Näytönastekatsauksen alkuperäinen kirjoittaja Matti Niemelä 27.6.2011, Käypä hoito -suositus: ST-nousuinfarkti
Prospektiivisessa, rekisteriin perustuvassa TASTE-monikeskustutkimuksessa «Fröbert O, Lagerqvist B, Olivecrona GK ym. Thrombu...»1 satunnaistettiin 7 244 ST-nousuinfarktipotilasta joko pallolaajennushoitoon ja manuaaliseen trombi-imuun tai pelkkään pallolaajennushoitoon. Sydäninfarktiin sopivien oireiden alusta pallolaajennukseen tuli olla vähintään 30 minuuttia ja korkeintaan 24 tuntia (mediaani 185 vs. 182 minuuttia). Toimenpidelääkäri sai valita käytetyn stentin ja antitromboottisen hoidon. Ensisijaisena päätetapahtuma oli 30 vuorokauden kokonaiskuolleisuus.
Ryhmien välillä ei todettu eroa 30 vuorokauden kuolleisuudessa (pallolaajennus ja trombi-imu 2,8 % vs. pelkkä pallolaajennus 3,0 %, p = 0,63). Uusintasydäninfarkteista johtuneissa sairaalahoitojaksoissa (0,5 vs. 0,9 %, p = 0,09) ja stenttitrombooseissa (0,2 vs. 0,5 %, p = 0,09) ei ollut eroa 30 vuorokauden kohdalla. Aivohalvauksissa ei ollut eroa tutkimusryhmien välillä. Tutkimustulokset olivat samankaltaiset kaikissa eri alaryhmäanalyyseissä, kuten trombikuorman ja sepelvaltimovirtauksen mukaan luokitelluissa alaryhmissä.
Ylläkuvatun TASTE-tutkimuksen 1 vuoden seuranta-ajan tulokset «Lagerqvist B, Fröbert O, Olivecrona GK ym. Outcome...»2 eivät osoittaneet pallolaajennuksen yhteydessä tehdystä rutiininomaisesta manuaalisesta trombi-imusta hyötyä verrattuna pelkkään pallolaajennukseen.
Kokonaiskuolleisuudessa (5,3 vs. 5,6 %, p = 0,57), uusintainfarkteissa (2,7 vs. 2,7 %, p = 0,81) ja stenttitrombooseissa (0,7 vs. 0,9 %, p = 0,51) ei ollut eroa ryhmien välillä.
Laajassa prospektiivisessa satunnaistetussa TOTAL-tutkimuksessa «Jolly SS, Cairns JA, Yusuf S ym. Outcomes after th...»3 oli 10 064 ST-nousuinfarktipotilasta, jotka hoidettiin 12 tunnin kuluessa oireiden alusta joko manuaalisella trombi-imulla ja pallolaajennuksella tai pelkällä pallolaajennuksella. Poissulkukriteerejä olivat aiempi ohitusleikkaus ja liuotushoito.
1 vuoden kohdalla primaaripäätetapahtumissa (kardiovaskulaarinen kuolema, sydäninfarkti, kardiogeeninen shokki tai sydämen vajaatoiminta, NYHA IV) ei ollut eroa ryhmien välillä (8 vs. 8 %, HR 1,00, 95 % luottamusväli 0,87–1,15, p = 0,99). Kardiovaskulaarikuolleisuus oli sama vuoden kohdalla (4 vs. 4 %, HR 0,93, 95 % luottamusväli 0,76–1,14, p = 0,48). Aivohalvauksia esiintyi vuoden kohdalla useammin trombi-imuryhmässä kuin pelkässä pallolaajennusryhmässä (1,2 vs. 0,7 %, HR 1,66, 95 % luottamusväli 1,10–2,51, p = 0,015).
Kommentit
«Fröbert O, Lagerqvist B, Olivecrona GK ym. Thrombu...»1: Lyhyt seuranta-aika. Tutkimuskeskukset olivat Pohjois-Euroopasta, joten tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa suomalaiseen väestöön. Tutkimuksen inkluusiokriteereinä oli suullinen suostumus tulovaiheessa ja kirjallinen 24 tunnin kuluessa sairaalaan tulosta, joten huonokuntoisimmat potilaat suljettiin pois tutkimuksesta. Poissuljettujen potilaiden 30 vuorokauden kuolleisuus oli suurempi kuin tutkimukseen satunnaistettujen potilaiden, mutta ei eronnut trombi-imun saaneilla verrattuna pelkkään pallolaajennukseen (10 vs. 10,2 %).
«Lagerqvist B, Fröbert O, Olivecrona GK ym. Outcome...»2: 1 vuoden seuranta-ajan tulokset osoittavat, että rutiininomainen trombi-imu ei vähennä kuolleisuutta ST-nousuinfarktipotilailla. Rekisterin kattavuus on satunnaistetuilla potilailla erittäin hyvä.