KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Pakkovirtsankarkaamisen sakraalinen neuromodulaatiohoito

Näytönastekatsaukset
2.12.2011
Ilkka Perttilä

Näytön aste = B

Sakraalisen hermojuuren neuromodulaatio ilmeisesti vähentää 2/3:lla potilaista konservatiiviseen hoitoon reagoimatonta pakkovirtsankarkaamista.

Systemoituun katsaukseen «Brazzelli M, Murray A, Fraser C. Efficacy and safety of sacral nerve stimulation for urinary urge incontinence: a systematic review. J Urol 2006;175:835-41 »1 kerättiin tiedot vuosina 1966–2003 englanniksi julkaistuista tutkimuksista sakraalisen neuromodulaation käytöstä vaikean pakkovirtsankarkauksen hoidossa. Katsaus perustui neljään satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen ja 30 tapaussarjaan. Satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimuksissa, joiden yhteenlaskettu potilasmäärä oli 120, pidätyskyvyn tai vähintään 50 %:n lievittymisen kiusallisimmissa pakkovirtsankarkaamisoireissa saavutti sakraalisella neuromodulaatiohoidolla noin 80 % potilaista. Kontrolliryhmässä, jossa potilaat jatkoivat konservatiivisella hoidolla odottaessaan neuromodulaattorin asennusta, vastaava luku oli 3 %. Tapaussarjoissa vähintään 50 %:n lievityksen oireisiinsa sai 67 % neuromodulaattorin saaneista. Neuromodulaattorin asennuksen jälkeen virtsankarkaamiskerrat, karkaamisen vakavuus, virtsaamiskerrat ja vaippojen käyttö vähenivät merkitsevästi ja hoitotulos säilyi 3–5 vuotta. Vakavia palautumattomia haittatapahtumia ei sakraalisessa neuromodulaatiohoidossa raportoitu. Haittatapahtumia olivat generaattoriin tai elektrodiin paikantuva kipu (25 %), elektrodin siirtyminen paikaltaan (16 %), haavaongelmat (7 %), suolen toimintahäiriö (6 %), infektio (5 %) ja jännitelähdeongelma (5 %). Generaattorin tai elektrodin uudelleenasetus tehtiin 33 %:lle ja laitteisto jouduttiin poistamaan 9 %:lta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Van Kerrebroeckin ym. maailmanlaajuiseen prospektiiviseen monikeskusseurantatutkimukseen «van Kerrebroeck PE, van Voskuilen AC, Heesakkers JP ym. Results of sacral neuromodulation therapy for urinary voiding dysfunction: outcomes of a prospective, worldwide clinical study. J Urol 2007;178:»2 osallistui 163 henkilöä (naisia 87 %), joista 152:lle neuromodulaattori oli asennettu aiemmassa satunnaistetussa MDT-103-tutkimuksessa (n = 129) tai asennettiin nyt (n = 23). Myönteisestä testituloksesta huolimatta 11 henkilöä kieltäytyi pysyvästä laitteesta. Konservatiiviseen hoitoon reagoimattoman pakkovirtsankarkauksen vuoksi neuromodulaattori asennettiin 96:lle, joista 1 vuoden kontrollissa kävi 87, mutta 5 vuoden kontrollissa vain 65. Laite oli jouduttu poistamaan 5 vuoden kuluttua 8:lta. Hoitovastetta seurattiin vuosittain virtsauslistan avulla. Mikäli potilas ei saapunut vuosikontrolliin tai virtsauslistan tiedot puuttuivat, käytettiin edellisen kerran virtsauslistan tietoja. Muuttujina käytettiin vuorokautista virtsankarkaamistapahtumien määrää, vakavien karkaamisten määrää ja vaippojen lukumäärää. Viiden vuoden kohdalla vuorokautiset virtsankarkaustapahtumat olivat vähentyneet merkitsevästi 9.6 ± 6.0:sta 3.9 ± 4.0:aan (p < 0.001). Hoitotulosta pidettiin onnistuneena, jos virtsauslistoissa jossakin muuttujassa saavutettiin vähintään 50 %:n paraneminen. Viiden vuoden kohdalla tässä ryhmässä onnistunut hoitotulos karkaamistapahtumien suhteen oli 58 %, vakavien karkaamistapahtumien suhteen 68 % ja vaippojen lukumäärän suhteen 61 %. Hengenvaarallisia tai palautumattomia haittatapahtumia ei todettu. Haittatapahtumat eivät poikenneet esiintyvyydeltään ja laadultaan oleellisesti edellisestä tutkimuksesta ja johtivat 39 %:lla generaattorin ja/tai elektrodin uudelleen asetukseen tai poistoon.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Leongin ym. katsausartikkelissa «Leong RK, De Wachter SG, van Kerrebroeck PE. Current information on sacral neuromodulation and botulinum toxin treatment for refractory idiopathic overactive bladder syndrome: a review. Urol Int 2010;»3 kahdessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa pakkovirtsankarkauksesta kärsivistä täydellinen pidätyskyky oli 47–56 %:lla 6 kuukauden seuranta-aikana ja yhdessä havainnoivassa pitkäaikaistutkimuksessa 50 %:lla 22 kuukauden kuluttua neuromodulaattorin asennuksesta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Noin puolella laitteen saaneista esiintyi haittatapahtumia, joista tavallisimmat olivat kipu generaattorin tai elektrodin kohdalla (3–42 %:lla) ja elektrodin liikkuminen (1–21 %:lla). Muita haittatapahtumia olivat suolen toimintahäiriö (5–7 %:lla) ja infektio (5–10 %:lla). Suuri osa haittatapahtumista voitiin hoitaa generaattorin uudelleen ohjelmoimisella. Korjaava uusintatoimenpide tehtiin 33–39 %:lle «Brazzelli M, Murray A, Fraser C. Efficacy and safety of sacral nerve stimulation for urinary urge incontinence: a systematic review. J Urol 2006;175:835-41 »1, «van Kerrebroeck PE, van Voskuilen AC, Heesakkers JP ym. Results of sacral neuromodulation therapy for urinary voiding dysfunction: outcomes of a prospective, worldwide clinical study. J Urol 2007;178:»2, «Leong RK, De Wachter SG, van Kerrebroeck PE. Current information on sacral neuromodulation and botulinum toxin treatment for refractory idiopathic overactive bladder syndrome: a review. Urol Int 2010;»3. Kun siirryttiin käyttämään väkäselektrodia väkäsettömän elektrodin asemesta sekä sijoittamaan generaattori vatsanpeitteiden asemesta pakaraseutuun, haittatapahtumia ilmaantui vähemmän «Leong RK, De Wachter SG, van Kerrebroeck PE. Current information on sacral neuromodulation and botulinum toxin treatment for refractory idiopathic overactive bladder syndrome: a review. Urol Int 2010;»3.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Eri tutkimuksissa potilasmäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä pariin sataan. Tulokset ovat samansuuntaiset edullisen vaikutuksen ja sen keston suhteen. Tämän vähän kajoavan hoitomuodon rajoituksena on pidettävä laitteesta sinänsä ja itse hoidosta ilmenevien haittatapahtumien runsasta määrää, mikä johtaa toistuviin polikliinisiin kontrollikäynteihin ja uusintatoimenpiteisiin joka kolmannella potilaalla.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Virtsankarkailu (naiset) 1

Kirjallisuutta

  1. Brazzelli M, Murray A, Fraser C. Efficacy and safety of sacral nerve stimulation for urinary urge incontinence: a systematic review. J Urol 2006;175:835-41 «PMID: 16469561»PubMed
  2. van Kerrebroeck PE, van Voskuilen AC, Heesakkers JP ym. Results of sacral neuromodulation therapy for urinary voiding dysfunction: outcomes of a prospective, worldwide clinical study. J Urol 2007;178:2029-34 «PMID: 17869298»PubMed
  3. Leong RK, De Wachter SG, van Kerrebroeck PE. Current information on sacral neuromodulation and botulinum toxin treatment for refractory idiopathic overactive bladder syndrome: a review. Urol Int 2010;84:245-53 «PMID: 20389150»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsankarkailu (naiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko