Farmasian ammattilaisten osallistumista elintapamuutosten tukemiseen tarkastellut systemoitu katsaus «Brown TJ, Todd A, O'Malley C ym. Community pharmac...»1 arvioi tutkimuksia 10 viitetietokannasta (Applied Social Sciences Index and Abstracts, Cumulative Index to Nursing and Allied Health Literature, EMBASE, International Bibliography of the Social Sciences, MEDLINE, NHS Economic Evaluation Database, PsycINFO, Social Science Citation Index ja Scopus) toukokuuhun 2014 asti. Systemoidun katsauksen sisäänottokriteerit täytti 12 farmasian ammattilaisten toteuttamaa tupakasta vieroituksen tuen vaikuttavuutta tarkastelevaa tutkimusta. Niistä 10 oli asetelmaltaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 1 ennen-jälkeen-tutkimus ja 1 aikasarja-analyysi (interrupted times series). Tutkimuksista 10/12:ssa tutkimuspotilaat käyttivät lisäksi nikotiinikorvaushoitoa. Puolessa savuttomuus määritettiin tupakoijan oman ilmoituksen perusteella ja puolessa savuttomuus vahvistettiin häkä- tai kotiniinimittauksella. Tutkimuksilta edellytettiin vähintään 6 kuukauden savuttomuutta.
7 tutkimuksen yhdistetyn meta-analyysin mukaan apteekeissa toteutettu vieroitushoito oli vaikuttavaa OR 2,56 (95 % luottamusväli 1,45–4,53) vertailuryhmään verrattuna.
Toinen systemoitu katsaus «Saba M, Diep J, Saini B ym. Meta-analysis of the e...»2 arvioi tutkimuksia farmasian ammattilaisten toteuttamasta tupakasta vieroituksesta. Haku tehtiin 5 viitetietokantaan (PubMed, EMBASE, Scopus, International Pharmaceutical Abstracts ja ISI Web of Knowledge) toukokuuhun 2013 asti. Analyysiin otettujen tutkimusten tuli olla apteekissa toteutettuja tupakasta vieroituksen interventioita, joita arvioitiin vertailuryhmään nähden. Päävastemuuttuja oli osallistujien savuttomuus "vankimmalla mahdollisella käytettävissä olevalla kriteerillä" määritettynä. 5 tutkimusta, 3 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta ja 2 ennen-jälkeen-tutkimusta täytti katsauksen mukaanottokriteerit. Tutkimuksiin oli osallistunut 1 426 tupakoijaa.
Meta-analyysin mukaan farmasianalan ammattilaisten toteuttamat tupakasta vieroitusinterventiot johtivat vertailuryhmää todennäköisemmin savuttomuuteen (RR 2,21; 95 % luottamusväli 1,49–3,29). Vertailuryhmään nähden interventioryhmissä, joissa tupakoimattomuus todettiin kliinisesti validisti, oli RR 3,21 (95 % luottamusväli 1,81–5,72). Lopettamiskerroin oli 1,66 (95 % luottamusväli 1,08–2,54) itseraportoidulle savuttomuudelle. Vertailuryhmään nähden interventioryhmässä lyhytaikaisen savuttomuuden lopettamiskerroin oli 2,48 (95 % luottamusväli 1,15–5,31) ja pitkäaikaisen savuttomuuden 2,40 (95 % luottamusväli 1,37–4,23).
Iso-Britannian kansallisen tupakasta vieroituspalvelun tulosten arvioinnissa verrattiin eri toimijoiden 1. vuoden tuloksia «Dobbie F, Hiscock R, Leonardi-Bee J ym. Evaluating...»3. Vuosina 2012–2013 toteutetussa kohorttitutkimuksessa oli mukana 3 057 potilasta, joista apteekkilaisten avulla vieroitusta sai 97 henkilöä.
Heidän häkämittauksella varmistettu lopettamisprosenttinsa oli 5,2 (95 % luottamusväli 1,5–15,8), joka oli huonompi erikoislääkärin suorittamaan vieroitukseen verrattuna, mutta samanveroinen tai hieman huonompi kuin yleislääkärin suorittamana.
Cochrane-katsauksessa «Carson-Chahhoud KV, Livingstone-Banks J, Sharrad K...»4 arvioitiin tupakoinnin lopettamiseen keskittyneitä tutkimuksia Cochrane Tobacco Addiction Group tutkimusrekisteristä sekä tietokannoista Medline, Embase ja PsycINFO (1/2019). Katsauksessa huomioitiin satunnaistetut tutkimukset, jotka toteutettiin apteekkiympäristössä, joissa koulutetut farmasistit toteuttivat vieroitusta ja joiden aikuiset (> 18 vuotta) osallistujat olivat motivoituneita lopettamaan tupakoinnin.
Mukaanottokriteerit täytti 6 tutkimusta, joihin osallistui 1 614 henkilöä. Ennen vieroitusten toteuttamisen (face-to-face intervention) alkua jokaiseen tutkimukseen osallistuneet farmasistit koulutettiin tupakasta vieroituksen käytänteisiin 2–8 tunnin koulutuksella. Vieroitusinterventiot perustuivat jokaisessa tutkimuksessa käyttäytymismuutosten psykologisiin teorioihin, kussakin tutkimuksessa hieman eri taustateoriaan. Tutkimuksiin osallistuvien tupakoitsijoiden kontaktitavat ja -ajat vaihtelivat: 1 tutkimuksessa oli 3 kestoltaan 2 tunnin lähiryhmätapaamista sekä tarvittaessa puhelimitse toteutettu seuranta, 1 tutkimuksessa toteutettiin 4 lähitapaamista 8 viikon aikana. 1 tutkimuksessa toteutettiin 8 tapaamista, jotka olivat kestoltaan noin 10 minuuttia joko 4 tai 16 viikon ajan. 1 tutkimuksessa toteutettiin yksilöllisiä tapaamisia, kestoltaan 10–30 minuuttia kerran viikossa 4 viikon ajan ja sen jälkeen 1 kerran kuussa 3 kuukauden ajan. 2 tutkimuksessa ei raportoitu kontaktien määrää eikä kestoa. 4 tutkimuksessa kontrollina toimi ns. tavallinen hoito (2–10 minuutin lyhyt interventio apteekkikäynnin yhteydessä) ja 3 tutkimuksessa vähemmän kattava interventio, kuten 3 tunnin vieroitussessio, painetulla materiaalilla toteutettu info tai lyhyt, 5–10 minuuttia kestävä puhelu. Jokaisessa tutkimuksessa osallistujilla oli saatavilla tupakasta vieroituksen tukena myös nikotiinikorvaushoitoa.
Päävastemuuttuja oli vähintään 6 kuukautta ja enintään 12 kuukautta kestävä savuttomuus. 5 tutkimusta 6:sta vahvisti savuttomuuden biokemiallisesti ja 1 tutkimuksessa savuttomuus oli itseraportoitua.
Meta-analyysissa todettiin farmasistien kasvokkain (face-to-face) toteuttaman intensiivisemmän käyttäytymiseen vaikuttavan vieroitusintervention olevan vaikuttavampaa kuin vähemmän kattavan tai ns. tavallisen intervention, ryhmien välinen riskisuhde RR 2,30 (95 % luottamusväli 1,33–3,97), P = 0,003. Tutkimukset olivat keskenään heterogeenisiä (I2 = 54 %), joten analyysissä tulos luokiteltiin luotettavuudeltaan heikoksi. Tähän vaikutti myös se, että 300 osallistujaa lopetti tutkimuksissa 6 kuukauden kohdalla.
Yleiskommentti
Meta-analyyseihin on otettu apteekin henkilökunnan tuella toteutettuja tupakasta vieroitusta edistäviä tutkimuksia. Näissä tutkimuksissa interventiot vaihtelivat tavanomaisesta savuttomuutta ja nikotiinikorvaushoidon käyttöä edistävästä neuvonnasta intensiivisempään useita tapaamisia sisältäviin interventioihin. Myös apteekeissa toteutettu vieroitus on vaikuttavaa ja siksi sitä on hyvä toteuttaa Suomessakin. Farmaseuttisen henkilökunnan tupakasta vieroituksen osaamista tulee pitää yllä. Apteekkihenkilökunnan keskeisin ja luontevin tehtävä on vieroituslääkehoidon oikean käytön tukeminen.