Yhdysvalloissa satunnaistettiin elektiiviseen tonsillektomiaan tulevat 50 potilasta 3 ryhmään, jotka saivat joko penisilliiniä 500 mg x 4 (11 potilasta), klindamysiiniä 150 mg x 4 (22 potilasta) 10 vuorokauden aikana tai ei mitään hoitoa «Foote PA Jr, Brook I. Penicillin and clindamycin t...»1. Leikkaus tehtiin 2–6 viikkoa myöhemmin, ja tonsilloiden bakteerit määritettiin.
A-ryhmän streptokokkeja tavattiin ei-hoidettavien ryhmässä 8/17 (47 %) potilaalla, penisilliiniryhmässä 4/11 (36 %) ja klindamysiiniryhmässä 0/22 (0 %). NNT klindamysiinille 2. B-laktaamaasia tuottavia kantoja tavattiin vastaavasti 16/17 (94 %), 9/11 (82 %), ja 7/22 (32 %).
Ruotsissa A-streptokokin aiheuttaman faryngotonsilliitin penisilliinihoidon jälkeiset mikrobiologiset hoidon epäonnistumiset satunnaistettiin saamaan joko penisilliinihoitoa (22 potilasta) tai klindamysiiniä (26 potilasta) «Orrling A, Stjernquist-Desatnik A, Schalén C. Clin...»2.
3 kuukauden kohdalla kontrollinieluviljelyssä A-streptokokki esiintyi 15/22 (68 %) penisilliiniryhmästä ja 0/26 klindamysiiniryhmästä. NNT 2.
A-streptokokin aiheuttamista toistuvista tonsilliiteista kärsivät 45 murrosikäistä potilasta jaettiin satunnaisesti 3 ryhmään «Brook I, Hirokawa R. Treatment of patients with a ...»3. B-laktamaasia tuottavia bakteereja löydettiin 43/45 potilaalla (96 %). Toistuvan tonsilliitin diagnoosiin vaadittiin 1) 3 dokumentoitua akuuttia keskivaikeaa tai vaikeaa nielu- tai nielurisatulehdusta, jonka yhteydessä nieluviljelyssä kasvoi yli 10 pesäkettä A-streptokokkia/malja, 2) joka episodin yhteydessä esiintyvää 2 tai useampaa oiretta seuraavista; suulämpö yli 38 °C, suurentuneet ja/tai arat submandibulaariset rauhaset, nielurisojen tai nielun peitteet, 3) 4-kertainen tai suurempi ASO-tiittereiden nousu.
15 potilaan ryhmät saivat 10 vuorokauden hoitokuurin oireettomassa vaiheessa, joko penisilliiniä (250 mg x 4), erytromysiiniä (250 mg x 4) tai klindamysiiniä (150 mg x 4). A-ryhmän B-hem. streptokokki häädettiin vastaavasti 2/15 (13 %), 6/15 (40 %) ja 14/15 (93 %) potilaalta keskimäärin 14 kuukauden seurannassa. Toistuvista tonsilliiteistä 1 vuoden kuluttua hoidosta kärsi vastaavasti 12/14 (86 %), 8/14 (57 %) ja 1/15 (7 %) potilaista.
Aasian maiden ja Etelä-Amerikan Venezuelan monikeskustutkimuksessa «Mahakit P, Vicente JG, Butt DI ym. Oral clindamyci...»4 rekrytoitiin 774 äkillisestä A-streptokokin aiheuttamasta nielutulehduksesta kärsivää 12–60-vuotiasta avohoidon potilasta, joilla oli toistuvia nielutulehduksia (= 2 tai useampia) tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana. A-streptokokkipositiivisuus varmistettiin pikatestillä ja tarvittaessa viljelyllä. Potilaat satunnaistettiin 2 ryhmään, joista toiselle annettiin klindamysiiniä 300 mg x 2 ja toiselle amoksisilliini-klavulaanihappoa 1 g x 2 10 vuorokauden ajan. Tutkimus oli tutkijalle sokkoutettu.
Kliininen paraneminen ja nieluviljely tutkittiin 12 vuorokautta ja 3 kuukautta hoidon aloituksesta. Klindamysiiniryhmässä potilaista oli parantunut 12 vuorokauden kuluttua 93 % (252/272) ja amoksisilliini-klavulaanihapporyhmässä 85 % (230/270) (p < 0,003), NNT K vs A/K = 13,5. Nieluviljely oli puhdas 98 %:lla (237/242) vs. 94 %:lla (238/252).
3 kuukauden seurannassa oli oireettomia klindamysiiniryhmässä 95 % (267/ 280) ja amoksisilliini-klavulaanihapporyhmässä 96 % (267/280), ja nieluviljely oli puhdas 99–100 %:lla. Haittavaikutuksia ilmoitti klindamysiinillä 14 % potilaista ja A/K:lla 11 % potilaista. Yleisin haittavaikutus oli ripuli molemmissa ryhmissä, 9 %:lla klindamysiini ja 6 %:lla A/K-ryhmässä.