissä ei ryhmien välillä ollut merkittävää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eteläkorealaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Oh CH, Oh JH, Kim SH ym. Effectiveness of subacrom...»2 verrattiin hyaluronaatti-injektiota lumeeseen kiertäjäkalvosinleikkauksen jälkeen. 80 potilasta, joille tehtiin kiertäjäkalvosinleikkaus ja akromioplastia, satunnaistettiin kahteen ryhmään. Hyaluronaattiryhmälle (n = 40) injisoitiin leikkauksen lopussa natriumhyaluronaattia 5 g sokkona lateraalisen subakromiaalisen portin kautta. Kontrolliryhmälle (n = 40) ei injisoitu leikkauksessa mitään. Molemmat ryhmät pitivät kantosidettä 4–6 viikkoa. Passiiviset liikeharjoitteet aloitettiin välittömästi. Kantositeen poiston jälkeen aloitettiin aktiiviset liikeharjoitteet ja 3 kuukauden kohdalla aktiiviset lihasten vahvistusharjoitteet. Normaali liikunta sallittiin 6 kuukauden kohdalla.

VAS ja passiiviset liikelaajuudet testattiin 2 ja 6 viikon sekä 3, 6 ja 12 kuukauden kohdalla. Toimintakykyä arvioitiin Constant- ja ASESS-pisteytyksellä 6 ja 12 kuukauden kohdalla. TT-artrografia tai kaikututkimus tehtiin 6–12 kuukautta leikkauksen jälkeen.

Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa VAS-asteikolla, Constant- tai ASESS-pisteissä missään vaiheessa seuranta-aikana. Myöskään passiivisissa liikelaajuuksissa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa missään vaiheessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Taiwanilaisessa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Chou WY, Ko JY, Wang FS ym. Effect of sodium hyalu...»3 verrattiin hyaluronihappoa lumeeseen osittaisissa kiertäjäkalvosinrepeämissä. Tutkimukseen osallistui 51 potilasta, joilla oli kiertäjäkalvosinsairaus ja kuvantamislöydös. Totaalirepeämät suljettiin pois. Potilaat olivat iältään 35–80-vuotiaita. 25 potilasta sokkoutettiin hyaluronaattiryhmään ja 26 potilasta lumeryhmään. Tutkimusryhmälle pistettiin 25 mg/viikko hyaluronaattia subakromiaalitilaan viitenä viikkona peräkkäin. Lumeryhmälle injisoitiin keittosuolaliuosta subakromiaalitilaan. Pistokset pisti yksi olkapääkirurgi posterolateraalisesti. Potilaat tutkittiin viikon välein, kunnes oli kulunut 6 viikkoa viimeisestä pistoksesta. Kokonaisuudessaan potilaita seurattiin keskimäärin 2 vuoden ajan.

1 viikko pistosten jälkeen ryhmien välillä ei ollut eroa Constant-pisteytyksessä eikä VAS-pisteissä. 6 viikon kuluttua pistoksista tutkimusryhmä sai paremmat Constant-pisteet: 79,24 +/- 13,09 vs. 69,07 +/- 13,29, P = 0,0095. Kipu oli myös helpottanut lumeryhmää paremmin: VAS 3,04 +/- 2,03 vs. 5,12+/- 2,42, P = 0,0018.

6 viikkoa hoidon jälkeen halukkaat lumeryhmään kuuluvat saivat 5 pistoksen sarjan hyaluronaattia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Constant-Murley-pisteissä kliinisesti merkittävä ero tutkimusten mukaan on 10–20 pisteen välillä. VAS-asteikolla kliinisesti merkittävät erot ovat noin 1,7–2 pisteen luokkaa. Tutkimuksen laatua heikentää sokkoutuksen purkaminen 6 viikkoa hoidon jälkeen. Pitkäaikaistuloksia ei voida vertailla 2 vuoden kohdalla.

Kirjallisuutta

  1. Penning LI, de Bie RA, Walenkamp GH. The effectiveness of injections of hyaluronic acid or corticosteroid in patients with subacromial impingement: a three-arm randomised controlled trial. J Bone Joint Surg Br 2012;94:1246-52 «PMID: 22933498»PubMed
  2. Oh CH, Oh JH, Kim SH ym. Effectiveness of subacromial anti-adhesive agent injection after arthroscopic rotator cuff repair: prospective randomized comparison study. Clin Orthop Surg 2011;3:55-61 «PMID: 21369479»PubMed
  3. Chou WY, Ko JY, Wang FS ym. Effect of sodium hyaluronate treatment on rotator cuff lesions without complete tears: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:557-63 «PMID: 19963403»PubMed