Tulosta

Osallistavaan toimintatapaan perustuvien ergonomiainterventioiden vaikuttavuus yläraajaoireiden vähentäjänä

Näytönastekatsaukset
22.4.2013
Eija Haukka

Näytön aste: C

Osallistavaan toimintatapaan perustuvilla työpaikalla toteutettavilla työntekijöihin kohdistuvilla ergonomia- ja koulutusinterventioilla ei ilmeisesti voida vähentää yläraajaoireiden esiintyvyyttä.

Osallistavien ergonomiainterventioiden vaikuttavuutta selvitettiin systemaattisessa katsauksessa «Rivilis I, Van Eerd D, Cullen K ym. Effectiveness of participatory ergonomic interventions on health outcomes: a systematic review. Appl Ergon 2008;39:342-58 »1, jossa 23 tutkimuksesta 12 analysoitiin. Kuudessa tutkimuksessa arvioitiin vaikutuksia yläraajojen kipuun ja epämukavuustuntemuksiin, ja näistä viidessä havaittiin positiivisia vaikutuksia interventioryhmissä. Tutkimuksista kuitenkin vain kaksi «Morken T, Moen B, Riise T, Hauge SHV, Holien S, Langedrag A, Olson HO, Pedersen S, Saue ILL, Seljebo GM, Thoppil V. Effects of a training program to improve musculoskeletal health among industrial wor»2, «Ketola R, Toivonen R, Häkkänen M ym. Effects of ergonomic intervention in work with video display units. Scand J Work Environ Health 2002;28:18-24 »3 arvioitiin laadukkaiksi.

Norjalaisessa ryhmäsatunnaistetussa tutkimuksessa «Morken T, Moen B, Riise T, Hauge SHV, Holien S, Langedrag A, Olson HO, Pedersen S, Saue ILL, Seljebo GM, Thoppil V. Effects of a training program to improve musculoskeletal health among industrial wor»2 kahdeksan alumiinitehtaan 95 tuotantolinjasta 40 satunnaistettiin kolmeen interventioryhmään, jotka muodostuivat 1) tuotantolinjan työntekijöistä ja työnjohtajista, 2) vain työntekijöistä ja 3) vain työnjohtajista. Työntekijöitä oli yhteensä 2 181 (86 % miehiä, ikä 18–69 vuotta). Heistä interventioryhmissä oli 414. Vertailuryhmä A muodostui 55 tuotantolinjasta (423 työntekijää), ja vertailuryhmä B:ssä oli 1 344 työntekijää saman tehtaan muilta osastoilta.

Vuoden interventio sisälsi 10 tapaamista tehtaiden työfysioterapeuttien ohjaamana. Tapaamiset sisälsivät opetusta ja keskustelua (yhteensä 20 tuntia) tavoitteena osallistujien kouluttaminen ehkäisemään liikuntaelinoireita ja edistämään liikuntaelinten terveyttä työpaikalla. Aiheina olivat muun muassa liikuntaelinoireiden riskitekijät, coping-menetelmät ja ergonomian periaatteet. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti työnsä ongelmakohtien identifiointiin, priorisointiin, ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osallistumisprosentit tapaamisiin olivat 70–100 %.

Muutokset kohdistuivat työpisteiden uudelleen suunnitteluun, toistoliikkeitä sisältävien vaiheiden vähentämiseen ja työprosessien muokkaamiseen vaihtelevammiksi. Vertailuryhmiä informoitiin tutkimuksesta ja pyydettiin täyttämään kyselylomakkeet, muutoin ei toimenpiteitä. Tulosmuuttujina olivat kipu, epämukavuus tai alentunut liikkuvuus viimeisten 12 kuukauden aikana. 16 kuukautta alkukyselystä vertailuryhmä B:ssä olka- ja kyynärpäiden sekä käden oireet lisääntyivät tilastollisesti merkitsevästi, muissa ryhmissä ei merkitseviä muutoksia eikä merkitseviä eroja interventio- ja vertailuryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Intervention yksityiskohdat eivät selviä katsauksesta, selvitettävä alkuperäistutkimuksesta. Analyyseissä ei ollut huomioitu muun muassa ryhmien mahdollista sisäkorrelaatiota.

Suomalaisessa «Ketola R, Toivonen R, Häkkänen M ym. Effects of ergonomic intervention in work with video display units. Scand J Work Environ Health 2002;28:18-24 »3 satunnaistetussa tutkimuksessa 124 toimistotyöntekijää (noin 60 % naisia), jotka kyselyssä ilmoittivat liikuntaelinten kipuja 2–7 alueella 11 alueesta, ilmoittivat käyttävänsä hiirtä vähintään 5 % tietokoneella tapahtuvasta työajasta ja olivat alle 61 vuoden ikäisiä, satunnaistettiin ergonomiaryhmään, koulutusryhmään ja yhteen vertailuryhmään.

Ergonomiaryhmässä työntekijät osallistuivat aktiivisesti yhdessä kahden työfysioterapeutin kanssa työpisteidensä arviointiin ja muutosten toteuttamiseen tai kalustehankintojen esittämiseen. Työntekijöitä neuvottiin pitämään taukoja ja kiinnittämään huomiota työasentoonsa. Koulutusryhmän jäsenet osallistuivat 2–6 hengen ryhmissä tunnin mittaiseen ergonomiakoulutukseen. Vertailuryhmän jäsenille jaettiin yksisivuinen ohjelehtinen näyttöpäätetyöstä ja liikuntaelinten terveydestä.

Tulosmuuttujina olivat liikuntaelinten mukavuustuntemukset, rasittuneisuus ja kivut. Kahden kuukauden seurannassa ergonomiaryhmän jäsenillä oli vertailuryhmään verrattuna tilastollisesti merkitsevästi vähemmän epämukavuutta oikeassa hartiassa, oikeassa ja vasemmassa olkapäässä ja vasemman käden sormissa, ja koulutusryhmällä vastaavasti oikeassa hartiassa ja kyynärvarressa. 10 kuukauden seurannassa tulokset olivat samansuuntaisia, mutta erot eivät enää olleet tilastollisesti merkitseviä. Ergonomiaryhmällä oli myös vähemmän rasittuneisuuden ja kivun tunteita kuin koulutus- ja verrokkiryhmällä, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Intervention sisältö ei selviä katsauksesta, selvitettävä alkuperäisjulkaisusta.

Katsauksen jälkeen on raportoitu yksi suomalainen ryhmäsatunnaistettu tutkimus «Haukka E, Leino-Arjas P, Viikari-Juntura E ym. A randomised controlled trial on whether a participatory ergonomics intervention could prevent musculoskeletal disorders. Occup Environ Med 2008;65:849-5»4, jossa neljän kaupungin 119 kunnallisesta keittiöstä 59 satunnaistui interventioryhmään ja 60 vertailuryhmään. Työntekijöiden määrä oli 504 (97 % naisia, ikä 19–63 vuotta). Vertailuryhmä jatkoi toimintaansa normaaliin tapaan, kun taas interventioryhmä kehitti omaa työtään 11–14 kuukautta. Intervention tukena oli 8 kehittämispajaa (yhteensä 38 tuntia), joissa työtekijät saivat tietoa liikuntaelimistön toiminnasta ja ergonomian periaatteista, ja heitä ohjattiin analysoimaan työnsä fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä ja suunnittelemaan ratkaisuvaihtoehtoja. Työntekijät itse priorisoivat ja toteuttivat muutokset. Keskimäärin 73 % työntekijöistä osallistui kehittämispajoihin.

Interventioryhmässä toteutettiin 402 ergonomista muutosta, jotka kohdistuivat muun muassa töiden organisointiin, työmenetelmiin ja -tapoihin, koneisiin, laitteisiin ja työvälineisiin, tiloihin ja kalusteisiin, työympäristöön ja turvallisuuteen sekä materiaaleihin. Vertailuryhmässä toteutettiin vastaavana aikana 80 muutosta normaalin toiminnan myötä.

Tulosmuuttujia olivat kipu ja siitä aiheutunut haitta viimeisten 3 kuukauden aikana muun muassa olkapäissä, kyynärvarsissa tai käsissä sekä näiden alueiden väsymys viimeisten 7 vuorokauden aikana. Kyselyaineisto kerättiin kolmen kuukauden välein interventiovaiheessa ja vuoden ajan sen päättymisen jälkeen (vastausprosentit 92–99 %).

Vuoden intervention tai vuoden seurantavaiheen aikana ei todettu systemaattista eroa tulosmuuttujissa interventio- ja vertailuryhmän välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet 1

Kirjallisuutta

  1. Rivilis I, Van Eerd D, Cullen K ym. Effectiveness of participatory ergonomic interventions on health outcomes: a systematic review. Appl Ergon 2008;39:342-58 «PMID: 17988646»PubMed
  2. Morken T, Moen B, Riise T, Hauge SHV, Holien S, Langedrag A, Olson HO, Pedersen S, Saue ILL, Seljebo GM, Thoppil V. Effects of a training program to improve musculoskeletal health among industrial workers - effects of supervisors role in the intervention. International Journal of Industrial Ergonomics 2002;30:15-127
  3. Ketola R, Toivonen R, Häkkänen M ym. Effects of ergonomic intervention in work with video display units. Scand J Work Environ Health 2002;28:18-24 «PMID: 11871848»PubMed
  4. Haukka E, Leino-Arjas P, Viikari-Juntura E ym. A randomised controlled trial on whether a participatory ergonomics intervention could prevent musculoskeletal disorders. Occup Environ Med 2008;65:849-56 «PMID: 18417560»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko