Sydänlihaksen hapenpuutteen kestosta saadaan tietoa EKG:n avulla. ST-välin nousu ilman Q-aaltoja tai T-aallon inversiota, pre-infarction syndrome (PIS), viittaa hyvin tuoreeseen tukokseen. ST-välin nousu yhdistettynä Q-aaltojen esiintymiseen ja/tai T-aallon kääntymiseen negatiiviseksi puolestaan viittaa sydänlihakuolioon ja/tai hapenpuutteen väistymiseen (evolving myocardial infarction, EMI).
DANAMI-2-aineiston EKG-tutkimuksessa «Eskola MJ, Holmvang L, Nikus KC ym. The electrocar...»1 oli mukana 1 522 ST-nousuinfarktiin sairastunutta potilasta, jotka oli sokkoutettu joko liuotus- tai pallolaajennushoidon ryhmään. Päätetapahtumana oli kuoleman, uusintasydäninfarktin tai aivoinfarktin yhdistelmä 2,7 vuoden seuranta-aikana.
Päätetapahtumia oli enemmän EMI- kuin PIS-ryhmässä (11,4 (9,4–13,9) ja 6,9 (6,0–8,0) 100 henkilövuotta kohden vastaavassa järjestyksessä (RR 1,6, p < 0,001). Monimuuttuja-analyysissa EMI oli päätetapahtuman itsenäinen riskitekijä (HR 1,52, luottamusväli 1,01–2,30, p = 0,04). PIS-ryhmässä (n = 952) välittömällä pallolaajennuksella hoidetuilla potilailla päätetapahtumia ilmaantui seuranta-aikana vähemmän kuin liuotushoidetuilla (5,5 (4,4–6,9) ja 8,5 (7,0–10,4) 100 henkilövuotta kohden vastaavassa järjestyksessä (RR = 0,6, p = 0,004).
Hoitoryhmien välisessä ennusteessa ei ollut eroa koko EMI-ryhmän sisällä. Kuitenkin potilailla, joilla EKG:ssa todettiin etuseinän EMI ilman merkkiä tukossuonen avautumisesta, välitön pallolaajennus vähensi päätetapahtumia seuranta-aikana 51 % liuotushoitoon verrattuna (p = 0,008).
TOTAL-tutkimuksen (Trial of Routine Aspiration Thrombectomy with PCI versus PCI Alone in Patients with STEMI) EKG-alatutkimuksessa «Leivo J, Anttonen E, Jolly SS ym. The high-risk EC...»3 oli mukana 7 860 potilasta, joilla oli EKG:ssa akuuttivaiheessa joko preinfarktisyndrooma (PIS) tai kehittymässä oleva sydäninfarkti (EMI). TOTAL-tutkimukseen otettiin mukaan ST-nousuinfarktipotilaat ja heidät satunnaistettiin joko primaari PCI-toimenpiteeseen yhdistettynä rutiini trombi-imuun tai primaariin PCI-toimenpiteeseen ilman trombi-imua. Päätetapahtumana oli kardiovaskulaarikuoleman, uusinta sydäninfarktin, kardiogeenisen sokin ja NYHA IV oireisen sydämen vajaatoiminnan yhdistelmä vuoden seuranta-aikana.
Ensisijainen päätetapahtuma esiintyi 271/2618 potilaalla (10,4 %) EMI-ryhmässä vs. 322/5 242 potilaalla (6,1 %) PIS-ryhmässä (AdjustedHR, 1,54; 95 % luottamusväli 1,30– 1,82; p < 0,001). Rutiini trombi-imu ei vaikuttanut ennusteeseen kummassakaan EKG-ryhmässä.
ST-nousuinfarktipotilailla, joiden EKG:ssa todetaan EMI, on suurentunut riski päätetapahtumille niihin potilaisiin verrattuna, joiden EKG:ssa todetaan PIS. Tämä saattaa auttaa potilaiden kiireellisyyden arvioinnissa, jos kaksi tai useampi ST-nousuinfarktipotilas vaatisi välitöntä invasiivista tutkimusta ja hoitoa samanaikaisesti.
Kommentit: Lisätietoa aiheesta, ks. viite «Eskola M. Use of the 12-lead Electrocardiogram in ...»2.