Tulosta

Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa

Näytönastekatsaukset
28.2.2017
Leo Tjäderhane

Näytön aste: B

Juurikanavien avauksen ja laajennuksen jälkeen aloitetusta mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa.

Satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a supplement in resolving the localized acute apical abscess. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81:590-5 »1 selvitettiin penisilliinilääkityksen vaikutusta juurikanavien avauksen ja laajennuksen jälkeiseen oireiluun äkillisen apikaalisen parodontiitin operatiivisen hoidon tukena. 41 potilaalle, joilla oli äkillinen apikaalinen paise ilman yleisoireita, tehtiin tulehtuneen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus joko kokonaan tai osittain sekä tarvittaessa paiseen kirurginen avaus ja kanavointi (24 tai 48 tunnin ajan). Penisilliiniryhmä sai 1 000 mg V-penisilliiniä välittömästi hoidon jälkeen ja 500 mg 6 tunnin välein 3 vuorokauden ajan; lumeryhmä sai vastaavan annoksen lumelääkettä. Lisäksi mukana oli ryhmä, joka ei saanut lääkitystä. Kaikille potilaille määrättiin myös 600 mg ibuprofeenia välittömästi ennen hoitoa, 6 tunnin välein 24 tunnin ajan ja sen jälkeen tarvittaessa. Paraneminen analysoitiin potilaan itse arvioiman kivun ja turvotuksen (VAS) perusteella. Drop-out oli 7 potilasta (17,5 %); lisäksi 2 lumeryhmän potilasta ja 1 ”ei lääkitystä”-ryhmän potilas suljettiin pois lopullisesta analyysistä, koska heille jouduttiin aloittamaan penisilliinilääkitys 6 ja 24 tunnin kuluttua hoidosta. Lopullinen potilasmäärä kaikissa ryhmissä oli 10.

Penisilliinillä ei ollut merkitsevää vaikutusta postoperatiiviseen oireiluun. Suhteellinen riski (RR) oli 0,5 (luottamusväli 0,05–4,67) ja NNT (hoidettavien potilaiden lukumäärä, jotta yhdellä estetään postoperatiivinen oireilu) 12,29 (luottamusväli -5,75–2,97); jos analyysiin sisällytetään lumeryhmän 2 potilasta, joille määrättiin antibioottilääkitys seurannan aikana, RR oli 0,30 (luottamusväli 0,04–2,27) ja NNT 4,29 (luottamusväli -10,89–1,79). Jos kontrolliryhmään sisällytetään myös potilaat, jotka eivät saaneet penisilliiniä tai lumelääkettä, RR oli 0,48 (luottamusväli 0,06–3,61), ja NNT 9,23. Kipulääkityksen käyttöä ei raportoitu.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vastaavassa tutkimusasetelmassa «Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on postoperative endodontic pain and swelling in symptomatic necrotic teeth. J Endod 2001;27:117-23 »2 penisilliiniryhmän potilaille määrättiin V-penisilliini (500 mg 6 tunnin välein 7 päivän ajan) tai vastaava lumelääkitys: potilailla oli tarvittaessa käytettävissään myös kipulääkityksenä ibuprofeenia (400 mg 4–6 tunnin välein) ja lisäksi, mikäli ibuprofeenin teho oli riittämätön, asetaminofeenikodeiinia (1–2 tablettia 4 tunnin välein). Potilaat kirjasivat kivun, koputusarkuuden ja turvotuksen (asteikolla 0–3) sekä kipulääkkeiden käytön päivittäin 7 vuorokauden ajan. Molemmissa ryhmissä kipu ja koputusarkuus laskivat tasaisesti koko seurannan ajan; turvotuksen tunne nousi lievästi kolmanteen päivään asti ja sen jälkeen laski tasaisesti molemmissa ryhmissä.

Jaettaessa tutkittavat kivun ja turvotuksen mukaan 2 ryhmään (korkeintaan vähäinen; < 2 vs kohtalainen tai voimakas kipu/turvotus; ≥ 2), penisilliinillä ei ollut merkitsevää vaikutusta kivun tai turvotuksen tuntemuksiin seurannan missään vaiheessa: 3. vuorokauden kohdalla RR oli 0,9 (luottamusväli 0,65–1,20) ja NNT 12,3. Kipulääkityksen käytössä ei esiintynyt eroja ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysissa «Matthews DC, Sutherland S, Basrani B. Emergency management of acute apical abscesses in the permanent dentition: a systematic review of the literature. J Can Dent Assoc 2003;69:660 »3, jossa arvioitiin antibioottihoidon vaikutusta akuutin apikaalisen parodontiitin hoidossa, yllämainitut artikkelit olivat ainoat lumekontrolloidut tutkimukset, jotka oli kelpuutettu analyysiin. Meta-analyysissä oli laskettu painotettu keskiarvoero (weighted mean difference, WMD), joka oli 5,78 (luottamusväli -12,89–24,44) suosien kontrolliryhmiä.

Cochrane-katsauksessa «Cope A, Francis N, Wood F ym. Systemic antibiotics for symptomatic apical periodontitis and acute apical abscess in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD010136 »4 vuodelta 2014 arvioitiin antibioottihoidon tehosta tehdyt tutkimukset potilailla, joilla kliinisenä diagnoosina oli oireileva apikaalinen parodontiitti. Arviointiin sisällytettiin tutkimukset, jotka olivat satunnaistettuja ja joissa antibioottia verrattiin lumelääkkeeseen aikuispotilailla. Samalla pyrittiin selvittämään, onko antibioottihoidolla vaikutusta operatiivisen hoidon (juurikanavien avaus ja/tai inkiisio) kanssa tai ilman sitä. Yllä mainitut artikkelit «Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a supplement in resolving the localized acute apical abscess. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81:590-5 »1, «Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on postoperative endodontic pain and swelling in symptomatic necrotic teeth. J Endod 2001;27:117-23 »2, joissa molemmissa annettiin myös operatiivista hoitoa, olivat ainoat, jotka oli kelpuutettu analyysiin. Seuranta-aikana kivun intensiteetissä, turvotuksessa, koputusarkuudessa tai raportoiduissa haittavaikutuksissa ei ollut eroja ryhmien välillä.

Kommentit

Molemmissa tutkimuksissa potilasmateriaali oli pieni. Fouad ym. tutkimuksessa «Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a supplement in resolving the localized acute apical abscess. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81:590-5 »1 antibioottihoidon lisäksi potilaille määrättiin kipulääkitys 24 tunnin ajaksi ja sen jälkeen tarvittaessa, mutta kipulääkityksen käyttöä ei raportoitu, mikä vaikeuttaa antibiootin vaikutuksen arviointia. Tutkimukset on myös tehty yleisterveillä potilailla, joten niitä ei voida suoraan soveltaa infektioalttiiden potilaiden hoitoon.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet 1

Kirjallisuutta

  1. Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a supplement in resolving the localized acute apical abscess. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81:590-5 «PMID: 8734709»PubMed
  2. Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on postoperative endodontic pain and swelling in symptomatic necrotic teeth. J Endod 2001;27:117-23 «PMID: 11491635»PubMed
  3. Matthews DC, Sutherland S, Basrani B. Emergency management of acute apical abscesses in the permanent dentition: a systematic review of the literature. J Can Dent Assoc 2003;69:660 «PMID: 14611715»PubMed
  4. Cope A, Francis N, Wood F ym. Systemic antibiotics for symptomatic apical periodontitis and acute apical abscess in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD010136 «PMID: 24967571»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko