Tulosta

Hunajan teho yli 1-vuotiaiden lasten akuutissa öisessä yskässä

Näytönastekatsaukset
12.6.2014
Heli Jylkkä, Matti Korppi ja Johanna Immonen

Näytön aste: C

Hunaja saattaa helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten akuutin öisen yskän lyhytaikaisessa hoidossa.

Vuonna 2012 julkaistiin israelilainen kaksoissokkoutettu tutkimus «Cohen HA, Rozen J, Kristal H ym. Effect of honey on nocturnal cough and sleep quality: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Pediatrics 2012;130:465-71 »1, jossa vertailtiin kolmea erilaista hunajatuotetta lumeeseen lasten yskän hoidossa. Tutkimukseen otettiin mukaan 300 iältään 1–5-vuotiasta lasta, joilla oli ylähengitystieinfektioon liittyvä öinen yskä. Oireet olivat kestäneet keskimäärin 2,8 vuorokautta. Tutkimukseen ei otettu mukaan lapsia, joilla oli astma tai allerginen nuha tai lapsia, joilla epäiltiin keuhkokuumetta, muuta alahengitystieinfektiota tai poskiontelotulehdusta tai jotka olivat saaneet jotain yskän- tai nuhalääkettä edellisenä yönä. Vanhemmat vastasivat kyselyyn, joissa selvitettiin lasten yskän vaikeutta ja unen laatua edellisenä yönä.

Lapset satunnaistettiin neljään ryhmään. Lapset saivat 10 grammaa joko eukaplyptushunajaa (n = 64), huulikukkaisten kasvien hunajaa (n = 62), sitruunahunajaa (n = 73) tai lumetta (sokerisiirappi; n = 71) 30 minuuttia ennen nukkumaan menoa. Vanhemmille tehtiin seuraavana päivänä puhelimitse sama kysely kuin ennen interventiota. Puhelimella tavoitettiin 269 (89,7 %) lapsen vanhemmat. Tutkimuksen keskeyttäneiden määrä oli suurempi sitruunahunajan ja eucaplyptushunajan ryhmissä kuin muissa ryhmissä (p = 0,006). Tutkimuksen loppuun suorittaneiden lasten mediaani-ikä oli 29 kuukautta.

Primaarisena vastemuuttujana oli yskän taajuuden muutos. Sekundaarisia muuttujia olivat muutokset yskän vaikeudessa ja haittaavuudessa, muutokset lasten ja vanhempien unen laadussa sekä yhteenlasketut pisteet näistä viidestä muuttujasta.

Jokaisessa ryhmässä tapahtui tilastollisesti merkitsevä muutos kaikissa muuttujissa (p < 0,05). Kolmen hunajaryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta hunaja oli tehokkaampi kuin lume kaikissa vasteissa. Yskän taajuudessa tapahtui keskimäärin 1,77 pisteen muutos eukalyptushunajaa, 1,95 pisteen muutos sitruunahunajaa, 1,82 pisteen muutos huulikukkahunajaa ja 1,00 pisteen muutos lumetta saaneilla (p = 0,001). Mahakipua, pahoinvointia tai oksentelua oli neljällä lapsella hunajaryhmissä ja yhdellä lapsella lumeryhmässä.

Tutkimuksen perusteella hunajatuotteet ovat tehokkaampia kuin lume lasten yöaikaisen yskän hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuonna 2007 julkaistuun yhdysvaltalaiseen, osittain kaksoissokkoutettuun tutkimukseen «Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:1»2 otettiin mukaan 130 iältään 2–18-vuotiasta potilasta, joilla oli ylähengitystieinfektioon liittyvä yskä. Lasten keski-ikä oli 5,2 vuotta. Oireita oli esiintynyt keskimäärin 3,6 vuorokautta. Tutkimukseen ei otettu potilaita, joilla oli keuhkokuume, poskiontelotulehdus, astma tai muu hengitysteiden krooninen sairaus tai potilaita, jotka olivat käyttäneet antihistamiinia, dekstrometorfaania tai sen aineenvaihduntaan vaikuttavaa lääkettä. Vanhemmat arvioivat lastensa yskää ja unta ennen interventiota vastaamalla kyselylomakkeeseen. Lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään siten, että ikä otettiin huomioon. Ensimmäinen ryhmä sai dekstrometrofaanisiirappia (n = 35), toinen hunajaa (n = 33), ja kolmas ryhmä (n = 37) ei saanut mitään hoitoa (tyhjä ruisku) 30 minuuttia ennen nukkumaan menoa. Hunajan ja dekstrometorfaanin anto tapahtui siis sokkoutetusti. Seuraavana päivänä tehtiin puhelinhaastattelu 105 lapsen vanhemmille, jolloin pyydettiin arvioimaan lasten edellisen yön yskäoireita. Oirepisteitä verrattiin hoitoa edeltävän yön ja hoidon jälkeisen yön välillä.

Tutkittuja vastemuuttujia olivat lapsen yskän taajuus ja vaikeus, yskän häiritsevyys yöllä sekä vanhempien ja lasten unen laatu.

Kaikissa ryhmissä tapahtui vasteissa huomattavaa parannusta verrattuna edelliseen yöhön, hunajaryhmässä eniten ja kontrolliryhmässä vähiten. Yskän taajuudessa tapahtui hunajaryhmässä keskimäärin 1,89 pisteen, dekstrometorfaaniryhmässä 1,39 pisteen ja kontrolliryhmässä 0,92 pisteen muutos (p < 0,001). Vanhempien mukaan hunajaryhmän lasten yskä oli vähiten häiritsevää, ja sekä lapset että vanhemmat nukkuivat paremmin kuin dekstrometorfaani- ja kontrolliryhmässä. Parivertailussa hunaja oli merkitsevästi tehokkaampi lievittämään yskän taajuutta (p = 0,01) ja yhdistelmäpisteitä (p = 0,04) verrattuna kontrolliryhmään. Lapsen unessa, yskän häiritsevyydessä ja taajuudessa sekä vanhempien unessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Dekstrometorfaani ei ollut merkitsevästi parempi minkään vastemuuttujan suhteen verrattuna kontrolliryhmään. Parivertailussa hunaja ei ollut merkitsevästi tehokkaampi verrattuna dekstrometorfaaniin. Yliaktiivisuutta, hermostuneisuutta ja unettomuutta oli viidellä lapsella hunajaryhmässä sekä kahdella lapsella dekstrometorfaaniryhmässä, mutta ei kenelläkään kontrolliryhmässä (p = 0,04).

Tutkimuksen perusteella hunaja oli lumetta tehokkaampi lievittämään lasten yöllisiä yskäoireita, mutta dekstrometorfaani ei ollut lumetta tehokkaampi. Tutkimus ei ollut lumeen osalta sokkoutettu. Koska satunnaistaminen tapahtui kolmeen ryhmään, tulee parivertailun tulosten tulkinnassa olla varovainen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2010 julkaistussa iranilaisessa sokkouttamattomassa kliinisessä tutkimuksessa «Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A comparison of the effect of honey, dextromethorphan, and diphenhydramine on nightly cough and sleep quality in children and their parents. J Altern Comp»3 oli mukana 160 lasta, jotka olivat iältään 24–60 kuukauden ikäisiä (keski-ikä 38 kuukautta) ja joilla oli esiintynyt yskää keskimäärin 5 vuorokautta. Tutkimukseen ei otettu lapsia, joilla oli alahengitystieinfektio, poskiontelotulehdus, allerginen nuha, astma tai muu krooninen perussairaus. Tutkimuksesta suljettiin myös pois lapset, jotka olivat käyttäneet antihistamiinia, difenhydramiinia (DPH) tai dektrometorfaania (DM), tai jotka käyttivät sytokromi P450 -inhibiittoreita samanaikaisesti. Lasten äidit vastasivat lasten yskää koskevaan kyselyyn ennen interventiota ja yhden yön intervention jälkeen. Lapset satunnaistettiin neljään ryhmään. Ryhmän 1 lapset saivat yhden annoksen (2,5 ml) luonnonhunajaa, ryhmän 2 lapset dekstrometorfaania (7,5 mg) ja ryhmän 3 lapset difenhydramiinia (6,25 mg) ennen nukkumaan menoa. Ryhmän 4 lapset (kontrolliryhmä) saivat tarvittaessa keittosuolanenätippoja, höyryhengitystä ja parasetamolia, jotka sallittiin muidenkin ryhmien lapsille. Kaikkien ryhmien yhteensä 139 lasta tutkittiin seuraavana päivänä, ja lasten äidit vastasivat uudelleen kyselyyn, jossa selvitettiin yskän taajuutta ja vaikeutta sekä vanhempien ja lasten unen laatua.

Kaikissa ryhmissä tapahtui tilastollisesti merkitsevää parantumista yskän taajuudessa ja vaikeusasteessa sekä vanhempien ja lasten unen laadussa (p < 0,001). Ero ei ollut kuitenkaan samanlainen kaikissa ryhmissä, vaan pisteet olivat kaikissa hunajaryhmän muuttujissa selvästi paremmat kuin muissa ryhmissä (p-arvot < 0,005). Yskäntaajuuspisteet olivat hunajaryhmässä ennen interventiota keskimäärin 4,09 (SD 0,76) ja intervention jälkeen 1,93 (SD 0,65), kun taas kontrolliryhmässä vastaavat luvut olivat 4,19 (SD 0,78) ja 3,11 (0,57) (p < 0,001).

Difenhydramiini oli kaikkien edellä mainittujen muuttujien suhteen tehokkaampi kuin kontrolliryhmän hoito. Sen sijaan dekstrometorfaanin ja difenhydramiinin välillä ei ollut pisteissä tilastollisesti merkitsevää eroa. Hunajaryhmässä kahden lapset vanhemmat raportoivat haittavaikutuksena hermostuneisuutta. Difenhydramiiniryhmässä kolmen lapsen vanhemmat raportoivat lasten uneliaisuutta, mutta dekstrometorfaaniryhmässä ei raportoitu haittavaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan hunaja helpottaa yön aikaista yskää enemmän kuin dekstrometorfaani tai difenhydramiini.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuonna 2012 julkaistussa Cochrane-katsauksessa «Oduwole O, Meremikwu MM, Oyo-Ita A ym. Honey for acute cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD007094 »4 haluttiin selvittää hunajan tehoa lasten akuutissa yskässä. Katsauksessa olivat mukana edellä mainitut yhdysvaltalainen «Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:1»2 ja iranilainen tutkimus «Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A comparison of the effect of honey, dextromethorphan, and diphenhydramine on nightly cough and sleep quality in children and their parents. J Altern Comp»3, joiden tutkimustuloksista tehtiin meta-analyysi. Katsauksessa arvioitiin molempien tutkimusten systemaattisen virheen riski suureksi. Meta-analyysissa oli mukana yhteensä 265 lasta.

Hunaja oli tehokkaampi vähentämään yskän taajuutta verrattuna siihen, että lapsi ei saanut lääkitystä (MD -1,07; 95 % luottamusväli -1,53 – -0,60; 2 tutkimusta; n = 154). Hunaja ei ollut merkittävästi tehokkaampi kuin dekstrometorfaani vähentämään yskän taajuutta (MD -0,07; 95 % luottamusväli -1,07–0,94; 2 tutkimusta; n = 149). Vähäistä näyttöä oli siitä, että hunaja saattaa olla hieman tehokkaampi kuin difenhydramiini vähentämään yskän taajuutta (MD -0,57; 95 % luottamusväli -0,90 – -0,24); 1 tutkimus; n = 80). Haittavaikutuksissa ei ollut merkitseviä eroja.

Katsauksen perusteella hunaja saattaa olla parempi kuin ”ei hoitoa” tai difenhydramiini helpottamaan lasten yskän oireita, mutta hunaja ei ole tehokkaampi kuin dekstrometorfaani.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: «Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A comparison of the effect of honey, dextromethorphan, and diphenhydramine on nightly cough and sleep quality in children and their parents. J Altern Comp»3: Tutkijat ja hoidon antajat eivät olleet hoidon suhteen sokkoutettuja, mikä saattoi vaikuttaa tutkimustuloksiin. Koska satunnaistaminen tapahtui neljään ryhmään, tulee parivertailun tulosten tulkinnassa olla varovainen.

Yleiskommentti: Tutkimusten perusteella hunaja saattaa lievittää lasten akuutin yskän oireita. Hunajan tehokkuudesta tarvitaan lisää tutkimuksia ja etenkin sellaisia tutkimuksia, joissa satunnaistaminen ja sokkoutus tehdään huolellisesti ja joissa interventio on pidempi kuin vuorokausi. Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille siihen liittyvän botulismivaaran vuoksi «U.S. Food and Drug Administration. Bad Bug Book: Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook»5 (Internet «http://www.fda.gov/downloads/food/foodborneillnesscontaminants/ucm297627.pdf»1), «Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Clostridium botulinum ja botulismin ehkäisy. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyk»6 (Internet «http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia+aiheuttavia+bakteereja/clostridium+botulinum/»2), «Cox N, Hinkle R. Infant botulism. Am Fam Physician 2002;65:1388-92 »7.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Alahengitystieinfektiot (lapset) 1

Kirjallisuutta

  1. Cohen HA, Rozen J, Kristal H ym. Effect of honey on nocturnal cough and sleep quality: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Pediatrics 2012;130:465-71 «PMID: 22869830»PubMed
  2. Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:1140-6 «PMID: 18056558»PubMed
  3. Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A comparison of the effect of honey, dextromethorphan, and diphenhydramine on nightly cough and sleep quality in children and their parents. J Altern Complement Med 2010;16:787-93 «PMID: 20618098»PubMed
  4. Oduwole O, Meremikwu MM, Oyo-Ita A ym. Honey for acute cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD007094 «PMID: 22419319»PubMed
  5. U.S. Food and Drug Administration. Bad Bug Book: Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook
  6. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Clostridium botulinum ja botulismin ehkäisy. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia+aiheuttavia+bakteereja/clostridium+botulinum/
  7. Cox N, Hinkle R. Infant botulism. Am Fam Physician 2002;65:1388-92 «PMID: 11996423»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alahengitystieinfektiot (lapset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko