KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Tapaturmaperäisen kiertäjäkalvosinrepeämän korjausajankohta

Näytönastekatsaukset
29.9.2014
Juha Paloneva

Näytön aste = C

Tapaturmaperäisen kiertäjäkalvosimen repeämän varhainen korjaus saattaa johtaa myöhäiskorjausta parempaan tulokseen.

Petersenin ja Murphyn «Petersen SA, Murphy TP. The timing of rotator cuff repair for the restoration of function. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:62-8 »1 Yhdysvalloissa toteutettuun retrospektiiviseen tapaus-verrokkitutkimukseen otettiin mukaan akuutin traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän saaneet potilaat, joiden olkapään loitonnusliikelaajuus jäi alle vaakatason. Sisäänottokriteerit täytti 42 potilasta, joista mittauksia varten tavoitettiin 36 iältään keskimäärin 57-vuotiasta potilasta (vaihteluväli 21–74 vuotta). Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään vammasta kiertäjäkalvosimen repeämän avoimeen korjaukseen kuluneen ajan mukaan (0–8 viikkoa 15 potilasta, 9–16 viikkoa 15 potilasta ja yli 16 viikkoa 6 potilasta). Seuranta-aika oli keskimäärin 31 kuukautta (vaihteluväli 9–71 kuukautta).

Koko tutkimusaineistossa kipu (VAS 0–10) pieneni 7:stä 1,4:ään (P < 0,01), aktiivinen elevaatio parani 55 (10–90) asteesta 133:een (55–170) asteeseen (P < 0,01) ja ulkokierto parani 39 asteesta (0–65) 49 asteeseen (15–75) (P < 0,01). UCLA- (maksimi 35) ja ASES- (maksimi 100) pisteet kasvoivat 8 ja 30:sta 26 ja 79:ään (P < 0,01). Aktiivinen elevaatio sekä ASES- ja UCLA-pisteet paranivat kaikissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevästi (P ≤ 0,01). Aktiivinen elevaatio sekä UCLA-pisteet paranivat tilastollisesti merkitsevästi (P ≤ 0,05) enemmän niillä potilailla, joilla kiertäjäkalvosin korjattiin alle 4 kuukauden kuluessa vammasta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Hantes kollegoineen «Hantes ME, Karidakis GK, Vlychou M ym. A comparison of early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2011;19:1766-70 »2 tutki Kreikassa retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessaan traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän korjauksen tuloksia. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään vammasta leikkaukseen kuluneen ajan mukaan. Varhaisen korjauksen ryhmässä (15 potilasta, keskimääräinen ikä 54,2 vuotta, vaihteluväli 28–68 vuotta) kiertäjäkalvosinkorjaus tehtiin keskimäärin 12 (320) vuorokauden kuluessa vammasta ja myöhäiskorjausryhmässä (20 potilasta, keskimääräinen ikä 56,1 vuotta, vaihteluväli 33–70 vuotta) keskimäärin 131 (45–303) vuorokauden kuluttua.

Varhaiskorjausryhmässä 34 kuukauden kuluttua (26–62) UCLA-pisteet (maksimi 35) olivat 31 ja Constant–Murleyn pisteet 82 (maksimi 100). Myöhäiskorjausryhmässä 38 (31–70) kuukauden kuluttua UCLA-pisteet olivat 26 ja Constant-pisteet 70. Sekä UCLA- että Constant-mittareilla ero oli tilastollisesti merkitsevä varhaiskorjausryhmän hyväksi (P < 0,05). Varhaiskorjausryhmässä Constant-pisteet kasvoivat 39:stä (17–40) 82:een (54–93) (P < 0,001) ja UCLA-pisteet 10:stä (6–13) 31:een (23–33) (P < 0,001). Myöhäiskorjausryhmässä Constant-pisteet kasvoivat 40:stä (19–42) 70:een (36–89) (P < 0,001) ja UCLA-pisteet 12:sta (7–16) 26:een (18–32) (P < 0,001).

Molemmilla mittareilla arvioituna tulos oli varhaiskorjausryhmässä myöhäiskorjausryhmää parempi (P < 0,05). Kivun lievittymisessä ja voiman palautumisessa ryhmien välillä ei ollut eroa.

Keskimäärin 31,5 kuukauden kuluttua (vaihteluväli 21–56) tehdyssä MRI:ssä todettiin uudelleenrepeämä 33 %:lla varhaiskorjausryhmässä ja 35 %:lla myöhäiskorjausryhmässä ilman tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivisessä analyysissään Björnsson kollegoineen «Björnsson HC, Norlin R, Johansson K ym. The influence of age, delay of repair, and tendon involvement in acute rotator cuff tears: structural and clinical outcomes after repair of 42 shoulders. Acta O»3 tutki Ruotsissa leikkausviiveen vaikutusta traumaattisen kiertäjäkalvosirepeämän korjaustuloksiin potilailla, joilla oli vamman jälkeen pseudoparalyysi. 42 potilaan aineistossa (keskimääräinen ikä 59 vuotta, vaihteluväli 38–79 vuotta) 11 potilasta leikattiin kolmen viikon kuluessa vammasta, 13 potilasta 3–6 viikon kuluessa ja 18 potilasta 6–12 kuukauden kuluessa. Seuranta-aika oli 39 (12–108) kuukautta.

Constant–Murley- ja DASH-mittareilla tai WORC-indeksillä arvioituna ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

Käytettävissä olevat tutkimukset leikkausajankohdan vaikutuksesta kiertäjäkalvosinkorjauksen tuloksiin ovat laadultaan heikkoja. Kaikkien tutkimusten puutteena oli satunnaistetun tutkimusasetelman puuttuminen. Lisäksi näissä tutkimuksissa saattaa olla mukana potilaita, joilla oli krooninen kiertäjäkalvosimen repeämä, koska tuoretta traumaattista repeämää ei voida luotettavasti erottaa kroonisesta degeneratiivisestä repeämästä, johon liittyy äkillinen paheneminen.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Olkapään jännevaivat 1

Kirjallisuutta

  1. Petersen SA, Murphy TP. The timing of rotator cuff repair for the restoration of function. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:62-8 «PMID: 20675154»PubMed
  2. Hantes ME, Karidakis GK, Vlychou M ym. A comparison of early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2011;19:1766-70 «PMID: 21258779»PubMed
  3. Björnsson HC, Norlin R, Johansson K ym. The influence of age, delay of repair, and tendon involvement in acute rotator cuff tears: structural and clinical outcomes after repair of 42 shoulders. Acta Orthop 2011;82:187-92 «PMID: 21434791»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Olkapään jännevaivat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko