KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Itsehoidon ohjauksen merkitys kipuun tai toimintakykyyn nivelrikon hoidossa

Näytönastekatsaukset
5.10.2012
Eeva-Eerika Helminen

Näytön aste: B

Itsehoidon ohjauksella ei ilmeisesti ole vaikutusta kipuun tai toimintakykyyn nivelrikon hoidossa.

Iso-Britanniassa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa «Buszewicz M, Rait G, Griffin M ym. Self management of arthritis in primary care: randomised controlled trial. BMJ 2006;333:879 »1 812 polvi- tai lonkkanivelrikkopotilasta (ikä ≥ 50 vuotta, keskiarvo 68 vuotta) valittiin tutkimukseen 74 perusterveydenhuollon toimipisteestä ja satunnaistettiin ohjaus- ja kontrolliryhmään. Ohjausryhmän jäsenet saivat nivelrikon potilasoppaan ja kutsun osallistua kuuteen ryhmätapaamiseen nivelrikon itsehoidosta. Kontrolliryhmän jäsenet saivat potilasoppaan. Tutkimukseen otettiin potilaat, joilla yleislääkäri oli todennut polvi- tai lonkkanivelrikon vähintään vuotta aiemmin ja joilla ei ollut tekonivelleikkausta suunnitteilla. Potilaita seurattiin vuosi postikyselyillä, joihin vastasi alussa 95 %, 4 kuukauden kohdalla 80 % ja vuoden kohdalla 76 % osallistuneista.

Vuoden seurannassa ohjausryhmään osallistuvilla oli merkitsevästi vähemmän ahdistusta ja merkitsevästi lisääntynyt minäpystyvyys kivun ja muiden nivelrikko-oireiden suhteen. Ohjausryhmässä kipu, jäykkyys ja toimintakykyhaitta pienenivät etenevästi 4 ja 12 kuukauden seurannoissa, mutta näissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Ohjaus- ja kontrolliryhmän välillä ei ollut myöskään merkitsevää eroa perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrässä 12 kuukautta ennen tutkimusta tai tutkimuksen seuranta-aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Alankomaissa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa «Wetzels R, van Weel C, Grol R ym. Family practice nurses supporting self-management in older patients with mild osteoarthritis: a randomized trial. BMC Fam Pract 2008;9:7 »2 104 iäkästä (≥ 65-vuotiasta) polvi- tai lonkkanivelrikkopotilasta valittiin 9 perusterveydenhuollon toimipisteestä ja satunnaistettiin ohjausryhmään ja kontrolliryhmään. Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat itsehoidon ohjaukseen, joka tarkoitti hoitajan kotikäyntiä, johon he valmistautuivat liikuntaharjoitteluun, kipuun ja toimintakykyyn liittyvien, nivelrikon itsehoito-oppaaseen perustuvien kirjallisten ennakkotehtävien avulla. Kotikäynnin aikana asetettiin konkreettisia muutostavoitteita liikuntaharjoittelun, laihtumisen, kävelyn apuvälineiden ja kipulääkityksen käytön osalta. Hoitaja soitti potilaille 3 kuukauden päästä, jolloin arvioitiin, oliko asetetut muutostavoitteet saavutettu, ja miten näitä muutoksia voisi pitää yllä jatkossa. Kontrolliryhmäläiset saivat vain nivelrikon itsehoito-oppaan. Tutkimukseen otettiin potilaat, joilla yleislääkäri oli todennut polvi- tai lonkkanivelrikon ja joilla ei ollut tekonivelleikkausta suunnitteilla. Tutkimus kesti 6 kuukautta ja sen vei loppuun 88 (85 %) potilaista.

Tutkimuksessa ei tullut merkitsevää eroa ryhmien välillä toimintakyvyssä, perusterveydenhuollon lääkärikäynneissä tai kipulääkityksen käytössä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa «Mazzuca SA, Brandt KD, Katz BP ym. Effects of self-care education on the health status of inner-city patients with osteoarthritis of the knee. Arthritis Rheum 1997;40:1466-74 »3 211 polven nivelrikkopotilasta (ikä 51–75 vuotta, miehiä 15 %) valittiin tutkimukseen ja satunnaistettiin ohjaus- ja kontrolliryhmään. Satunnaistaminen ei toteutunut kaikilta osin. Ohjausryhmän ohjelma sisälsi yhden yksilöllisen ohjauskerran, jossa sairaanhoitaja neuvoi potilaalle polven ojentajalihasharjoituksia, apuvälineiden, lämpöhoidon ja särkylääkkeiden käyttöä sekä polvia kuormittavien päivittäisten toimien mukauttamista. Ohjauskerran lopussa potilaat saivat tietoa polven nivelrikosta ja kirjalliset harjoitusohjeet. Potilaille soitettiin viikon ja kuukauden kuluttua yksilöohjauksesta, ja heitä muistutettiin ohjeista. Kontrolliryhmäläisille näytettiin nivelrikosta kertova video, mutta ei ohjattu itsehoitoa. Tutkimukseen ei otettu reumapotilaita eikä potilaita, joilla muu sairaus olisi estänyt harjoittelun toteuttamisen. Tutkimuksesta jäivät pois myös potilaat, joille oli tehty tai joille oli suunnitteilla polven tekonivelleikkaus. Potilaita seurattiin vuosi. Loppuanalyyseissä oli 165 potilasta (165 vs. 211).

Ohjausryhmässä lepokipu ja toimintakykyhaitta olivat merkitsevästi pienemmät lähtötasoon verrattuna 4, 8 ja 12 kuukauden kohdalla (p < 0.05). Toimintakykyhaitta oli vähäisin 4 kuukauden kohdalla ja lepokipu vuoden kohdalla. Ohjauksella ei ollut vaikutusta kävelykipuun eikä yleiseen koettuun terveyteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Polvi- ja lonkkanivelrikko 1

Kirjallisuutta

  1. Buszewicz M, Rait G, Griffin M ym. Self management of arthritis in primary care: randomised controlled trial. BMJ 2006;333:879 «PMID: 17040926»PubMed
  2. Wetzels R, van Weel C, Grol R ym. Family practice nurses supporting self-management in older patients with mild osteoarthritis: a randomized trial. BMC Fam Pract 2008;9:7 «PMID: 18226255»PubMed
  3. Mazzuca SA, Brandt KD, Katz BP ym. Effects of self-care education on the health status of inner-city patients with osteoarthritis of the knee. Arthritis Rheum 1997;40:1466-74 «PMID: 9259427»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Polvi- ja lonkkanivelrikko
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko