Takaisin

Oskillometria pienten lasten astman diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
Mika Mäkelä
29.3.2022

Näytön aste: A

Oskillometria yhdistettynä bronkodilataatio- tai ulkojuoksukokeeseen parantaa pienten lasten astmadiagnostiikan osuvuutta.

Yhdysvalloissa tutkittiin «Marotta A, Klinnert MD, Price MR ym. Impulse oscil...»1 73 iältään 4-vuotiasta lasta, joilla oli esiintynyt hengityksen vinkunaa vähintään 3 kertaa ennen 2 vuoden ikää. Lapsilta määritettiin tämänhetkinen astma käyttämällä standardoitua kyselylomaketta. Kaikille lapsille tehtiin impulssioskillometria ja spirometria ennen sekä jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkityksen.

Resistanssin alenemisen mediaani 5 Hz:n taajuudella oli astmaa sairastavilla lapsilla 27 % ja astmaa sairastamattomilla 17 % (p = 0,02). Myös 10 Hz:n taajuudella ero oli merkitsevä. Kun verrattiin vain atooppisia lapsia, joilla joko oli tai ei ollut astmaa, erot olivat vielä suurempia (36 % vs. 13 %, p = 0,007). Spirometriassa ei nähty merkitseviä eroja lasten välillä.

Tulosten mukaan bronkodilataatiovastetta oskillometrialla osoitettuna voidaan käyttää diagnostisena välineenä osoittamaan varhainen astma pienillä lapsilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Eteläkorealaisessa tutkimuksessa «Song TW, Kim KW, Kim ES ym. Utility of impulse osc...»2 mitattiin keuhkofunktio 77 astmaa sairastavalta ja 55 terveeltä 3–6-vuotiaalta lapselta käyttäen impulssioskillometriaa. Mittauksen aikana lapset olivat vailla säännöllistä astmalääkitystä, mutta tarkempaa tietoa lääketauon pituudesta ei annettu. Potilaille tehtiin oskillometria- ja spirometriamittaukset perustilanteessa sekä keuhkoputkia avaavan salbutamoliannoksen 200 µg jälkeen.

Astmaa sairastavien lasten muutokset oskillometrian suureissa bronkodilataatiokokeessa erosivat merkitsevästi kontrollilapsista. Suurin ero nähtiin resistanssin muutoksessa matalilla taajuuksilla (Rrs5; lasku astmaa sairastavilla 27 % vs. 13 % terveillä). Myös taajuuksilla 10, 20 ja 35 Hz ero oli tilastollisesti merkitsevä, joskin pienempi. Vastaavia merkitseviä eroja ei pystytty osoittamaan spirometrialla. Tutkimuksessa verrattiin post-hoc-analyysissä myös atooppisia astmaa sairastavia ja terveitä lapsia: erot olivat vastaavat kuin koko populaatiossa ja tilastollisesti merkitsevät.

Johtopäätöksenä todettiin, että impulssioskillometria on käyttökelpoinen diagnostinen työkalu pienten lasten varhaisen astman osoittamisessa. Sitä voitaneen käyttää objektiivisena seurantamittarina kliinisissä interventiotutkimuksissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Suomalainen tutkijaryhmä «Malmberg LP, Mäkelä MJ, Mattila PS ym. Exercise-in...»3 selvitti oskillometriaan liitetyn vakioidun ulkojuoksukokeen kykyä erottaa astmaoireiset lapset terveistä. Tutkimukseen otettiin 130 iältään 3–7-vuotiasta lasta, joilla oli esiintynyt hengityksen vinkunaa ja 79 tervettä ei-atooppista kontrollilasta. Lapsia juoksutettiin 6–8 minuutin ajan ulkona tavoitteena pitää syke tasolla 85–90 % arvoidusta ikävakioidusta maksimisykkeestä. Oskillometriamittaukset tehtiin ennen koetta sekä 2, 5 ja 10 minuuttia juoksun jälkeen.

Hengityksen vinkunasta kärsineillä lapsilla oli merkitsevästi suuremmat muutokset 5 hertsin taajuudella sekä resistanssissa (Rrs5) että reaktanssissa (Xrs5). Paras erotteleva suure oli Rrs5:n suureneminen, jonka 95 %:n luottamusvälin yläraja terveillä oli 32,5 %.

Tulosten mukaan 35 %:n muutosta resistanssissa 5 hertsin taajuudella voidaan pitää poikkeavana tuloksena, joka viittaa astmaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Suomalaisessa tutkimuksessa «Malmberg LP, Pelkonen AS, Haahtela T ym. Exhaled n...»4 verrattiin keskenään uloshengitysilman typpioksidimäärityksen ja impulssioskillometriatutkimuksen (liitettynä bronkodilataatiokokeeseen) kykyä erottaa leikki-ikäiset (ikä 3,8–7,5-vuotiaat) astmaoireiset lapset terveistä. Tutkimukseen otettiin 96 lasta, joilla oli astmaoireita (hengityksen toistuva vinkuminen, n = 21; pitkittynyt yskä, n = 41; stabiili hoidettu astma, n = 29) sekä 62 tervettä ei-atooppista lasta, joilla ei ollut hengitysoireita.

Lapsilla, joilla astma oli todennäköinen (toistuva hengityksen vinkuminen), lähtötilanteen hengityselimistön resistanssi (Rrs5) oli korkeampi (p < 0,0001), reaktanssi (Xrs5) matalampi (p < 0,0001) ja bronkodilataatiovaste (Rrs5-muutos ja Xrs5-muutos) inhaloidulle salbutamolille suurempi (p < 0,0001) kuin terveillä lapsilla. Bronkodilataatiokokeessa Rrs5 pieneni keskimäärin 34,8 % toistuvasti vinkuvilla lapsilla ja 19.6 % terveillä lapsilla (p < 0,0001), kun muutos suhteutettiin lapsen viitearvoon. Oskillometrisistä suureista parhain erottelukyky oli resistanssilla (Rrs5). Lapsilla, joilla oli stabiili hoidettu astma, lähtötilanteen resistanssi oli korkeampi (p < 0,002) kuin terveillä, mutta bronkodilataatiovaste ei eronnut merkittävästi terveistä.

Tässä tutkimuksessa uloshengityksen typpioksidimittauksen tulos erotti todennäköisesti astmaa sairastavat lapset terveistä paremmin kuin oskillometrinen tutkimus, mutta molemmilla menetelmillä oli siis tilastollisesti merkittävää erottelukykyä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Tanskalainen tutkijaryhmä «Nielsen KG, Bisgaard H. Discriminative capacity of...»5 vertasi 3 menetelmää leikki-ikäisten lasten (ikä 2–5 vuotta) keuhkojen toiminnan mittaamiseksi: kokokehon pletysmografia, impulssioksillometria ja suljin "interrupter" -tekniikka.

Kaikilla edellä mainituilla menetelmillä mitattuna resistanssi lähtötilanteessa oli merkittävästi korkeampi ja bronkodilataatiovaste inhaloidulle terbutaliinille merkittävästi suurempi astmaa sairastavilla lapsilla kuin terveillä (Rrs5:n osalta p < 0,001 ja p < 0,0005, vastaavasti). Bronkodilataatiokokeen jälkeen oskillometrisesti mitatun resistanssin (Rrs5) muutos oli -9,5 % terveillä ja -17,7 % astmaa sairastavilla lapsilla, kun muutos suhteutettiin lähtöarvoon.

Tutkijat käyttivät ROC-analyysiä arvioimaan eri menetelmien kykyä erotella astmaa sairastavat lapset terveistä. Optimaalisilla raja-arvoilla kehopletysmografia (sRaw) antoi parhaimmat tulokset, mutta tutkijat eivät esittäneet, oliko menetelmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja erottelukyvyn suhteen (ROC-pinta-ala).

Johtopäätöksissä tutkijat toteavat, että kaikki edellä mainitut menetelmät soveltuvat bronkodilataatiovasteen arvioimiseksi leikki-ikäisillä lapsilla ja ovat hyödyllisiä työkaluja pienten lasten astmaa tutkittaessa.

Tutkijoiden mielestä kokokehon pletysmografialla erottelukyky oli tutkituista menetelmistä kaikkein paras.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kommentit:

«Marotta A, Klinnert MD, Price MR ym. Impulse oscil...»1: Tutkimus osoittaa, että oskillometria erottaa 4-vuotiailla lapsilla astmaa sairastavat terveistä huomattavasti paremmin kuin spirometria.

«Song TW, Kim KW, Kim ES ym. Utility of impulse osc...»2: Tutkimus osoittaa, että oskillometria erottaa 3–6-vuotiaista lapsista astmaa sairastavat terveistä huomattavasti paremmin kuin spirometria.

«Malmberg LP, Mäkelä MJ, Mattila PS ym. Exercise-in...»3: Tutkimus osoittaa, että ulkojuoksukokeessa poikkeava tulos on yleinen astmaoireista kärsivillä lapsilla. Sitä voidaan hyödyntää astman diagnostiikassa jopa 3-vuotiailla lapsilla.

«Malmberg LP, Pelkonen AS, Haahtela T ym. Exhaled n...»4: Tutkimus osoittaa, että oskillometria ja uloshengityksen typpioksidin määritys ovat hyödyllisiä välineitä astmadiagnoosin määrityksessä.

«Nielsen KG, Bisgaard H. Discriminative capacity of...»5: Tutkimus ei sovellu sinänsä astman diagnostiikan arvioon, koska potilailla oli lähinnä oireiden perusteella määritelty astma, ja heidän hoitavaa lääkitystään ei tauotettu tutkimusta varten.

Kirjallisuutta

  1. Marotta A, Klinnert MD, Price MR ym. Impulse oscillometry provides an effective measure of lung dysfunction in 4-year-old children at risk for persistent asthma. J Allergy Clin Immunol 2003;112:317-22 «PMID: 12897737»PubMed
  2. Song TW, Kim KW, Kim ES ym. Utility of impulse oscillometry in young children with asthma. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:763-8 «PMID: 18331417»PubMed
  3. Malmberg LP, Mäkelä MJ, Mattila PS ym. Exercise-induced changes in respiratory impedance in young wheezy children and nonatopic controls. Pediatr Pulmonol 2008;43:538-44 «PMID: 18433041»PubMed
  4. Malmberg LP, Pelkonen AS, Haahtela T ym. Exhaled nitric oxide rather than lung function distinguishes preschool children with probable asthma. Thorax 2003;58:494-9 «PMID: 12775859»PubMed
  5. Nielsen KG, Bisgaard H. Discriminative capacity of bronchodilator response measured with three different lung function techniques in asthmatic and healthy children aged 2 to 5 years. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:554-9 «PMID: 11520714»PubMed