Takaisin

Happilisä keuhkoahtaumatautipotilailla, joiden pitkäaikais- tai kotihappihoidon kriteerit eivät täyty

Näytönastekatsaukset
Terttu Harju
21.11.2019

Näytön aste: B

Rasituksenaikainen tai lyhytaikainen oireenmukainen happilisä ei ilmeisesti lievitä merkittävästi hengenahdistusoireita keuhkoahtaumatautipotilaalla, jolla pitkäaikaishappihoidon kriteerit eivät täyty.

Cochrane-katsaus «Ekström M, Ahmadi Z, Bornefalk-Hermansson A ym. Ox...»1 oli meta-analyysi 44 satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, joissa keuhkoahtaumatautipotilaalle oli annettu joko happea tai ilmaa hengenahdistusoireisiin. Potilaiden kokonaismäärä oli 1 195, ja heillä oli korkeintaan lievä hypoksemia. Ensisijainen päätetapahtuma oli potilaan kokema hengenahdistusoire mitattuna joko VAS-mittarilla (visual analogue scale), Borg-asteikolla, numeerisella asteikolla tai muulla validoidulla mittarilla. 32 tutkimuksessa annettiin happilisää koko rasitustestin (6 mwt, endurance walk, shuttle walk test tai ergometria) ajan ja 4 tutkimuksessa lyhyen, ennalta määritellyn ajan juuri ennen rasitusta (short burst oxygen) ja 6 tutkimuksessa päivittäisten aktiviteettien aikana. Happivirtaus vaihteli 2–5 l/min, keskimäärin 3 l/min. 31 cross-over-tutkimusta ja 12 rinnakkaisryhmätutkimusta sisällytettiin kvalitatiiviseen analyysiin ja 33 kvantitatiiviseen meta-analyysiin.

Hengenahdistus

Short burst oxygen ei vähentänyt hengenahdistusta verrattuna ilmaan: standardised mean difference, SMD -0,03; 95 % luottamusväli -0,28–0,22. Sen sijaan jatkuva hapenanto koko rasituksen ajan vähensi hengenahdistusta: SMD -0,36; 95 % luottamusväli -0,48 – -0,24, ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä p < 0,02.

Elämänlaatu

12 tutkimuksesta 5 hyväksyttiin analyysiin, potilasmäärä oli 267. Lisähapella ei ollut selvää vaikutusta elämänlaatuun (SMD 0,12; 95 % luottamusväli -0,04–0,28).

2 tutkimuksessa elämänlaatu ei parantunut hapella verrattuna ilmanantoon, kun taas 3. tutkimuksessa kaikki elämänlaadun osa-alueet paranivat hapella verrattuna ilmaan.

Tulosten ristiriitaisuutta ei pystytä selittämään eikä johtopäätöksiä vaikutuksesta elämänlaatuun voida vetää.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Moore ym. «Moore RP, Berlowitz DJ, Denehy L ym. A randomised ...»2 vertasivat vuonna 2011 kestoltaan 12 viikon rinnakkaisessa kaksoissokkoutetussa satunnaistetussa asetelmassa ilmaa 6 l/min ja happea intranasaalisesti käytettynä kaiken hengästyneisyyttä provosoivan aktiviteetin aikana. Tutkimukseen osallistui 143 keuhkoahtaumatautipotilasta (happiosapaine 9,5 kPa ± 1,1 kPa) ja FEV1 1,16 ± 0,51 litraa). Mukana oli 50 potilasta, joilla happisaturaatio laski rasituksen aikana ≤ 88 %.

Ryhmien välillä ei ollut eroa päätetapahtumissa, joita olivat dyspnoea, elämänlaatu, toimintakyky ja suorituskyky. Molemmissa ryhmissä hengenahdistus ja depressio lievittyivät vähän.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

O'Driscoll ym. cross-over-tutkimuksessa «O'Driscoll BR, Neill J, Pulakal S ym. A crossover ...»3 selvitettiin lyhytaikaisen (short burst oxygen therapy) happihoidon tehoa rasituksen aiheuttamaan hengästyneisyyteen vaikeassa keuhkoahtaumataudissa. Tutkimuksessa oli 34 potilasta, joilla sekuntikapasiteetti oli alle 40 % viitearvosta ja happisaturaatio levossa vähintään 93 %. Potilaat suorittivat porrastestin 4 eri kertaa. Rasituksen jälkeen potilaille annettiin 30 minuutin ajan joko happea 4 l/min tai ilmaa maskilla, ilmaa tuulettimella tai ei mitään.

Happisaturaatio laski 95 %:sta 91,3 %:iin rasituksen jälkeen. Toipumisajassa ei ollut eroa interventioiden välillä. Hengästyneisyys Borgin asteikolla ei poikennut happi-interventiossa muista hoidoista edes niillä potilailla, jolla saturaatio laski alle 90 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Quantrill ym. tutkivat «Quantrill SJ, White R, Crawford A ym. Short burst ...»4 vuonna 2007 lyhytaikaisen (short burst oxygen) happilisän hyötyä kotiaskareiden jälkeen 22 keuhkoahtaumatautipotilaalla, joilla oli vaikea-asteinen sairaus (FEV1 0,87 (0,38) l), saturaatio levossa keskimäärin 93,1 % (82–98 %) ja desaturoituminen kotiaskareiden aikana -7,5 %. Potilaat saivat 2–4 l/min ilmaa tai happea viiksillä. Päätetapahtuma oli toipumisaika.

Happilisällä toipumisaika objektiivisesti mitattuna oli 38 sekuntia lyhyempi (95 % luottamusväli -81–5 sekuntia) ja subjektiivisesti arvioituna 34 sekuntia lyhyempi (95 % luottamusväli -69–2 sekuntia).

Happilisä saattaa siis valikoiduilla keuhkoahtaumatautipotilailla lyhentää toipumisaikaa kotiaskareiden jälkeen, mutta vaikutus on pieni.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Rasituksenaikainen happilisä voi lievittää hengenahdistusta lievästi hypokseemisilla ja ei-hypokseemisilla keuhkoahtaumatautipotilailla, jotka eivät täytä happihoidon kriteerejä. Lyhytaikainen happilisä ennen tai jälkeen rasituksen ei vähennä hengenahdistusoiretta verrattuna ilmaan. Otoskoot olivat kuitenkin pieniä eikä suosituksia niihin perustuen voida antaa. Lisäksi saavutettu hyöty oli pienempi kuin suositeltu "minimal clinically important difference", joka on Borg-asteikolla 1 piste ja VAS-asteikolla 10 mm (10–20 mm) «Ries AL. Minimally clinically important difference...»5, «Booth S. Improving research methodology in breathl...»6.

Palliatiivisen hapen määräämisessä hengenahdistusoireeseen on noudatettava yksilöllistä harkintaa. Kuntoutus ja lääkehoito, joita ei ehkä nykymuodossa ollut käytössä meta-analyysin tutkimusten aikaan, ovat tärkeitä dyspnoean hoidossa.

Hapen määräämisessä on muistettava lisäksi kolme seikkaa: 1. Potilaalle ei tule määrätä hoitoa, joka ei ehkä tehoa. 2. Happihoito ei ole yksinkertainen valinta. Toimintakyky voi rajoittua "letkujen" vuoksi, ja sairaan rooli saattaa heikentää elämänlaatua. Happiviikset voivat ärsyttää nenää ja provosoida nenäverenvuotoa. Happihoitoon liittyy tulipalovaara erityisesti silloin, jos potilas tupakoi. Hyperkapnia saattaa vaikeutua, tosin tämä riski on pieni. 3. Happihoito on kallista.

Näillä perusteilla oireenmukaiseen happihoitoon dyspnoean hoidossa vain lievästi hypokseemisella keuhkoahtaumatautipotilaalla tulee suhtautua kriittisesti.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Ekström M, Ahmadi Z, Bornefalk-Hermansson A ym. Oxygen for breathlessness in patients with chronic obstructive pulmonary disease who do not qualify for home oxygen therapy. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD006429 «PMID: 27886372»PubMed
  2. Moore RP, Berlowitz DJ, Denehy L ym. A randomised trial of domiciliary, ambulatory oxygen in patients with COPD and dyspnoea but without resting hypoxaemia. Thorax 2011;66:32-7 «PMID: 20880870»PubMed
  3. O'Driscoll BR, Neill J, Pulakal S ym. A crossover study of short burst oxygen therapy (SBOT) for the relief of exercise-induced breathlessness in severe COPD. BMC Pulm Med 2011;11:23 «PMID: 21569473»PubMed
  4. Quantrill SJ, White R, Crawford A ym. Short burst oxygen therapy after activities of daily living in the home in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2007;62:702-5 «PMID: 17311844»PubMed
  5. Ries AL. Minimally clinically important difference for the UCSD Shortness of Breath Questionnaire, Borg Scale, and Visual Analog Scale. COPD 2005;2:105-10 «PMID: 17136970»PubMed
  6. Booth S. Improving research methodology in breathlessness: a meeting convened by the MRC clinical trials unit and the Cicely Saunders Foundation. Palliat Med 2006;20:219-20 «PMID: 16764228»PubMed