Tulosta

Paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden kipua lievittävä ja toimintakykyä parantava vaikutus nivelrikkoa sairastavilla potilailla

Näytönastekatsaukset
8.10.2012
Katriina Vuolteenaho ja Eeva Moilanen

Näytön aste: A

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet lievittävät nivelrikkopotilaan kipua ja parantavat toimintakykyä paremmin kuin lumelääke.

Julkaisuvuodet 1966–10/2003 kattavaan meta-analyysiin «Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical non-steroidal anti-inflammatory drugs in the treatment of osteoarthritis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2004;329:324 »1otettiin mukaan 13 paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden tehoa nivelrikkokivun hoidossa koskevaa tutkimusta, joissa paikallisesti iholle annosteltua tulehduskipulääkettä verrattiin lumelääkkeeseen tai suun kautta annosteltuun tulehduskipulääkkeeseen. Näissä tutkimuksissa oli mukana yhteensä 1 983 potilasta. Tutkimukset olivat satunnaistettuja ja kaksoissokkoutettuja. Lähteinä olivat Medline, Embase, CINAHL, Scientific Citation Index ja Cochrane Library.

Mukaan otetuissa tutkimuksissa potilailla oli polven, käsien tai lonkan nivelrikko. Paikallisesti iholle annosteltavana tulehduskipulääkkeenä tutkimuksissa käytettiin salisylaattia (4 tutkimusta), diklofenaakkia (5 tutkimusta), eltenaakkia (2 tutkimusta), ibuprofeenia (1 tutkimus) tai piroksekaamia (1 tutkimus). Lopputulosmuuttujana oli kipu ja toimintakyky 1, 2, 3 ja 4 viikon hoidon jälkeen.

Meta-analyysissä laskettiin vakioitu keskiarvojen ero (SMD = standardized mean difference), jossa itseisarvoltaan 0.2 on pieni, 0.5 kohtuullinen ja 0.8 merkittävä ero hoitojen välillä (95 % luottamusväli).

Kipu

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 1 viikon hoidon jälkeen: kipu 0.41 (95 % luottamusväli 0.16–0.66), n = 1 000, p < 0.05

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 2 viikon hoidon jälkeen: kipu 0.40 (95 % luottamusväli 0.15–0.65), n = 893, p < 0.05

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 3 viikon hoidon jälkeen: kipu 0.05 (95 % luottamusväli -0.11–0.22), n = 442

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 4 viikon hoidon jälkeen: kipu 0.04 (95 % luottamusväli -0.11–0.19), n = 558

Toimintakyky

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 1 viikon hoidon jälkeen: toimintakyky 0.37 (95 % luottamusväli 0.20–0.53), n = 566, p < 0.05

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 2 viikon hoidon jälkeen: toimintakyky 0.35 (95 % luottamusväli 0.19–0.53), n = 540, p < 0.05

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 3 viikon hoidon jälkeen: toimintakyky 0.10 (95 % luottamusväli -0.18–0.38), n = 208

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 4 viikon hoidon jälkeen: toimintakyky 0.26 (95 % luottamusväli -0.02–0.54), n = 208

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Nivelrikkotutkijoiden kansainvälisen yhdistyksen OARSIn suositukseen tehty meta-analyysien päivitys «Zhang W, Nuki G, Moskowitz RW ym. OARSI recommendations for the management of hip and knee osteoarthritis: part III: Changes in evidence following systematic cumulative update of research published th»2 kattaa julkaisuvuodet 2006–2009. Mukaan otettiin edellisen meta-analyysin «Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical non-steroidal anti-inflammatory drugs in the treatment of osteoarthritis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2004;329:324 »1 11 tutkimuksen lisäksi 3 uutta paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden tehoa nivelrikkokivun hoidossa koskevaa tutkimusta. Lähteinä olivat Medline, Embase, CINAHL, AMED, Scientific Citation Index ja Cochrane Library. Paikallisesti iholle annosteltavana tulehduskipulääkkeenä kolmessa uudessa tutkimuksessa käytettiin diklofenaakkivalmistetta, joka sisältää liuottimena dimetyylisulfoksidia (DMSO). Valmisteen vaikutusta verrattiin kaikissa kolmessa tutkimuksessa lumevalmisteeseen (DMSO-liuotinkontrolliin). Tutkimukset kestivät 4, 6 ja 12 viikkoa. Meta-analyysissä laskettiin vakioitu keskiarvojen ero (SMD = standardized mean difference), jossa itseisarvoltaan 0.2 on pieni, 0.5 kohtuullinen ja 0.8 merkittävä ero hoitojen välillä (95 % luottamusväli).

Kipu

Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet vs lumelääke 0.44 (95 % luottamusväli 0.27–0.62)

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvalloissa vuosina 10/2004–8/2005 tehdyssä kaksoissokkoutetussa kokeessa «Barthel HR, Haselwood D, Longley S 3rd ym. Randomized controlled trial of diclofenac sodium gel in knee osteoarthritis. Semin Arthritis Rheum 2009;39:203-12 »3 492 oireista polvinivelrikkoa sairastavaa potilasta (ikä 35–92 vuotta) satunnaistettiin ryhmiin diklofenaakkigeeli (n = 254) tai lumelääke (n = 238). Tutkimukseen otetuilla potilailla oli kivulias yli kuusi kuukautta aikaisemmin diagnosoitu polven nivelrikko. Sisäänottokriteereinä olivat radiologisesti Kellgren–Lawrence-luokkiin 1–3 kuuluva nivelrikko, liikekipu ≥ 50 mm (VAS-janalla 0–100 mm) ja WOMAC-kipu ≥ 9 (0–20). Poissuljettuja olivat liikekipu ≥ 20 mm tai aiemmin diagnosoitu nivelrikkokipu toisessa polvessa, todennäköinen sekundaarinivelrikko ja löydökset, jotka viittasivat nivelreumaan, muihin tulehduksellisiin nivelsairauksiin tai fibromyalgiaan. Lääkegeeliä laitettiin polven seudulle 4 kertaa päivässä 12 viikon ajan. 82 % diklofenaakkiryhmästä ja 75 % lumeryhmästä jatkoi tutkimuksen loppuun asti.

Kipu

Hoidon tehoa kipuun mitattiin WOMAC-pisteytyksellä asteikolla (asteikolla 0–4, 5 kysymystä, maksimi 20 pistettä). Tulokset on tässä ilmoitettu lähtötasona, tasona ja absoluuttisena muutoksena 12 viikon hoidon jälkeen sekä ryhmien välisen eron p-arvona.

Kipu (lähtötaso > taso 12 viikon hoidon jälkeen, muutos, ryhmien välinen p-arvo): paikallisesti käytettävä diklofenaakki: 11.7 > 6.7, -5.0; lumelääke: 11.7 > 7.7, -4.0, p = 0.01

Toimintakyky

Hoidon tehoa toimintakykyyn mitattiin WOMAC-pisteytyksellä (asteikolla 0–4, 17 kysymystä, maksimi 68 pistettä). Tulokset on tässä ilmoitettu lähtötasona, tasona ja absoluuttisena muutoksena 12 viikon hoidon jälkeen sekä ryhmien välisen eron p-arvona. Toimintakyky (lähtötaso > taso 12 viikon hoidon jälkeen, muutos, ryhmien välinen p-arvo): paikallisesti käytettävä diklofenaakki: 38.0 > 23.0, -15.0; lumelääke: 37.9 > 27.0, -10.9, p = 0.001

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical non-steroidal anti-inflammatory drugs in the treatment of osteoarthritis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2004;329:324 »1: Meta-analyysissä paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet osoittautuivat 1 ja 2 viikon hoidon jälkeen lumelääkettä jonkin verran tehokkaammiksi, ero oli tilastollisesti merkitsevä. 1–2 viikkoa kestäneitä tutkimuksia oli enemmän kuin 3-4 viikkoa kestäneitä tutkimuksia, mikä voi selittää tehoeroa lyhyemmässä (1–2 viikkoa) ja pidemmässä (3–4 viikkoa) hoidossa. Mukana ei ollut yli kuukauden kestäneitä tutkimuksia. Tutkimusten välillä on hajontaa.

«Zhang W, Nuki G, Moskowitz RW ym. OARSI recommendations for the management of hip and knee osteoarthritis: part III: Changes in evidence following systematic cumulative update of research published th»2: Meta-analyysin uusissa tutkimuksissa on käytetty diklofenaakkivalmistetta, joka sisältää myös dimetyylisulfoksidia (DMSO), eikä tätä ole Suomessa markkinoilla (10/2011). DMSO parantaa lääkeaineen imeytyvyyttä ja sitä on markkinoitu myös itsenäisenä lääkeaineena kivun lievittämiseen ja nivelsairauksien hoitoon, mutta näyttö aineen tehosta ja turvallisuudesta on riittämätöntä. Tutkimusten lumevalmiste sisälsi myös DMSO:ta.

«Barthel HR, Haselwood D, Longley S 3rd ym. Randomized controlled trial of diclofenac sodium gel in knee osteoarthritis. Semin Arthritis Rheum 2009;39:203-12 »3: Topikaalinen diklofenaakkigeeli lievitti lumelääkettä tehokkaammin nivelrikkokipua ja toimintakykyä 12 viikon hoidon jälkeen. Lumelääkeryhmän hoitotulos on myös yllättävän hyvä.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Itselääkitys 1
  • Polvi- ja lonkkanivelrikko 2

Kirjallisuutta

  1. Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical non-steroidal anti-inflammatory drugs in the treatment of osteoarthritis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2004;329:324 «PMID: 15286056»PubMed
  2. Zhang W, Nuki G, Moskowitz RW ym. OARSI recommendations for the management of hip and knee osteoarthritis: part III: Changes in evidence following systematic cumulative update of research published through January 2009. Osteoarthritis Cartilage 2010;18:476-99 «PMID: 20170770»PubMed
  3. Barthel HR, Haselwood D, Longley S 3rd ym. Randomized controlled trial of diclofenac sodium gel in knee osteoarthritis. Semin Arthritis Rheum 2009;39:203-12 «PMID: 19932833»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko