Tulosta

Neuraalikudoksen venytys rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
22.4.2013
Päivi Linnanen

Näytön aste: C

Rannekanavaoireyhtymän hoidossa käytettävällä neuraalikudoksen venytyksellä saattaa olla vähäinen tai lähes olematon vaikutus oireiden helpottumisen kannalta.

Cochrane-katsaus «O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003219 »1 selvitti ei-kirurgisten hoitomuotojen tehoa rannekanavaoireyhtymän hoidossa. Katsauksessa oli mukana 21 RCT-tutkimusta ja yhteensä 884 tutkittavaa. Tutkimuksissa oli useita erilaisia konservatiivisia hoitomuotoja: lasta, ultraääni, oraalinen kortisoni/diureetti/NSAID, B-vitamiini, ranneluiden mobilisaatio, neuraalikudoksen/jänteiden mobilisaatio/harjoitteet, kiropraktia, magneettiterapia, ergonominen tietokonenäppäimistö, laser-akupunktio ja jooga. Ainoastaan kahdessa tutkimuksista perehdyttiin neuraalikudoksen hoitomuotoihin.

Kommentti: Cochrane-katsauksen arvio on yhteneväinen muiden katsausten ja Cochrane-katsaukseen kuulumattomien tutkimusten kanssa. Kunnollisia RCT-tutkimuksia on toistaiseksi tehty vähän, ja niissäkin on ollut ongelmana muun muassa seuraavat tekijät: tutkimusasetelmat ovat poikenneet toisistaan paljon, tutkimusten otoskoko on ollut usein pieni, seuranta-aika lyhyt, neuraalikudoksen hoidoksi käytetty tekniikka kuvattu huonosti tai käytetyt tekniikat olleet vaihtelevia. Näitä on yhdistetty samanaikaisesti muihin konservatiivisiin hoitomuotoihin. Tutkimuksista on usein puuttunut myös kontrolliryhmä.

Tal-Akabi ym. «Tal-Akabi A, Rushton A. An investigation to compare the effectiveness of carpal bone mobilisation and neurodynamic mobilisation as methods of treatment for carpal tunnel syndrome. Man Ther 2000;5:214-»9 vertailivat kahden erilaisen mobilisaatiotekniikan tehokkuutta ja kontrolliryhmän tuloksia satunnaistetussa tutkimuksessaan. Tutkimuksessa oli 3 ryhmää, joissa jokaisessa oli 7 tutkittavaa (7 miestä ja 14 naista). 1. ryhmässä ei annettu hoitoa, 2. ryhmässä hoitona oli neurodynaamista mobilisaatiota (ULLT/upper limb tension test) ja 3. ryhmässä ranneluiden mobilisaatiota. Useita eri vertailumenetelmiä tehosta käytettiin, muun muassa kliinisellä tutkimuksella ranteen liikkeet ja yläraajan toiminta, ULLT, kivun lievittyminen ja operatiiviseen hoitoon joutuneiden tutkittavien määrä. Tuloksissa mobilisaatiohoitoa saaneiden kivun lievittyminen, joka oli raportoitu Pain Relief Scale asteikolla, oli merkittävä verrattuna kontrolliryhmään (P < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen kirjoittajien mukaan tässä on mahdollisesti huomattava harha tulkinnasta riippuen. Sinänsä kahden eri mobilisaatiohoidon välillä ei tullut tuloksissa tilastollisesti merkittävää eroa.

Goodyear-Smith ym. «Goodyear-Smith F, Arroll B. What can family physicians offer patients with carpal tunnel syndrome other than surgery? A systematic review of nonsurgical management. Ann Fam Med 2004;2:267-73 »2 systemoituun katsaukseen 2004 otettiin 2 aiempaa katsausta, 16 RCT-tutkimusta ja 1 tutkimus "ennen ja jälkeen". Katsauksessa tarkasteltiin yleislääkärin konservatiivisia hoitomenetelmiä rannekanavaoireyhtymän hoidossa. Eri hoitomuodoista vain paikallisella kortikosteroidiruiskeesta oli vahvaa näyttöä. Suun kautta otetulla kortisonilla oli selvää, mutta edellistä heikompaa näyttöä oireiden lyhytaikaisesta helpottumisesta. Neuraalikudokseen kohdistuvasta hoidosta oli vain vähäistä näyttöä eikä se näkynyt Phalenin tai Tinelin testien tai hermojen johtumisnopeuksien paranemisena.

Neuraalikudoksen käsittely tarkoitti erilaisia ranteen sekä sormien ekstensio-fleksio-harjoituksia. Haittavaikutuksia ei raportoitu. Vähäistä näyttöä tuli myös jänteisiin kohdistuvasta harjoittelusta, laser-akupunktiosta, ultraäänihoidosta, rannelastasta ja joogasta. B-vitamiini, NSAID, diureetti, kiropraktinen hoito sekä magneettiterapia katsottiin hyödyttömiksi.

Kirjoittajien mukaan potilaille, joille ei ole suunnitteilla operatiivista hoitoa, kannattaa kokeilla ensin konservatiivisista hoitomuodoista niitä, joista on vahvinta näyttöä. Mikäli niistä ei ole apua, voidaan kokeilla muita hoitomuotoja, joiden tehosta on kuitenkin viitteitä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tämän katsauksen perusteella kirjoittajat arvioivat tutkimusten laatua yleisesti heikoksi ja tutkimusten otoskokoja liian pieniksi. Tasokkaita vertailevia tutkimuksia vaihtoehtoisista konservatiivista hoitomuodoista tarvitaan lisää.

Heebner ym. «Heebner ML, Roddey TS. The effects of neural mobilization in addition to standard care in persons with carpal tunnel syndrome from a community hospital. J Hand Ther 2008;21:229-40; quiz 241 »3 RCT-tutkimuksessa 2008 selvitettiin, onko neuraalikudoksen mobilisaatio yhdistettynä standardihoitoon tehokkaampi hoito kuin standardihoito yksinään. Standardihoidoksi luettiin rannelastan käyttö yöllä ja raskaamman fyysisen rasituksen aikana sekä jänteiden mobilisaatioharjoitteet. 60 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista ryhmä 1 sai standardihoitoa (rannelasta + harjoitteet 10 toistoa 3–5 x päivässä) ja ryhmä 2 tähän liitettynä neuraalikudoksen mobilisaatioharjoitteita (10 toistoa 3–5 x päivässä). Hoitotulos arvioitiin 0, 1 ja 6 kuukauden kohdalla.

1 kuukauden kohdalla ryhmässä 1 jatkoi 20 tutkittavaa ja ryhmässä 2 jatkoi 25 tutkittavaa. 6 kuukauden kohdalla ryhmässä 1 oli jäljellä enää 15 ja ryhmässä 2 jäljellä 14 tutkittavaa. 6 kuukauden kohdalla tulokset olivat yläraajan funktioiden osalta paremmat kontrolliryhmässä kuin ryhmässä 2. Tuloksia arvioitiin kyselyn ja kliinisen tutkimisen avulla. Ryhmän 2 heikompaa tulosta perusteltiin otoskoon suurella poistumalla, heikolla komplianssilla (omatoimisten harjoitteiden säännöllinen suorittaminen) ja oireiden hankaluudella.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Baysal ym. «Baysal O, Altay Z, Ozcan C ym. Comparison of three conservative treatment protocols in carpal tunnel syndrome. Int J Clin Pract 2006;60:820-8 »4 vertailivat tutkimuksessaan eri menetelmiä: neuraalikudokseen ja jänteisiin kohdistuvat venytysharjoitteet, lasta ja ultraääni. Tutkimukseen osallistui yhteensä 28 naista, joilla oli todettu bilateraalinen rannekanavan ahtauma. Ryhmiä oli 3, joista ryhmä 1 sai neuraalikudokseen ja jänteisiin kohdistuvia harjoitteita yhdistettynä lastahoitoon. Ryhmä 2 sai ultraäänihoitoa lastahoidon lisäksi ja ryhmä 3 sai kaikkia kolmea hoitomuotoa. Seuranta-aika oli 0 ja 8 viikkoa.

Tutkimustulosten perusteella tutkijat suosittelivat kolmoishoitoa, josta oli parhaiten tuloksia pidempiaikaisesti oireiden hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Pinar ym. «Pinar L, Enhos A, Ada S ym. Can we use nerve gliding exercises in women with carpal tunnel syndrome? Adv Ther 2005;22:467-75 »5 tutkimuksessa oli mukana 26 naista, joilla osalla oli yhden ja osalla kahden käden rannekanavaoireyhtymä. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 35 tutkittavaa kättä. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toisessa ryhmässä oli mukana 16 kättä. Heidän hoitonsa sisälsi volaarisen rannelastan käytön ympäri vuorokauden sekä ohjannan. Toisessa ryhmässä oli mukana 19 kättä, joille tuli edellisen hoidon lisäksi neuraalikudosta aktivoivia harjoitteita. Molemmat ryhmät jatkoivat näin 6 viikkoon asti, mistä eteenpäin seuraavat 4 viikkoa rannelastaa käytettiin vain öisin muun hoidon jatkuessa ennallaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuloksia sekä ennen hoitoa että hoidon päättyessä muun muassa kivun, tunnon, lihas-, puristus- ja tarttumisvoimien osalta sekä tehtiin Tinelin ja Phalenin testit sekä elektrofysiologisia testejä.

Molemmissa ryhmissä tulosten parantuminen oli merkitsevää tasoa lähtötilanteeseen verrattuna (P < 0,05). Kuitenkin neuraalikudosta aktivoivia harjoitteita saaneessa ryhmässä todettiin nopeampaa kivunlievittymistä ja näillä potilailla erityisesti käden toimintojen osalta puristusvoimien paranemista (P < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Bialosky ym. «Bialosky JE, Bishop MD, Price DD ym. A randomized sham-controlled trial of a neurodynamic technique in the treatment of carpal tunnel syndrome. J Orthop Sports Phys Ther 2009;39:709-23 »6 pyrkivät tutkimuksellaan selvittämään neurodynaamisten hoitokeinojen tehoa rannekanavaoireyhtymän hoidossa. Tutkimukseen osallistuvat olivat 18–70-vuotiaita naisia, joilla oli rannekanavan ahtaumaan sopivat oireet (kipu, tuntomuutokset) ja kliiniset löydökset. Oireita oli ollut vähintään 12 viikkoa, ja koettu kipu oli VAS-asteikolla vähintään 4/10 tasoista. Osallistujista 27:llä oli bilateraalinen vaiva. Potilaat jaettiin satunnaistetusti kahteen ryhmään, joista toinen sai neurodynaamista hoitoa (liikehoitoa, jolla anatomisesti aiheutettiin painetta tai rasitusta keskihermoon) ja toinen lumehoitoa (jolla vähennettiin keskihermoon kohdistuvaa painetta tai rasitusta) kahdesti viikossa fysioterapeutin antamana. Kumpaankin ryhmään osallistuvat saivat rannelastan käytettäväksi yöksi ja raskaamman fyysisen rasituksen ajaksi. Seuranta-aika oli kolme viikkoa. Tilannetta arvioitiin kivun intensiteetin, kipuherkkyyden, yläraajan toiminnan ja neurologisen statuksen pohjalta sekä tutkimuksen alussa että lopussa.

Molemmissa ryhmissä todettiin merkitsevä kohentuminen kiputilanteen ja yläraajan toiminnan osalta. Vain neurodynaamista hoitoa saaneilla tässä todettiin myös ajallisesti nopeampi oireiden helpottuminen. Kummassakaan ryhmässä ei ilmennyt hoidosta johtuvia haittoja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Bardak ym. «Bardak AN, Alp M, Erhan B ym. Evaluation of the clinical efficacy of conservative treatment in the management of carpal tunnel syndrome. Adv Ther 2009;26:107-16 »7 halusivat RCT-tutkimuksellaan verrata neuraalikudokseen ja jänteisiin kohdistuvia venytysharjoitteita ns. standardihoitoon, joka sisälsi lastahoidon sekä kortisoni-injektiot. Tutkimusryhmiä oli kolme, joista ensimmäiseen ryhmään (n = 41) kuuluvat saivat standardihoitoa, toiseen ryhmään (n = 35) kuuluvat neuraalikudokseen ja jänteisiin kohdistuvia harjoitteita edellä mainitun lisäksi ja kolmas ryhmä (n = 35) pelkkiä harjoitteita. Tutkittavia oli mukana 111. Tutkimuksella haluttiin seurata oireista kipua, tuntoaistin muutoksia tai tunnottomuutta, yöllistä puutumisoiretta, keskeytynyttä unta sekä päivittäisistä perustoimista selviytymistä (esimerkiksi kirjoittaminen, napittaminen ja purkkien avaaminen). Lisäksi toistettiin muun muassa Tinelin ja Phalenin testit.

Hoidon päätyttyä oli havaittavissa kaikissa tutkimusryhmissä huomattava oireiden ja käden funtion paraneminen. Kuitenkin ryhmissä 1 ja 2 toipuminen oli parempaa kuin ryhmässä 3 (P < 0,001). Potilastyytyväisyyttä tarkasteltiin 11 kuukautta hoidon jälkeen: ryhmissä 1 ja 2 oli enemmän oireettomia ryhmään 3 verrattuna (P = 0,02 ja P = 0,04).

Tulosten perusteella tutkijat ovat sitä mieltä, että pelkästään neuraalikudokseen ja jänteisiin kohdistuvia harjoitteita sisältävä hoito on vähemmän tehokasta kuin standardihoito yksinään tai harjoitteisiin yhdistettynä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Horng ym. «Horng YS, Hsieh SF, Tu YK ym. The comparative effectiveness of tendon and nerve gliding exercises in patients with carpal tunnel syndrome: a randomized trial. Am J Phys Med Rehabil 2011;90:435-42 »8 RCT-tutkimuksessa oli mukana 60 potilasta, jotka jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, joista kaikki ryhmät saivat Taiwanissa tavanomaisena pidettyä hoitoa: lasta + parafiinihoito. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat saivat standardihoidon lisäksi jänteisiin kohdistuvia harjoitteita, toiseen ryhmään kuuluvat saivat standardihoidon lisäksi neuraalikudokseen kohdistuvia harjoitteita ja kolmanteen ryhmään kuuluvat saivat pelkkää standardihoitoa. 7 tutkittavaa keskeytti tutkimuksen.

Oireiden vaikeusaste ja kiputilanne helpottuivat kaikissa ryhmissä, mutta vain ryhmässä 1 todettiin huomattava käden funktion paraneminen. Tutkijoiden loppupäätelmänä oli, että jänteisiin kohdistuva harjoittelu yhdistettynä standardihoitoon on mahdollisesti tehokkaampaa kuin standardihoitoon yhdistetty neuraalikudokseen kohdistuva harjoittelu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet 1

Kirjallisuutta

  1. O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003219 «PMID: 12535461»PubMed
  2. Goodyear-Smith F, Arroll B. What can family physicians offer patients with carpal tunnel syndrome other than surgery? A systematic review of nonsurgical management. Ann Fam Med 2004;2:267-73 «PMID: 15209206»PubMed
  3. Heebner ML, Roddey TS. The effects of neural mobilization in addition to standard care in persons with carpal tunnel syndrome from a community hospital. J Hand Ther 2008;21:229-40; quiz 241 «PMID: 18652967»PubMed
  4. Baysal O, Altay Z, Ozcan C ym. Comparison of three conservative treatment protocols in carpal tunnel syndrome. Int J Clin Pract 2006;60:820-8 «PMID: 16704676»PubMed
  5. Pinar L, Enhos A, Ada S ym. Can we use nerve gliding exercises in women with carpal tunnel syndrome? Adv Ther 2005;22:467-75 «PMID: 16418156»PubMed
  6. Bialosky JE, Bishop MD, Price DD ym. A randomized sham-controlled trial of a neurodynamic technique in the treatment of carpal tunnel syndrome. J Orthop Sports Phys Ther 2009;39:709-23 «PMID: 19801812»PubMed
  7. Bardak AN, Alp M, Erhan B ym. Evaluation of the clinical efficacy of conservative treatment in the management of carpal tunnel syndrome. Adv Ther 2009;26:107-16 «PMID: 19165436»PubMed
  8. Horng YS, Hsieh SF, Tu YK ym. The comparative effectiveness of tendon and nerve gliding exercises in patients with carpal tunnel syndrome: a randomized trial. Am J Phys Med Rehabil 2011;90:435-42 «PMID: 21430512»PubMed
  9. Tal-Akabi A, Rushton A. An investigation to compare the effectiveness of carpal bone mobilisation and neurodynamic mobilisation as methods of treatment for carpal tunnel syndrome. Man Ther 2000;5:214-22 «PMID: 11052900»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko