Tulosta

Avohoidon diabeetikoiden oireettoman bakteriurian ja virtsatieinfektioiden aiheuttajat

Näytönastekatsaukset
29.6.2011
Maarit Wuorela

Näytön aste: A

Diabeetikkojen ja diabetesta sairastamattomien VTI:n aiheuttajien suhteelliset osuudet ovat samanlaiset. Diabetes ei sinänsä ole mikrobilääkeresistenssin riskitekijä.

Alankomaalaisessa monikeskustutkimuksessa «Meiland R, Geerlings SE, De Neeling AJ ym. Diabetes mellitus in itself is not a risk factor for antibiotic resistance in Escherichia coli isolated from patients with bacteriuria. Diabet Med 2004;21:10»1 tutkittiin 18–75-vuotiaiden diabetesta sairastavien avohoidossa olevien naisten oireetonta bakteriuriaa. Tutkittavat diabeetikot osallistuivat 1996–98 hollantilaiseen prospektiiviseen diabetestutkimukseen. Diabeetikoilta (n = 636, ikä 57 ± 14 vuotta) löytyi 135 E. coli kantaa ja niitä verrattiin samanikäisten naisten avohoitokäyntien yhteydessä rutiinisti otettujen virtsaviljelynäytteiden E. coli kantoihin (n = 5 907, ikä 52 ± 7 vuotta). Antibioottiherkkyyksissä ei ollut eroja: trimetopriimi-sulfametoksatsoliresistenssi oli 19 % diabeetikoilla ja 23 % muilla ja vastaavasti amoksisilliiniresistenssi 16 % / 32 %, nitrofurantoiiniresistenssi 1 % / 3 %, siprofloksasiiniresistenssi 0 % / 4 %, ofloksasiiniresestenssi 0 % / 5 % ja norfloksasiiniresistenssi 1 % / 4 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Singaporen yliopistosairaalassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin sairauskertomusten perusteella, kuinka monella diabetesta sairastavalla (n = 287) oli bakteriuriaa ja minkälaiset bakteerit sitä aiheuttivat «Lye WC, Chan RK, Lee EJ ym. Urinary tract infections in patients with diabetes mellitus. J Infect 1992;24:169-74 »2. Löydöksiä verrattiin saman sairaalan diabetesta sairastamattomien kontrolleiksi valittujen potilaiden tuloksiin (n = 265). Tiedot koottiin yhden vuoden ajalta. Bakteerivirtsaisuuden aiheuttajien prosentuaaliset osuudet avohoitopotilailla olivat (DM+/DM-): E. coli 47 % / 68 %; Klebsiella spp. 27 % / 10 %; Proteus mirabilis 2 % / 5 %; Gram-positiivinen kokki 15 % / 10 %; muut 5 % / 5 %. Avohoitopotilailla bakteriuriaa aiheuttavien bakteerien antibioottiherkkyydet eivät poikenneet toisistaan diabetesta sairastavilla ja sairastamattomilla. Kaikkien isolaattien herkkyys diabeetikoilla / kontrolleilla oli ampisilliinille 37 % / 46 %, kefaleksiinille 69 % / 75 %, gentamysiinille 67 % / 80 % ja sulfatrimetopriimille 60 % / 65 %. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Intialaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa oli mukana 155 diabetesta sairastavaa avohoitopotilasta ja 128 heille valittua tervettä iän ja BMI:n mukaan valittua kontrollia «Goswami R, Bal CS, Tejaswi S ym. Prevalence of urinary tract infection and renal scars in patients with diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2001;53:181-6 »3. 14 / 155 diabeetikoilla todettiin joko oireeton bakteriuria tai oireinen VTI. Tutkimuksen päämielenkiinto oli VTI:n ja munuaisarpien yhteyden tutkimisessa. E. colin osuus diabeetikkojen virtsasta eristetyistä bakteereista oli 64 %, St. aureuksen 21 % ja Klebsiella pneumoniaen 14 %. Kontrolleista vain yhdellä 128:sta oli VTI ja sen aiheuttaja oli E. coli.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Italialaisessa kohorttitutkimuksessa seulottiin 1/1997–12/2000 sairaalaan tulleilta diabeetikoilta oireetonta bakteriuriaa «Bonadio M, Boldrini E, Forotti G ym. Asymptomatic bacteriuria in women with diabetes: influence of metabolic control. Clin Infect Dis 2004;38:e41-5 »4. Merkittävä bakteriuria löytyi 40 / 228 diabetesta sairastavalta naiselta (17.5 %) ja 27 / 146 kardiologian klinikan potilaista valituilta kontrolleilta (18.5 %). E. colin osuus oli samanlainen molemmissa ryhmissä (67.5 % / 63.0 %). Myöskään mikrobilääkeherkkyyksissä ei ollut eroja: Diabeetikkojen / kontrollien E. coli -kantojen resistenssit ampisilliinille olivat 12 % / 15 %; nitrofurantoiinille 8 % / 10 %, sulfatrimetopriimille 75 / 11 % ja siprofloksasiinille 8 % / 5 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa Yhdysvalloissa tehdyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa oli mukana yli 1 800 avohoidossa olevaa 55–75-vuotiasta naista «Boyko EJ, Fihn SD, Scholes D ym. Diabetes and the risk of acute urinary tract infection among postmenopausal women. Diabetes Care 2002;25:1778-83 »5. Tutkimusryhmään randomoitiin joka kuukausi 2 vuoden ajan yhteensä 901 naista, joilla oli ollut bakteriologisesti varmistettu oireinen VTI viimeisen kuukauden aikana. Kontrolliryhmään valittiin iän perusteella edellä mainitulle ryhmälle 913 kontrollia, joilla virtsatietulehdusta ei ollut. Tutkimusryhmään diabeetikkoja tuli 13.1 % ja kontrolliryhmään 6.8 %. VTI:ta aiheuttavien bakteerien suhteelliset osuudet olivat diabeetikoilla ja kontrolleilla: E.coli 0.75 / 0.83, Enterococcus spp. 0.05 / 0.02, Proteus spp. 0.04 / 0.04, Str. agalactiae 0.04 / 0.02, Klebsiella spp. 0.07 / 0.5 ja kaikki muut 0.05 / 0.04.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kreikkalaisessa retrospektiivisessä analyysissä «Papazafiropoulou A, Daniil I, Sotiropoulos A ym. Urinary tract infection, uropathogens and antimicrobial resistance in diabetic and nondiabetic patients. Diabetes Res Clin Pract 2009;85:e12-3 »6 arvioitiin 1 244 virtsaviljelynäytettä potilailta, jotka olivat joutuneet VTI:n takia sairaalaan 1.1.1997–30.11.2008 välisenä aikana. 192 (15.4 %) potilaista oli diabeetikkoja. 113/192 (58.9 %) diabeetikoista oli virtsakatetri ja kontrolliryhmästä 430/1052 (40.9 %). E. coli oli tärkein VTI:n aiheuttaja molemmissa ryhmissä (34.5 vs. 37.1 %, P = 0.48). Myöskään Candida-lajien, Klebsiella-lajien, pseudomonasten, enterokokkien, stafylokokkien tai Proteus mirabilisten määrissä ei ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Antibioottiresistenssi oli tavallista, mutta tilastollisesti merkitseviä eroja diabetesta sairastavien ja kontrollien välillä ollut.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Espanjalaisessa prospektiivisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa oli 108 kuumeisen VTI:n vuoksi sairaalaan joutunutta potilasta «Horcajada JP, Moreno I, Velasco M ym. Community-acquired febrile urinary tract infection in diabetics could deserve a different management: a case-control study. J Intern Med 2003;254:280-6 »7. Potilaat otettiin sairaalaan 1/1996–9/1999 välisenä aikana. Tutkimusaikana 54 diabeetikkoa joutui sairaalaan kuumeisen VTI:n takia. Heille valittiin iän ja sukupuolen mukaan 54 diabetesta sairastamatonta saman diagnoosin vuoksi sairaalaan joutunutta kontrollia. Potilaiden keski-ikä oli 67.9 ±14.4 vuotta. E. colin osuus virtsatieinfektion aiheuttajana oli diabeetikoilla 83 % ja muilla 100 %. Kinoloniresistentti bakteeri löytyi 9 / 54 (17 %) diabeetikoista ja 2 /54 (4 %) kontrolleista (p = 0.07). Diabeetikoista 32 / 54 (59 %) oli bakteremisia ja kontrolleista 23 / 54 (43 %), p = 0.09.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Italialaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Bonadio M, Costarelli S, Morelli G ym. The influence of diabetes mellitus on the spectrum of uropathogens and the antimicrobial resistance in elderly adult patients with urinary tract infection. BMC I»8 tutkittiin oireettoman bakteriuria esiintyvyyttä kaikista Pisan yliopistosairaalaan sisätautien klinikalle otetuista potilaista (n = 10 221) 3/1999–7/2003 välisenä aikana. 1 321:llä (12.9 %) oli oireeton bakteriuria. Bakteriurisista potilaista 346 oli diabeetikkoja ja 975:llä ei ollut diabetesta. Oireettoman bakteriurian aiheuttajissa ei ollut eroja diabeetikkojen ja kontrollien välillä vaan eri bakteerien esiintyvyydet olivat naisilla: E. coli 54.1 % / 58.2 %, Enterococcus spp. 8.3 % / 6.5 %, Pseudomonas spp. 3.9 % / 4.7 % ja miehillä: E. coli 32.5 % / 31.4 %, Enterococcus spp. 9.4 % / 14.5 %, Pseudomonas spp. 8.5 % / 17.2 %. Ero diabeetikkojen ja kontrollien välillä oli tilastollisesti merkitsevä vain miehillä pseudomonasten suhteen. Diabeetikkojen ja kontrollien bakteerien mikrobilääkeherkkyyksissä ei ollut eroja. Esimerkiksi E.colin herkkyydet olivat diabeetikoilla ja kontrolleilla ampisillinille 29 % / 30.6 %, kotrimatsolille 19.2 % / 17.4 %, siprofloksasiinille 11.6 % / 6.6 % ja nitrofurantoiinille 8.4 % / 6.9 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Libyalaisessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Ghenghesh KS, Elkateb E, Berbash N ym. Uropathogens from diabetic patients in Libya: virulence factors and phylogenetic groups of Escherichia coli isolates. J Med Microbiol 2009;58:1006-14 »9 verrattiin oireisten VTI:n (sekä kystiitit että pyelonefriitit) aiheuttajabakteereita diabeetikoilla (potilaiden ikä 10–78 vuotta, n = 135) ja diabetesta sairastamattomilla (potilaiden ikä 3–83 vuotta, n = 164). Diabeetikot ja kontrollit eivät eronneet toisistaan sen suhteen, minkälaisia bakteereista virtsassa kasvoi: E. coli 13 % / 18 %, Klebsiella spp. 13 % / 14 %, St. aureus 9 % / 7 % (p > 0.05). 43 % / 33 % virtsaviljelyistä jäi negatiivisiksi. Diabeetikkojen E. coli bakteereilla oli vähemmän virulentti genotyyppi kuin diabetesta sairastamattomilla. Bakteerien mikrobilääkeherkkyydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja diabeetikkojen ja diabetesta sairastamattomien välillä. Esimerkiksi E.colin resistenssi ampisilliinille oli 63 % / 59 %, siprofloksasiinille 32 % / 14 %, trimetopriimi-sulfametoksatsolille 32 % / 24 % (p > 0.05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Virtsatieinfektiot 1

Kommentti: Monissa maissa mikrobilääkeresistenssi on huomattavasti tavallisempaa kuin Suomessa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu eroja VTI:tä aiheuttavien bakteerien suhteellisissa osuuksissa tai niiden mikrobilääkeresistenssissä diabeetikkojen ja diabetesta sairastamattomien välillä. Ainoa poikkeus tähän oli espanjalainen pääasiassa septisiä potilaita tutkinut työ «Horcajada JP, Moreno I, Velasco M ym. Community-acquired febrile urinary tract infection in diabetics could deserve a different management: a case-control study. J Intern Med 2003;254:280-6 »7, jossa E. colin osuus taudinaiheuttajana oli diabeetikoilla pienempi ja ilmeisesti tästä syystä mikrobilääkeresistenssikin diabeetikoilla yleisempää.

Kirjallisuutta

  1. Meiland R, Geerlings SE, De Neeling AJ ym. Diabetes mellitus in itself is not a risk factor for antibiotic resistance in Escherichia coli isolated from patients with bacteriuria. Diabet Med 2004;21:1032-4 «PMID: 15317610»PubMed
  2. Lye WC, Chan RK, Lee EJ ym. Urinary tract infections in patients with diabetes mellitus. J Infect 1992;24:169-74 «PMID: 1569307»PubMed
  3. Goswami R, Bal CS, Tejaswi S ym. Prevalence of urinary tract infection and renal scars in patients with diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2001;53:181-6 «PMID: 11483234»PubMed
  4. Bonadio M, Boldrini E, Forotti G ym. Asymptomatic bacteriuria in women with diabetes: influence of metabolic control. Clin Infect Dis 2004;38:e41-5 «PMID: 14999644»PubMed
  5. Boyko EJ, Fihn SD, Scholes D ym. Diabetes and the risk of acute urinary tract infection among postmenopausal women. Diabetes Care 2002;25:1778-83 «PMID: 12351477»PubMed
  6. Papazafiropoulou A, Daniil I, Sotiropoulos A ym. Urinary tract infection, uropathogens and antimicrobial resistance in diabetic and nondiabetic patients. Diabetes Res Clin Pract 2009;85:e12-3 «PMID: 19481285»PubMed
  7. Horcajada JP, Moreno I, Velasco M ym. Community-acquired febrile urinary tract infection in diabetics could deserve a different management: a case-control study. J Intern Med 2003;254:280-6 «PMID: 12930238»PubMed
  8. Bonadio M, Costarelli S, Morelli G ym. The influence of diabetes mellitus on the spectrum of uropathogens and the antimicrobial resistance in elderly adult patients with urinary tract infection. BMC Infect Dis 2006;6:54 «PMID: 16545130»PubMed
  9. Ghenghesh KS, Elkateb E, Berbash N ym. Uropathogens from diabetic patients in Libya: virulence factors and phylogenetic groups of Escherichia coli isolates. J Med Microbiol 2009;58:1006-14 «PMID: 19528169»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsatieinfektiot
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko