Takaisin

Risedronaatin vaikutus murtumien ilmaantuvuuteen menopaussin ohittaneilla naisilla, joilla on korkea murtumariski

Näytönastekatsaukset
Leo Niskanen ja Antti Malmivaara
8.12.2020

Näytön aste: A

Risedronaatti vähentää nikamamurtumien ja ei-nikamamurtumien ilmaantuvuutta menopaussin ohittaneilla naisilla, joilla on korkea murtumariski.

Meta-analyysi «Wells G, Cranney A, Peterson J ym. Risedronate for...»1 risedronaatin vaikutuksista murtumien ilmaantuvuuteen menopaussin ohittaneilla naisilla lumehoitoon verrattuna. Katsaus käsitti 14 049 tutkimuksiin rekrytoitua naista, joista 4 746 oli lumeryhmässä. 2 tutkimuksista oli primaaripreventioita ja 5 tutkimuksessa oli naisia, joilla oli matala luustotiheys, murtuma tai molemmat. Haun perustana oli Cochranen Musculoskeletal-ryhmän normaali hakustrategia. Hakusanat on mainittu. Poissuljetut tutkimukset ja arvion perustelu on kuvattu; useimmiten syynä oli metodologinen puute (tutkimus ei ollut kontrolloitu tai satunnaistettu).

Systemaattiseen katsaukseen hyväksyttiin satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa vähintään 1 vuoden pituisen risedronaattihoidon vaikutuksia on verrattu lumehoitoon. Kohderyhmä jaettiin primaari- ja sekundaaripreventioon, jotta vaikutukset havainnollistuisivat paremmin kuin pelkkien vaihtelevien sisäänottokriteerien perusteella voi esittää. Jos sisäänottokriteerit rajasivat kohdejoukon siten, että luun tiheys oli alle 2 SD alle luuston huippumassan tai heillä oli aiempi nikamamurtuma, tutkimus katsottiin sekundaaripreventioksi. Osassa tutkimuksista potilaat olivat saaneet myös kalsium- tai D-vitamiinilisää. Päämuuttujia olivat nikamamurtumien ja ei-nikamamurtumien ilmaantuvuus sekä risedronaattihoidon haittavaikutukset. Tutkimusten seuranta-aika oli 2–3 vuotta. Kaikissa 7 tutkimuksessa drop-outien määrä seuranta-aikana oli yli 20 %, 2 tutkimuksessa 20–30 % ja 3 tutkimuksessa 30–40 %:n välillä. Tutkimuksista ei suljettu pois aiempia gastrointestinaalisia sairauksia omaavia. Tutkimuksissa potilaiden keski-ikä vaihteli välillä 51–78 vuotta. Risedronaatin vuorokausiannos oli joko 2,5 mg tai 5 mg, mutta tulokset esitetään tässä annoksella 5 mg/vrk.

Relatiiviset (RRR) ja absoluuttiset (ARR) vaaran alenemat 5 mg:n vuorokausiannokselle olivat seuraavat: estimaatit primaaripreventiossa oli saatavilla sekä nikamamurtumille että nikamien ulkopuolisille murtumille, eikä risedronaatilla ollut niissä tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.

Sekundaaripreventiossa havaittiin merkitsevä 39 %:n RRR nikamamurtumissa (RR 0,61, 95 % luottamusväli 0,50–0,76) ja 5 % ARR.

Nikaman ulkopuolisissa murtumissa todettiin merkitsevä 20 % RRR (RR 0,80, 95 % luottamusväli 0,72–0,90) ja 2 %:n ARR sekä lonkkamurtumille merkitsevä 26 % RRR (RR: 0,74, 95 % luottamusväli 0,59–0,94), joka vastaa 1 % ARR:t. Kun primaari- ja sekundaaripreventio yhdistettiin, murtumien vaaran vähentymä oli tilastollisesti merkitsevä sekä nikamamurtumien (RR 0,63, luottamusväli 0,51–0,77) että nikamien ulkopuolisten murtumien suhteen (RR 0,80, luottamusväli 0,72–0,90).

ARR jaoteltuna 5-vuotisikäryhmiin ensimmäiseen nikamamurtumaan kasvoi 0,1 %:sta nuorimmasta ikäryhmästä (50–54 vuotta) 1,8 %:n korkeimpaan ikäryhmään (iältään 90+ -vuotiaat) ja NNT väheni 1 282:sta 55:een. Seuraavan nikamamurtuman ARR kasvoi 0,2–10,9 %:n ja NNT laski 513:sta 9:ään. ARR nikaman ulkopuolisille murtumille vaihteli taustariskistä riippuen 1,7–5,5 % ja NNT 58–18.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti

«Wells G, Cranney A, Peterson J ym. Risedronate for...»1: Tutkimuksissa ei ollut verrattu risedronaattia suoraan muihin osteoporoosilääkkeisiin.

Kirjallisuutta

  1. Wells G, Cranney A, Peterson J ym. Risedronate for the primary and secondary prevention of osteoporotic fractures in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004523 «PMID: 18254053»PubMed