KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Antibioottihoito ja alahengitystieinfektion oireet

Näytönastekatsaukset
1.11.2014
Pekka Honkanen

Näytön aste: A

Silloin, kun alahengitystietulehdusta sairastavalla ei ole keuhkokuumeeseen viittaavia oireita tai löydöksiä, mikrobilääkehoito ei nopeuta oireiden häviämistä tai vähennä uusintakäyntejä.

Kymmenen yleislääkäriä raportoi lokakuun 1997 ja syyskuun 1998 välisenä aikana noin 14 500 asukkaan väestöstä potilaat, joilla oli akuutti alahengitystietulehdus «Macfarlane J, Holmes W, Gard P ym. Prospective study of the incidence, aetiology and outcome of adult lower respiratory tract illness in the community. Thorax 2001;56:109-14 »1. Kriteereinä oli akuutti sairaus (oireita alle 21 vuorokautta), pääoireena yskä ja vähintään yksi alempiin hengitysteihin viittaava oire tai löydös (ysköksiä, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista, epämiellyttävä tuntemus tai kipu rinnassa) eikä oireille ei ollut muuta selitystä, kuten astma tai sinuiitti. Potilaita kertyi 316.

Lääkäri jakoi potilaat kliinisen kuvan ja oman harkintansa mukaan neljään ryhmään: 1) ne, jotka varmasti hyötyvät antibioottihoidosta, 2) ne, jotka saattavat hyötyä, 3) ne, jotka todennäköisesti eivät hyödy ja 4) ne, jotka eivät varmasti hyödy.

Tutkimushoitaja määräsi keuhkojenröntgenkuvan (radiologi ei tiennyt potilaiden kliinistä kuvaa), verinäytteen serologiaa varten, yskösnäytteen sekä kaksi nielunäytettä bakteeri- ja virusviljelyä varten. Myös CRP määritettiin. Laboratoriovastausten ja radiologian perusteella potilaan infektio oli joko suoraan tai epäsuorasti osoitettu. Taudinaiheuttaja löydettiin 55 % potilaista.

Antibioottihoidosta varmasti hyötyvistä 36 potilaasta jokainen sai antibioottikuurin. Heistä 22:lta (61 %) löytyi bakteeri. Myös todennäköisesti hyötyvistä (125) kaikki saivat antibiootin, ja heistä 41 %:lla oli bakteeri. Todennäköisesti ei hyötyvistä (91) antibiootin sai 20 %, ja heistä bakteeri löytyi 42 %:lta. Varmasti ei hyötyviä oli 64, heistä antibiootin sai 3 % ja bakteerietiologia todettiin 41 %:lla.

Hoidon tulosta mitattiin uusintakäyntien määrällä seuraavan vuoden aikana. Uusintakäynti oli 18 %:lla. Bakteerietiologia korreloi selvästi radiologiseen löydökseen ja CRP:n pitoisuuteen, mutta ei kliiniseen kuvaan eikä toipumiseen. Myöskään antibioottihoito ei vähentänyt uusintakäyntejä.

Kirjoittajien tulkinnan mukaan useat potilaat paranevat ilman antibioottihoitoa eikä tutkimuksista ole apua hoidon määrittämisessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Monikansallisessa eurooppalaisessa tutkimuksessa «Little P, Stuart B, Moore M ym. Amoxicillin for acute lower-respiratory-tract infection in primary care when pneumonia is not suspected: a 12-country, randomised, placebo-controlled trial. Lancet Infe»2 perusterveydenhuollossa rekrytoitiin 2 061 potilasta, jotka satunnaistettiin amoksisilliini- ja lumeryhmään. Inkluusiokriteereinä oli ikä yli 18 vuotta ja akuutti alahengitystietulehdus (alle 21 vuorokautta kestänyt yskä) eikä syytä epäillä keuhkokuumetta. Lopputulosmuuttujana oli vaikeiden tai kohtalaisen vaikeiden oireiden kesto, uusien oireiden ilmaantuminen tai oireiden paheneminen ja lääkkeen haittavaikutukset.

Oireiden kesto hoidon aloittamisen jälkeen ei poikennut ryhmien välillä. Amoksisilliiniryhmässä oli vähemmän oireiden pahenemista tai uusia oireita (15,9 % vs 19,3 %, p = 0,043), NNT 30. Haittavaikutuksia, joista yksi oli anafylaktinen reaktio, oli enemmän amoksisilliiniryhmässä, NNH 21 (95 % luottamusväli 11–174). Myöskään 60 vuotta täyttäneiden ryhmässä ei saatu eroja.

Kirjoittajien tulkinnan mukaan silloin, kun keuhkokuumetta ei tarvitse epäillä, amoksisilliinista on hyvin vähän hyötyä perusterveydenhuollossa. Haitat ovat hyötyjä suuremmat. Hyötyä ei ole myöskään 60 vuotta täyttäneiden joukossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Espanjalaiseen tutkimukseen «Llor C, Moragas A, Bayona C ym. Efficacy of anti-inflammatory or antibiotic treatment in patients with non-complicated acute bronchitis and discoloured sputum: randomised placebo controlled trial. BMJ»3 osallistui 433 henkilöä, jotka olivat iältään 18–70 vuotta. Inkluusiokriteerinä oli alle viikon kestäneet alahengitystietulehduksen oireet, pääoireena yskä ja värilliset yskökset. Poissulkukriteereinä oli keuhkokuumeeseen viittaava radiologinen tai vaikea taudinkuva (hengitystiheys > 25, pulssi > 125). Keuhkojen röntgenkuva otettiin, jos lääkäri epäili keuhkokuumetta, ilmeisesti kohonneen CRP- pitoisuuden perusteella. Potilaat satunnaistettiin amoksisilliini/klavulaanihappo-, ibuprofeeni- ja lumeryhmään. Toipumista seurattiin oirepäiväkirjalla sekä vastaanottokäynneillä hoitavan lääkärin luona 2–4 ja 11–13 vuorokauden kuluttua. CRP oli 5 %:lla yli 50 mg/l, 12 %:lla 21–50 mg/l. Yskän häiritsevyys kuvattiin asteikolla 1–4. Lopputulosmuuttujana oli päivien lukumäärä, jolloin häiritsevyys oli ≥ 1. Toipumisessa ei ollut eroja ryhmien välillä. Häiritsevien päivien mediaani oli 10. Eroja ei löydetty myöskään silloin, kun analyysiin otettiin mukaan kuume ja CRP ≥ 50 mg/l. Haittavaikutuksia oli 12 %:lla amoksisilliini/klavulaanihapporyhmässä, 5 %:lla ibuprofeeniryhmässä ja 3 %:lla lumeryhmässä, p = 0,008.

Tutkijoiden tulkinnan mukaan amoksisillini/klavulaanihappo ja ibuprofeeni eivät nopeuta yskästä toipumista, kun potilaalla on ei-komplisoitunut keuhkoputkitulehdus, jossa yhtenä oireena ovat värilliset yskökset.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Macfarlane J, Holmes W, Gard P ym. Prospective study of the incidence, aetiology and outcome of adult lower respiratory tract illness in the community. Thorax 2001;56:109-14 »1: Potilaat tulivat yleislääkärin vastaanotolta. Potilaiden sairaanhoitopalveluiden käyttötottumukset ja vastaanotolle hakeutumisen herkkyys saattavat poiketa suomalaisesta tavasta.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Alahengitystieinfektiot (aikuiset) 1

Kirjallisuutta

  1. Macfarlane J, Holmes W, Gard P ym. Prospective study of the incidence, aetiology and outcome of adult lower respiratory tract illness in the community. Thorax 2001;56:109-14 «PMID: 11209098»PubMed
  2. Little P, Stuart B, Moore M ym. Amoxicillin for acute lower-respiratory-tract infection in primary care when pneumonia is not suspected: a 12-country, randomised, placebo-controlled trial. Lancet Infect Dis 2013;13:123-9 «PMID: 23265995»PubMed
  3. Llor C, Moragas A, Bayona C ym. Efficacy of anti-inflammatory or antibiotic treatment in patients with non-complicated acute bronchitis and discoloured sputum: randomised placebo controlled trial. BMJ 2013;347:f5762 «PMID: 24097128»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alahengitystieinfektiot (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko