Tulosta

Terveyskäyttäytymisen ohjanta skitsofreniapotilailla

Näytönastekatsaukset
22.1.2013
Jorma Oksanen

Näytön aste: B

Terveyskasvatusopetus (wellness training terveyskäyttäytymisen ohjanta) ilmeisesti vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä skitsofreniapotilailla.

Lihavuus, aikuisiän diabetes ja muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat yleisempiä skitsofreniapotilailla kuin normaaliväestöllä. Potilailla on huomattavaa ylikuolleisuutta somaattisiin sairauksiin. Tästä syystä on kehitetty hoitointerventioita, joiden tarkoituksena on parantaa potilaiden ruokailu- ja liikuntatottumuksia.

Forsbergin ym. ryvästetyssä (cluster), satunnaistetussa tutkimuksessa «Forsberg KA, Björkman T, Sandman PO ym. Physical health--a cluster randomized controlled lifestyle intervention among persons with a psychiatric disability and their staff. Nord J Psychiatry 2008;62:4»1 41 tuetussa asumisyksikössä asuvaa skitsofreniapotilasta ja heidän 41 hoitajaansa satunnaistettiin joko 35 istuntoon terveyskasvatusta tai kuvaamataitoa. Terveyskasvatus sisälsi teoreettista opetusta ja käytännöllistä terveellisten aterioiden valmistusta sekä liikuntaa. Istuntojen ohella hoitoon kuului hoitajien päivittäinen tuki. Tutkimuksessa seurattiin metabolisen syndrooman kriteerien täyttymistä ja muutoksia fysiologisissa muuttujissa (HbA1c, P-glukoosi, P-insuliini, lipidistatus, verenpaine, BMI) ja fyysisessä työkyvyssä.

Kardiometaboliset riskitekijät vähenivät enemmän interventioryhmässä, mutta tässä tutkimuksessa ei kerrottu, kuinka monella prosentilla potilaista kriteerit täyttyivät ennen ja jälkeen 12 kuukauden seurannan. Tutkimusryhmän potilailla todettiin tilastollisesti merkitsevä vähentyminen täyttyneiden metabolisen oireyhtymän kriteerien keskiarvossa (2,60–1,90, verrokeilla 1,23–1,32; p = 0,001). Painossa ja spontaanin liikunnan määrässä ei tapahtunut muutoksia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

McKibbinin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «McKibbin CL, Patterson TL, Norman G ym. A lifestyle intervention for older schizophrenia patients with diabetes mellitus: a randomized controlled trial. Schizophr Res 2006;86:36-44 »2 64 yli 40-vuotiasta skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista psykoosia sekä aikuisiän diabetesta sairastavaa avohoitopotilasta satunnaistettiin joko terveyskasvatusryhmään (Diabetes Awareness and Rehabilitation Training, DART) tai tavanomaisen hoidon ohella terveysvalistusta saavaan ryhmään. Terveyskasvatus sisälsi valistusta aikuisiän diabeteksesta, käytännöllistä opastusta terveellisempään ruokavalioon sekä kannustusta liikunnan lisäämiseen. Tutkimuksessa seurattiin BMI:tä, vatsan ympärysmittaa, metabolisia parametrejä, tietoa diabeteksesta, fyysistä aktiviteettia ja dieetin sisältöä.

Tutkimusryhmässä todettiin 6 kuukauden jälkeen tilastollisesti merkitsevää parannusta painossa, BMI:ssä (33,6 ± 6,8 – 32,9 ± 6,6) ja diabetesta koskevassa tietämyksessä. Plasman triglyseridit vähenivät enemmän tutkimusryhmässä, samoin rasvaisen ruoan osuus dieetistä väheni. Kuuden kuukauden jälkiseurannan jälkeen tutkimusryhmän tilastollisesti merkitsevät parannukset painossa, vatsan ympärysmitassa ja BMI:ssä olivat edelleen säilyneet «McKibbin CL, Golshan S, Griver K ym. A healthy lifestyle intervention for middle-aged and older schizophrenia patients with diabetes mellitus: a 6-month follow-up analysis. Schizophr Res 2010;121:203-»3.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Chafezin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Chafetz L, White M, Collins-Bride G ym. Clinical trial of wellness training: health promotion for severely mentally ill adults. J Nerv Ment Dis 2008;196:475-83 »4 309 tuetussa asumisessa olevaa mielenterveyspotilasta (33 % skitsofreniapotilaita, 61,5 % mielialahäiriöpotilaita) satunnaistettiin joko tavanomaiseen hoitoon tai yksilöllisesti sovellettuun terveyskäyttäytymisen ohjaukseen. Ohjauksen päämääränä oli parantaa terveyden itsearviointitaitoja, terveydentilan seurantataitoja ja somaattisten terveysongelmien hallintataitoja, kuten terveyspalvelujen tehokasta käyttöä. Tuloksia seurattiin Medical Outcomes Short Form 36 skaalalla (SF-36) sekä koettua terveyteen liittyvää ongelmienhallintakykyä mittaavalla itsearvioinnilla.

Tutkimusryhmässä todettiin merkitsevää lineaarista muutosta SF-36:n fyysistä toimintakykyä sekä yleistä terveydentilaa mittaavilla asteikoilla 6, 12 ja 18 kuukauden seurannoissa. Diagnostisella alaryhmällä ei ollut vaikutusta tuloksiin.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Forsberg KA, Björkman T, Sandman PO ym. Physical health--a cluster randomized controlled lifestyle intervention among persons with a psychiatric disability and their staff. Nord J Psychiatry 2008;62:486-95 «PMID: 18843564»PubMed
  2. McKibbin CL, Patterson TL, Norman G ym. A lifestyle intervention for older schizophrenia patients with diabetes mellitus: a randomized controlled trial. Schizophr Res 2006;86:36-44 «PMID: 16842977»PubMed
  3. McKibbin CL, Golshan S, Griver K ym. A healthy lifestyle intervention for middle-aged and older schizophrenia patients with diabetes mellitus: a 6-month follow-up analysis. Schizophr Res 2010;121:203-6 «PMID: 20434886»PubMed
  4. Chafetz L, White M, Collins-Bride G ym. Clinical trial of wellness training: health promotion for severely mentally ill adults. J Nerv Ment Dis 2008;196:475-83 «PMID: 18552625»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko