Takaisin

Maalla tapahtuvan terapeuttisen harjoittelun vaikutus toimintakykyyn polven nivelrikossa

Näytönastekatsaukset
Petri Salo
12.9.2012

Näytön aste: A

Voimaharjoittelu ja aerobinen harjoittelu parantavat toimintakykyä polven nivelrikossa.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthriti...»1 selvitettiin maalla tapahtuvan terapeuttisen harjoittelun (erotuksena vedessä tapahtuvasta harjoittelusta) vaikuttavuutta polven nivelrikkopotilaiden toimintakykyyn. Haku ulottui vuoden 2007 joulukuuhun huomioiden satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa oli mukana polven nivelrikkopotilaita ja joka koski maalla tapahtuvaa harjoittelua verrattuna ryhmiin, joissa ei harjoiteltu. Katsaukseen otettiin mukaan 32 tutkimusta, joista saatiin tietoa harjoittelun vaikutuksesta itse raportoituun toimintakykyyn 3 719 potilaalta. Naisten osuus tutkittavista vaihteli välillä 42–92 % ollen vain yhdessä tutkimuksessa alle 50 %. Tutkittavien keski-ikä eri tutkimuksissa vaihteli välillä 56 ja 74 vuotta.

Tutkimusten välillä oli suuria eroavaisuuksia koskien muun muassa potilaiden oireiden vaikeusastetta ja kestoa, toteutettujen harjoitteiden sisältöä ja annostelua sekä intervention kestoa. Tutkimuksista 14 ilmoitti käyttäneensä American College of Rheumatologyn kriteereitä nivelrikon asteesta tutkittavien sisäänottokriteereissä. Yhdessä tutkimuksessa noin puolet tutkimukseen rekrytoiduista ilmoitti oireiden keston olleen alle vuoden, ja kahdessa tutkimuksessa tutkittavien oireiden kesto oli keskimäärin yli 10 vuotta. Suurin osa tutkimuksista käytti 12 viikon pituista interventiota (10 tutkimusta) tai 8 viikon interventiota (8 tutkimusta). Muiden tutkimusten intervention kesto oli 4 viikosta 2.5 vuoteen. Yleisimmin harjoitteita tehtiin kolme kertaa viikossa (13 tutkimusta) tai 1–2 kertaa viikossa (10 tutkimusta). Harjoittelun sisältöjä oli katsauksessa ryhmitelty seuraavasti: yksinkertaiset polven ojentajia vahvistavat harjoitteet (4 tutkimusta), monipuolisesti alaraajoja vahvistavat harjoitteet (9 tutkimusta), voimaharjoittelu + aerobinen harjoittelu (9 tutkimusta), kävelyharjoittelu (4 tutkimusta), muut harjoitteet, esimerkiksi Tai chi (7 tutkimusta). WOMAC (koettu kipu, jäykkyys ja toimintakyky) oli yleisin kivun tai toimintakyvyn arvioinnissa käytetty mittari (17 tutkimusta). Tutkimusten laatua arvioitiin kolmeportaisella asteikolla: matala harhan riski (9 tutkimusta), kohtalainen harhan riski (14 tutkimusta) ja suuri harhan riski (9 tutkimusta).

Meta-analyysin mukaan terapeuttinen harjoittelu paransi fyysistä toimintakykyä harjoitteluryhmissä kontrolliryhmiin verrattuna (SMD -0.37, 95 % luottamusväli -0.49 – -0.25). Suhteellinen parannus (absoluuttinen muutos jaettuna kontrolliryhmän alkutilanteen keskiarvolla) WOMAC-toimintakykymittarilla oli 11.4 % (n = 2 275, 16 tutkimusta). Kolmen tutkimuksen mukaan (n = 422) 3–12 kuukauden seurannassa intervention päättymisestä toimintakyky (WOMAC- tai Lequesne-indeksillä mitattuna) oli vielä 13–67 % alkutilannetta parempi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthriti...»1: Nivelrikon vaikeusasteen suhteen tutkittavat olivat hyvin heterogeeninen joukko.

Kirjallisuutta

  1. Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4):CD004376 «PMID: 18843657»PubMed