Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Brouwer RW, Jakma TS, Verhagen AP ym. Braces and o...»1 tarkasteltiin tukipohjallisten vaikutusta polvinivelrikossa. Haku oli tehty lokakuuhun 2002 mennessä julkaistuista satunnaistetuista kontrolloiduista ja satunnaistamattomista kontrolloiduista tutkimuksista. Katsauksen valintakriteerit täytti kolme tutkimusta «Maillefert JF, Hudry C, Baron G ym. Laterally elev...»2, «Toda Y, Segal N, Kato A ym. Effect of a novel inso...»3, «Toda Y, Segal N. Usefulness of an insole with subt...»4, joihin oli osallistunut yhteensä 334 henkilöä. Tutkimusten tulosten liittäminen yhteen oli vaikeaa niiden epäyhtenäisyyden vuoksi.
Yhteenvetona katsauksessa todetaan, että ulkosivultaan korotettu tukipohjallinen vähentää polven sisäsivun nivelrikossa tulehduskipulääkityksen käyttöä verrattuna neutraaliin tukipohjalliseen. Vaikutusta kivun vähentymiseen tai toimintakyvyn edistymiseen verrattuna neutraaliin pohjalliseen ei todettu.
Katsauksessa mukana olleessa Maillefert ym. «Maillefert JF, Hudry C, Baron G ym. Laterally elev...»2 tutkimuksessa (N = 156) WOMAC:lla mitatun kivun (p = 0.84) ja jäykkyyden (p = 0.44) todettiin vähentyneen enemmän neutraalia tukipohjallista käyttäneillä (n = 74, keski-ikä 66 vuotta) ja WOMAC:lla mitatun toimintakykyhaitan vähentyneen enemmän (p = 0.82) ulkosivultaan korotettua tukipohjallista käyttäneillä (n = 82, keski-ikä 64 vuotta).
Erot eivät olleet merkitseviä ryhmien välillä ja vaikuttavuutta ei pystytty WOMAC-mittarilla osoittamaan. Tulehduskipulääkkeiden käytön todettiin vähentyneen ulkosivultaan korotettua tukipohjallista käyttäneillä. Neutraalia pohjallista käyttäneillä ei tapahtunut muutosta tulehduskipulääkityksen käytössä. Potilasmyöntyvyyden pohjallisten käyttöön todettiin olleen parempi ulkosivultaan korotettua tukipohjallista käyttäneillä kuin neutraalia pohjallista käyttäneillä (88 % vs 74 %, p = 0.032). Seuranta-ajat olivat 1, 3 ja 6 kuukautta.
Saman tutkimuksen 2 vuoden seurantatuloksien yhteenvetona «Pham T, Maillefert JF, Hudry C ym. Laterally eleva...»5 todetaan, että lateraalisesti kantakiilattujen pohjallisten vaikuttavuutta ei pystytä osoittamaan oireiluun ja polvinivelen rakenteellisiin muutoksiin verrattuna neutraaliin pohjalliseen.
Katsauksessa mukana olleessa toisessa tutkimuksessa «Toda Y, Segal N, Kato A ym. Effect of a novel inso...»3 (N = 90, keski-ikä 65 vuotta, kaikki naisia) kivun todettiin vähentyneen 8 viikon seurannassa merkittävästi (VAS-keskiarvosta 43 mm VAS-keskiarvoon 35 mm) ryhmässä (n = 46), jossa ulkosivultaan korotettu tukipohjallinen oli yhdistetty subtalaarinivelen sidontaan. Samassa ryhmässä tapahtui myös merkittävä taluksen asennon muutos sekä reisi- ja sääriluun välisen kulman pieneneminen. Näitä samoja merkittäviä muutoksia ei havaittu siinä ryhmässä (n = 44), joka käytti ulkosivultaan korotettua tukipohjallista ilman subtalaarinivelen sidontaa.
Katsauksessa mukana olleessa kolmannessa tutkimuksessa «Toda Y, Segal N. Usefulness of an insole with subt...»4 (N = 88, kaikki naisia) ulkosivultaan korotetun tukipohjallisen 8 viikon käyttö yhdistettynä subtalaarinivelen sidontaan (n = 42, keski-ikä 64 vuotta) vähensi merkittävästi reisi- ja sääriluun välistä kulmaa. Kyseistä muutosta ei saavutettu sukkatyyppisellä nilkkatuella (n = 46, keski-ikä 65 vuotta). Tukipohjallisryhmässä saavutettiin merkittävä kivun väheneminen levossa, tuolilta ylös nousussa ja kävelymatkan edistymisessä.
Toda ym. «Toda Y, Tsukimura N. A six-month followup of a ran...»6 tutkimuksessa (N = 66, keski-ikä 66 vuotta, kaikki naisia) ulkosivultaan korotettua kengän sisäpohjakiilausta yhdistettynä subtalaarinivelen sidontaan (n = 32) verrattiin sisäpohjakiilauksen käyttöön ilman nilkan sidontaa (n = 34). Sisäpohjakiilausta pyydettiin pitämään molemmissa ryhmissä 3–6 tuntia päivässä. Seuranta-ajat olivat 3 ja 6 kuukautta.
Tutkimusryhmässä saavutettiin reisiluun ja sääriluun välisessä kulmassa merkittävä väheneminen. Lisäksi tapahtui merkittävä kivun väheneminen alkutasosta (VAS-keskiarvo 50 mm) 3 kuukauden kohdalla (VAS-keskiarvo 34 mm) ja 6 kuukauden kohdalla (VAS-keskiarvo 33 mm). Lequesne-indeksissä tapahtui tutkimusryhmässä myös merkittävä edistyminen. Kontrolliryhmässä kipu alkutasosta (VAS-keskiarvo 48 mm) ei merkittävästi vähentynyt 3 kuukauden kohdalla (VAS-keskiarvo 45 mm) eikä 6 kuukauden kohdalla (VAS-keskiarvo 45 mm).
Toda ym. «Toda Y, Tsukimura N, Segal N. An optimal duration ...»7 tutkimuksessa (N = 81) reisi- ja sääriluun välinen kulma korjaantui enemmän käytettäessä ulkosivultaan korotettua kengän sisäpohjakiilausta yhdistettynä subtalaarinivelen sidontaan verrattuna ryhmään, joka käytti subtalaarista sidontaa ilman kiilausta. Lequesne-indeksin väheneminen verrattuna lumeryhmään oli merkittävää ryhmässä, joka käytti sisäpohjakiilausta 5–10 tuntia päivässä (p = 0.001).
Barrios ym. «Barrios JA, Crenshaw JR, Royer TD ym. Walking shoe...»8 tutkimuksessa (N = 66) verrattiin lateraalisen kantakiilauksen käyttöä (n = 35) neutraalin pohjallisen käyttöön (n = 31). Tutkittavilla henkilöillä tuli olla polvinivelen sisäsivun nivelrikko. Tutkittavat henkilöt olivat iältään 40–75-vuotiaita (keski-ikä 62 vuotta). Seuranta-ajat olivat 1 kuukausi ja 1 vuosi.
Lateraalista kantakiilausta käyttäneillä todettiin merkittävä kivun vähentyminen 6 minuutin kävelytestissä. Alkutilanteeseen (VAS- keskiarvo 25 mm) verrattuna tämä todettiin sekä kuukauden (VAS-keskiarvo 11 mm) että vuoden (VAS- keskiarvo 10 mm) seurannan kohdalla. Kontrolliryhmän vastaavat VAS-arvot olivat 17 mm, 12 mm ja 11 mm. Sekä lateraalisesti kiilattua että neutraalia pohjallista käyttäneillä polvikipu (WOMAC) väheni, polvinivelen jäykkyys (WOMAC) väheni ja toimintakyky (WOMAC) koheni. Molemmissa ryhmissä tapahtui lisäksi edistymistä 6 minuutin kävelymatkassa sekä portaissa selviytymisajassa ja niissä ilmenevässä kivussa.
Yhteenvetona todettiin, että sekä lateraalisesti kiilattu että neutraali pohjallinen ovat vaikuttavia polven sisäosan nivelrikon hoidossa. Selkein ero lateraalisen kantakiilauksen eduksi saavutettiin 6 minuutin kävelytestin aikaisen kivun vähentymisessä kuukauden seurannan kohdalla (p = 0.039).
Bennell ym. «Bennell KL, Bowles KA, Payne C ym. Lateral wedge i...»9 tutkimuksessa (N = 200) verrattiin lateraalisesti kiilattujen pohjallisten käyttöä (n = 103, keski-ikä 63 vuotta, naisia 62 %) neutraalin pohjallisen käyttöön (n = 97, keski-ikä 65 vuotta, naisia 56 %). Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä tuli olla lievä tai kohtalainen (Kellgren–Lawrence-luokitus 2–3) polvinivelen sisäsivun oireileva nivelrikko. Lateraalisesti kiilattu pohjallinen oli koko jalan mittainen ja kiilauksen määrä 5 astetta. Molemmat ryhmät käyttivät pohjallista päivittäin 12 kuukautta. Seuranta-aika oli 12 kuukautta (N = 179; 89 ja 90). Ensisijaisena oiremittarina käytettiin koettua polvikipua (0–10) viimeisen viikon aikana. Ensisijaisena mittarina käytettiin myös MRI:llä mitattua polvinivelen sisäsivun ruston määrää. Toissijaisina mittareina käytettiin polvinivelen kipua, jäykkyyttä ja toimintakykyä (WOMAC) sekä terveyteen liittyvää elämänlaatua. Toissijaisina mittareina käytettiin myös polvinivelen sisäsivun rustovaurioiden etenemistä ja luuydinmuutoksia.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että ensisijaisessa mittarissa koskien kipua ei ryhmien välillä tapahtunut merkittävää eroa (-0.3 pistettä, 95 % luottamusväli -1.0–0.3). Ruston määrässä ei todettu eroa (-0.4 mmᶟ, 95 % luottamusväli -15.4–14.6). Toissijaisissa mittareissa ei todettu eroa ryhmien välillä (WOMAC-kipu -0.4, 95 % luottamusväli -1.2–0.4, jäykkyys -0.3, 95 % luottamusväli -0.7–0.2 ja toimintakyky -0.7, 95 % luottamusväli -3.6–2.2).
Yhteenvetona todettiin, että lateraalisesti kantakiilatun pohjallisen ja neutraalin tukipohjallisen käytön välillä ei ollut eroa oireilussa ja polvinivelen rakenteellisissa muutoksissa 12 kuukauden käytön aikana.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: