Takaisin

Interferenssivirran vaikutus kipuun ja toimintakykyyn polven nivelrikossa

Näytönastekatsaukset
Petri Salo
10.9.2012

Näytön aste: C

Interferenssivirta saattaa vähentää kipua polven nivelrikossa, mutta sillä ei liene vaikutusta toimintakykyyn.

Vuonna 2009 julkaistu järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus «Rutjes AW, Nüesch E, Sterchi R ym. Transcutaneous ...»1, joka koski TENS-hoitoja, sisälsi myös osion, jossa tarkasteltiin interferenssihoidon vaikuttavuutta kipuun ja toimintakykyyn polven nivelrikkopotilailla. Kirjallisuushaku ulottui elokuuhun 2008 asti. Katsaukseen valikoitui mukaan yhteensä 5 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (N = 158). Tutkittavien keski-ikä vaihteli 55 ja 67 vuoden välillä, ja naisten osuus tutkittavista oli yli puolet (61–76 %). Jokaisessa tutkimuksessa oli erilaiset kriteerit nivelrikolle ja yhdessä kriteereitä ei raportoitu lainkaan. Kellgren–Lawrence- asteikko oli käytössä yhdessä tutkimuksessa mukaanottokriteerin ollessa ≥ 2. Yhdessä tutkimuksessa edellytettiin oireiden esiintymistä yli 3 kuukauden ajan ja kahdessa yli 6 kuukauden ajan. Tutkimuksissa käytetty interferenssivirran taajuus vaihteli välillä 30 ja 130 Hz. Neljässä tutkimuksessa interferenssihoitoa annettiin 2–3 kertaa viikossa 15–20 minuutin ajan kerrallaan 4 viikon ajan ja hoitovastetta arvioitiin välittömästi hoidon päätyttyä. Yhdessä tutkimuksessa interferenssihoitoa annettiin 15 minuuttia kerran viikossa 5 viikon ajan ja hoitovastetta arvioitiin välittömästi 5 viikon kuluttua sekä 10 viikon kuluttua.

Hoitojakson päättyessä kipu oli VAS-janalla alentunut 40–85 % lähtötilanteeseen nähden. Yhdessä pilottitutkimuksessa (n = 6) oli raportoitu välitöntä vastetta pitempi seuranta, jossa kivun alenema 5 viikkoa intervention loppumisen jälkeen oli 17 % alkutilanteeseen nähden. Toimintakykyä oli kahdessa tutkimuksessa arvioitu WOMAC-mittarilla ja yhdessä erillisillä kysymyksillä kävelystä, porraskävelystä ja kävelyn apuvälineistä. Hoitojakson päättyessä WOMAC-pistemäärä oli alentunut näissä kahdessa tutkimuksessa 28–50 %. Pilottitutkimuksessa (n = 6) WOMAC-pistemäärä oli 5 viikkoa intervention päättymisen jälkeen 17 % alkutilannetta alempi.

Meta-analyysissä interferenssihoidon tehoa verrattiin lumehoitoon tai ilman hoitoa olleeseen ryhmään, ja polvikivun lievitys todettiin merkitsevästi suuremmaksi interferenssihoitoa saaneilla (SMD -1.20, 95 % luottamusväli -1.99 – -0.42). Vastaavasti vaikutus toimintakykyyn oli vaatimaton (SMD -0.27, 95 % luottamusväli, -0.75 – 0.20) eikä ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulos perustui myös pieneen potilasaineistoon (74 potilasta).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Rutjes AW, Nüesch E, Sterchi R ym. Transcutaneous electrostimulation for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD002823 «PMID: 19821296»PubMed