Takaisin

Erot toisen polven psykoosilääkkeiden haittaoireissa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
26.3.2020

Näytön aste: B

Psykoosilääkkeissä on eroja haittaoirekirjossa.

Meta-analyysissa «Leucht S, Corves C, Arbter D ym. Second-generation...»1, joka perustui 150:een satunnaistettuun kontrolloituun kliiniseen lääketutkimukseen (potilaita yhteensä 21 533), todettiin osan toisen polven psykoosilääkkeistä olevan tehokkaampia kuin tavanomaiset psykoosilääkkeet skitsofreniaryhmän psykoosien (skitsofrenia, skitsoaffektiivinen psykoosi, skitsofreniaforminen psykoosi, harhaluuloisuushäiriö) hoidossa. Tutkimukset oli suoritettu vuosien 1953 ja 2006 välillä, ja tutkimuslääkkeen psykoosioireita lievittävän tehon arviossa käytettiin PANSS- tai BPRS-asteikkoja.

Tehoanalyysissa todettiin klotsapiinin (effect size -0,529), amisulpridin (-0,31), risperidonin (-0,13) ja olantsapiinin (-0,28) olevan tehokkaampia kuin tavanomaiset psykoosilääkkeet. Toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyi haloperidolia vähemmän neurologisia haittaoireita. Aripipratsolia ja tsiprasidonia lukuun ottamatta toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttivat enemmän painonnousua kuin haloperidoli.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Toisessa, osin samojen tutkijoiden tekemässä meta-analyysissä «Leucht S, Komossa K, Rummel-Kluge C ym. A meta-ana...»2, verrattiin toisen polven psykoosilääkkeiden keskinäistä tehoa (78 tutkimusta, 167 ryhmää, 13 558 tutkimuksiin osallistunutta potilasta) skitsofreniaryhmän psykoosia (skitsofrenia, skitsoaffektiivinen psykoosi, harhaluuloisuushäiriö) sairastavien potilaiden oireisiin PANSS-kokonaispistemäärällä arvioituna.

Tutkimustulosten mukaan olantsapiini oli tehokkaampi kuin aripipratsoli (keskimääräinen piste-ero 5 pistettä), ketiapiini (3,7 pistettä), risperidoni (1,9 pistettä) tai tsiprasidoni (8,3 pistettä, ja sen teho oli yhtä hyvä kuin aripipratsolin tai klotsapiinin. Risperidoni oli vastaavasti tehokkaampi kuin ketiapiini (3,2 pistettä) tai tsiprasidoni (4,6 pistettä).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Osa eroista on pieniä, ja niiden kliininen merkitys on epäselvä.

Meta-analyysissaan «Leucht S, Cipriani A, Spineli L ym. Comparative ef...»3 Leucht ja työtoverit tarkastelivat psykoosilääkehoidon tehoa, hoidon jatkuvuutta ja psykoosilääkehoitoon liittyviä haittaoireita. Meta-analyysissa verrattiin 15 eri psykoosilääkkeen tehoa lumeeseen akuutin skitsofrenian hoidossa. Meta-analyysiin ei otettu potilaita, joiden oireiston painopiste oli negatiivisissa oireissa, jotka olivat hoitoresistentteja tai joiden psykoosi oli vakaassa vaiheessa. Meta-analyysiin tuli mukaan 212 RCT-tutkimusta, joissa oli yhteensä 43 049 osallistujaa. Tutkimukset oli suoritettu vuosien 1955 ja 2012 välisenä aikana.

Kaikki psykoosilääkkeet olivat lumetta tehokkaampia skitsofrenian akuuttivaiheen hoidossa. SMD-arvot eri lääkkeille olivat klotsapiini 0,88 (95 % luottamusväli 0,73–1,03), amisulpridi 0,66 (95 % luottamusväli 0,53–0,78), olantsapiini 0,59 (95 % luottamusväli 0,53–0,65), risperidoni 0,56 (95 % luottamusväli 0,50–0,63), paliperidoli 0,50 (95 % luottamusväli 0,39–0,60), tsotepiini 0,49 (95 % luottamusväli 0,31–0,66), haloperidoli 0,45 (95 % luottamusväli 0,39–0,51), ketiapiini 0,44 (95 % Iuottamusväli 0,35–0,52), aripipratsoli 0,43 (95 % luottamusväli 0,34–0,52), sertindoli 0,39 (95 % luottamusväli 0,26–0,52), tsiprasidoni 0,39 (95 % luottamusväli 0,30–0,49), klooripromatsiini 0,38 (95 % luottamusväli 0,23–0,54), asenapiini 0,38 (95 % luottamusväli 0,25–0,51), lurasidoni 0,33 (95 % luottamusväli 0,21–0,45) ja iloperidoni 0,33 (95 % luottamusväli 0,22–0,43).

Mistä tahansa syystä johtuva keskeyttäminen oli tavallisinta haloperidolilla (SMD 0,80) ja harvinaisinta amisulpridilla (SMD 0,43). Ekstrapyramidaalioireiden suhteen parhaiten siedetty oli klotsapiini (SMD 0,30) ja huonoimmin haloperidoli (SMD 4,76). Vastaavat luvut sedaatiolle olivat 1,42 amisulpridilla ja 8,82 klotsapiinilla. Painonnousu oli vähäisintä haloperidolilla (SMD -0,09) ja suurinta olantsapiinilla (-0,74). Prolaktiinin nousu oli vähäisintä aripipratsolilla (SMD 0,22) ja suurinta paliperidolilla (-1,30). QTc-ajan piteneminen oli vähäisintä lurasidonilla (SMD 0,10) ja suurinta sertindolilla (-0,90).

Tutkijoiden mukaan haittaoireissa oli huomattavia eroja eri valmisteiden välillä ja myös niiden tehossa oli eroja joskin pienempiä. Meta-analyysissä klotsapiini oli merkittävästi muita tehokkaampi. Amisulpridi, olantsapiini ja risperidoni olivat jonkin verran muita lääkkeitä tehokkaampia, mutta erot olivat pieniä (SMD -0,11 – -0,33).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Yleiskommentti

Yksilöllinen herkkyys haittavaikutuksille tulee huomioida lääkevalinnassa. Ks. suosituksen taulukko 2. Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia.

Kirjallisuutta

  1. Leucht S, Corves C, Arbter D ym. Second-generation versus first-generation antipsychotic drugs for schizophrenia: a meta-analysis. Lancet 2009;373:31-41 «PMID: 19058842»PubMed
  2. Leucht S, Komossa K, Rummel-Kluge C ym. A meta-analysis of head-to-head comparisons of second-generation antipsychotics in the treatment of schizophrenia. Am J Psychiatry 2009;166:152-63 «PMID: 19015230»PubMed
  3. Leucht S, Cipriani A, Spineli L ym. Comparative efficacy and tolerability of 15 antipsychotic drugs in schizophrenia: a multiple-treatments meta-analysis. Lancet 2013;382:951-62 «PMID: 23810019»PubMed