Takaisin

Kiertäjäkalvosimen vahvistaminen korjausleikkauksen yhteydessä

Näytönastekatsaukset
Ville Äärimaa
12.4.2022

Näytön aste: B

Kiertäjäkalvosimen ulkoinen vahvistaminen korjausleikkauksen yhteydessä ei ilmeisesti tuota parempaa kliinistä lopputulosta kuin tavanomainen korjausleikkaus.

Tutkimus «Avanzi P et al. Prospective randomized controlled...»1

Potilaat 92 tähystyksellisesti leikattua potilasta, joilla oli degeneratiivinen, pieni tai keskikokoinen kiertäjäkalvosimen repeämä
Interventio Conexa (Tornier inc USA, dermal porcine patch) -vahvike perinteisen korjauksen lisäksi (n = 46)
Vertailu perinteinen korjaus (n = 46)
Tulosmuuttuja kliininen ja MRI-arviointi 2 vuoden seurannassa
Asetelma RCT

92 potilasta, joilla todettiin preoperatiivisesti pieni tai keskikokoinen degeneratiivinen kiertäjäkalvosimen repeämä, satunnaistettiin tähystysleikkauksessa joko ryhmään patch-lisävahvike tai tavanomaiseen korjausryhmään. Tutkimushypoteesinä oli, että patch-vahvistaminen tuottaisi paremman jänteen parantumisen tavanomaiseen korjaukseen verrattuna. Tulosmuuttujina käytettiin mittareita SST, DASH, CS ja EuroQol ja MRI-kuvausta. Tulokset analysoitiin 3, 6, 12 ja 24 kuukautta leikkauksen jälkeen.

3, 6 ja 12 kuukautta leikkauksesta CS- ja voimamittauksissa todettiin tilastollisesti, mutta ei kliinisesti merkittävä ero patch-ryhmän hyväksi. 24 kuukauden kohdalla kliinisissä tulosmuuttujissa ei todettu merkittävää eroa ryhmien välillä, mutta MRI-tutkimuksessa todettiin tilastollisesti merkittävästi enemmän parantuneita jänteitä (98 vs. 60 % patch-ryhmässä, p < 0,001).

Tutkimuksen johtopäätöksessä tutkijat toteavat, että patch-korjaus tuottaa erinomaisen ja paremman kliinisen lopputuloksen kuin perinteinen korjausleikkaus.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimus oli raportoitu riittämättömästi. Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan merkittävästi demografisten tekijöiden suhteen. Tutkimuksen harhan riski on suuri.

Tutkimus «Cai YZ, Zhang C, Jin RL ym. Arthroscopic Rotator C...»2

Potilaat 112 tähystyksellisesti leikattua potilasta, joilla oli degeneratiivinen, pieni tai keskikokoinen kiertäjäkalvosimen repeämä
Interventio 3D tyyppi 1 -kollageenivahvike perinteisen korjauksen lisäksi (n = 54)
Vertailu perinteinen korjaus (n = 58)
Tulosmuuttuja Kipu-VAS, UCLA, CS-pisteytys ja biopsia 2 vuoden seurannassa
Asetelma RCT

92 potilasta, joilla todettiin perioperatiivisesti keskikokoinen tai iso degeneratiivinen supraspinatusjänteen repeämä, satunnaistettiin joko ryhmään lisävahvike tai tavanomaiseen korjausryhmään. Tutkimushypoteesi oli, että patch-vahvistaminen tuottaisi paremman jänteen parantumisen tavanomaiseen korjaukseen verrattuna. Tulosmuuttujina käytettiin pisteytyksiä kipu-VAS, UCLA ja CS ja kudosbiopsiaa. Tulokset analysoitiin 6, 12 ja 24 kuukautta leikkauksen jälkeen.

6 ja 12 kuukautta leikkauksesta UCLA- ja CS- pisteet olivat tilastollisesti, mutta ei kliinisesti, merkittävästi paremmat lisävahvikeryhmässä. 24 kuukauden kohdalla kliinisissä tulosmuuttujissa ei todettu merkittävää eroa ryhmien välillä. MRI-tutkimuksessa uudelleen repeämiä esiintyi tilastollisesti merkittävästi vähemmän lisävahvikeryhmässä (14 vs. 34 %, p = 0,02). Kolmelta potilaalta kummastakin ryhmästä otettiin jännebiopsia keskimäärin 19 kuukautta leikkauksesta, ja lisävahvikeryhmässä todettiin mm. suurempia ja enemmän järjestäytyneitä kollageenisäikeitä kuin kontrolliryhmässä.

Tutkimuksen johtopäätöksessä tutkijat toteavat, että 3D kollageeni -lisävahvikekorjaus tuottaa merkittävästi tehokkaan kliinisen lopputuloksen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimus oli raportoitu riittämättömästi. Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan merkittävästi demografisten tekijöiden suhteen. Tutkimuksen harhan riski on suuri.

Tutkimus «Bryant D, Holtby R, Willits K ym. A randomized cli...»3

Potilaat 62 avoimesti leikattua potilasta, joilla oli keskikokoinen tai iso degeneratiivinen korjauskelpoinen kiertäjäkalvosimen repeämä
Interventio porcine small intestine submucosa (SIS) -lisävahvike perinteisen korjauksen lisäksi (n = 34)
Vertailu perinteinen korjaus (n = 28)
Tulosmuuttuja MRI, WORC, ASES, CS, SST, 36-ISFHS 2 vuoden seurannassa
Asetelma RCT-pilottitutkimus

106 potilasta screenattiin ja 62 potilasta, joilla oli vähintään keskikokoinen kiertäjäkalvosimen supraspinatusjänteen repeämä, satunnaistettiin korjausleikkauksen lopuksi joko ryhmään SIS lisävahvike tai tavanomaiseen korjausryhmään. Kyseessä oli pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli muun muassa saada alustava arvio lisävahvistamisen tuloksista. Tulosmuuttujina käytettiin MRA-artrografiatutkimusta 1 vuosi leikkauksesta. Tämän lisäksi potilaista mitattiin seuraavat pisteet: WORC, ASES, CS, SST ja 36-ISFHS. Missään tulosmuuttujassa ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välillä.

Tutkimuksen johtopäätöksessä tutkijat toteavat, ettei SIS lisävahvistus todennäköisesti tuo etua perinteiseen leikkausmenetelmään verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimus oli raportoitu kohtalaisesti. Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan merkittävästi demografisten tekijöiden suhteen. Tutkimuksen harhan riski on pieni.

Tutkimus «Iannotti JP, Codsi MJ, Kwon YW ym. Porcine small i...»4

Potilaat 32 potilasta, joilla oli oireinen MRI-kuvauksessa todettu supra- ja infraspinatuksen repeämä
Interventio kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus yhdistettynä vahvistukseen sian suolesta valmistetulla paikalla (n = 16)
Vertailu kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus ilman paikkaa (n = 16)
Tulosmuuttuja PENN- ja SF-36-pisteytys, MRI-kuvauslöydös, 1 vuoden seuranta
Asetelma RCT

Tähän satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen «Iannotti JP, Codsi MJ, Kwon YW ym. Porcine small i...»4 otettiin 32 potilasta, joilla oli iso, mutta korjauskelpoinen supra- ja infraspinatus alueen kiertäjäkalvosimen repeämä. 16 potilasta satunnaistettiin ryhmään, jolle tehtiin jännekorjauksen lisäksi kiertäjäkalvosimen vahvistus sian suolesta valmistetulla paikalla, ja16 potilasta ryhmään, jolle tehtiin pelkkä jännekorjaus ilman vahvistusta. Kaikki toimenpiteet suoritettiin avoleikkauksena.

15 potilasta kummastakin ryhmästä oli saatavilla 1 vuoden kontrolliin (drop-out 6 %), jolloin suolipaikalla vahvistetun ryhmän PENN-pisteet olivat keskimäärin 83 ja ilman paikkaa ryhmän 91 (p = 0,07). Uudelleen repeämiä todettiin MRI-tutkimuksessa 73 % ja 40 % vastaavasti (p = 0,11). Lisäksi kahdella potilaalla (13 %) suolipaikalla vahvistetusta ryhmästä siirre aiheutti vierasreaktion ja johti lisätoimenpiteisiin.

Tutkimuksen loppupäätelmänä tutkijat suosittavat, ettei kyseistä sian ohutsuolesta valmistettua siirrettä käytettäisi kiertäjäkalvosimen korjauksen vahvikkeena.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkittava potilasjoukko oli lukumäärältään hyvin pieni. Tutkimus oli raportoitu puutteellisesti, joten sen harhan riskiä ei pysty määrittämään.

Tutkimus «Gumina S, Campagna V, Ferrazza G ym. Use of platel...»5

Potilaat 80 potilasta, joilla oli MRI-kuvauksessa todettu korjauskelpoinen posterosuperiorinen kiertäjäkalvosimen repeämä
Interventio kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus yhdistettynä PL membraani -vahvikkeeseen (platelet-leukocyte membrane) (n = 40)
Vertailu kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus ilman vahviketta (n = 40)
Tulosmuuttuja Constant- ja SST-pisteytys, MRI-kuvauslöydös, 12 kuukauden seuranta (drop-out 10 %)
Asetelma RCT

Tähän satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen «Gumina S, Campagna V, Ferrazza G ym. Use of platel...»5 pyydettiin osallistumaan 87 kiertäjäkalvosimen repeämä -potilaasta, joilla oli MRI-kuvauksessa todettu iso, mutta korjauskelpoinen posterosuperiorininen (koko supraspinatuksen käsittävä) repeämä. Artroskopian yhteydessä varmistettiin repeämän koko ja korjauskelpoisuus, ja 80 potilasta valittiin tutkimukseen. Näistä 40 satunnaistettiin ryhmään, jolle tehtiin artroskooppinen kiertäjäkalvosimen korjaus PL memraani –vahvikkeella, ja 40 ryhmään, jolle tehtiin artroskooppinen kiertäjäkalvosimen korjaus ilman vahviketta. Noin 13 mm:n läpimittainen ja 3 mm paksu PL membraani valmistettiin potilaan omasta periferisestä verestä sentrifugoimalla.

Potilaita seurattiin 1 vuosi leikkauksesta, jolloin 39 potilasta PL membraani vahvike -ryhmästä ja 37 potilasta ei-vahvikettaryhmästä oli saatavilla kontrolliin (drop-out 10 %). PL memraani vahvike -ryhmän Constant-pisteet olivat keskimäärin 77,9 ja ei-vahvikettaryhmän 74,2 (p < 0,01), SST-arvot olivat 3,7 ja 3,4 vastaavasti (p = 0,24). Kontrolli-MRI-tutkimuksessa PL membraani -ryhmässä ei havaittu yhtään uudelleen repeämää, mutta ei-membraania-ryhmässä uudelleen repeämiä oli 3.

Tutkimuksen loppupäätelmänä todetaan, ettei potilaiden subjektiivisessa parantumisessa ryhmien välillä ollut eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkijat toteavat raportissaan, että ei vahviketta -ryhmän potilaat olivat iältään tilastollisesti membraaniryhmää vanhempia (63 vs. 60 vuotta). Lisäksi ei-membraaniaryhmän preoperatiiviset Constant-pisteet olivat huonommat (50 vs. 54). Tutkittavat ryhmät eivät ole täysin samankaltaisia, joten tämä saattaa vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Lisäksi tutkimuksen seuranta-aika oli hyvin lyhyt (1 vuosi). Tutkimuksen harhan riski on kohtalainen.

Tutkimus «Barber FA, Burns JP, Deutsch A ym. A prospective,...»6

Potilaat 42 patients with massive rotator cuff tear
Interventio repair with Graft jacket acellular human dermal matrix augment (n = 22)
Vertailu repair without augment (n = 20)
Tulosmuuttuja Constant, ASES, UCLA, MRI, 12 months follow-up
Asetelma RCT

Tähän satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen «Barber FA, Burns JP, Deutsch A ym. A prospective,...»6 otettiin 42 potilasta, joilla oli leikkauksessa todettava kahden jänteen alueelle ulottuva kiertäjäkalvosimen repeämä. 22 potilasta satunnaistettiin ryhmään, jolle tehtiin artroskooppinen kiertäjäkalvosimen korjaus Graft jacket -vahvikkeella, ja 20 potilasta ryhmään, jolle tehtiin artroskooppinen korjaus ilman vahviketta. Potilaita seurattiin 1 vuosi leikkauksesta.

Vahvikkeen saaneen ryhmän Constant-pisteet olivat keskimäärin 91,9 ja ei-vahvikettaryhmän 85,3 (p = 0,008). Kontrolli-MRI-kuvauksessa havaittiin re-rupturoita 15 % ja 60 % vastaavasti (p < 0,01).

Tutkimuksen loppupäätelmänä todetaan, että Graft Jacket -augmentti johtaa kiertäjäkalvosimen repeämän parempaan funktionaaliseen ja radiologiseen parantumiseen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti: Tutkimus oli raportoitu puutteellisesti, joten tutkimuksen harhan riskiä ei pysty arvioimaan. Lisäksi tutkimuksen seuranta-aika oli hyvin lyhyt.

Kirjallisuutta

  1. Avanzi P et al. Prospective randomized controlled trial for patch augmentation in rotator cuff repair: 24-month outcomes. J Shoulder Elbow Surg 2019: 28:(1918-1927)
  2. Cai YZ, Zhang C, Jin RL ym. Arthroscopic Rotator Cuff Repair With Graft Augmentation of 3-Dimensional Biological Collagen for Moderate to Large Tears: A Randomized Controlled Study. Am J Sports Med 2018;46:1424-1431 «PMID: 29533674»PubMed
  3. Bryant D, Holtby R, Willits K ym. A randomized clinical trial to compare the effectiveness of rotator cuff repair with or without augmentation using porcine small intestine submucosa for patients with moderate to large rotator cuff tears: a pilot study. J Shoulder Elbow Surg 2016;25:1623-33 «PMID: 27545050»PubMed
  4. Iannotti JP, Codsi MJ, Kwon YW ym. Porcine small intestine submucosa augmentation of surgical repair of chronic two-tendon rotator cuff tears. A randomized, controlled trial. J Bone Joint Surg Am 2006;88:1238-44 «PMID: 16757756»PubMed
  5. Gumina S, Campagna V, Ferrazza G ym. Use of platelet-leukocyte membrane in arthroscopic repair of large rotator cuff tears: a prospective randomized study. J Bone Joint Surg Am 2012;94:1345-52 «PMID: 22854988»PubMed
  6. Barber FA, Burns JP, Deutsch A ym. A prospective, randomized evaluation of acellular human dermal matrix augmentation for arthroscopic rotator cuff repair. Arthroscopy 2012;28:8-15 «PMID: 21978432»PubMedBarber A et al. A prospective randomized evaluation of acellular human dermal matrix augmentation for arthroscopic rotator cuff repair. Arthroscopy 2012: 28, 1: (8-15)