Takaisin

Mikrobilääkeprofylaksin vaikutus hammasperäiseen bakteremiaan

Näytönastekatsaukset
Riina Richardson ja Mataleena Parikka
27.2.2017

Näytön aste: A

Toimenpidehetkellä veressä oleva osuva mikrobilääke estää tehokkaasti hammasperäisen bakteremian.

Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Lockhart PB, Brennan MT, Kent ML ym. Impact of amo...»1 selvitettiin toimenpidehetkellä veressä olevan suun streptokokkeihin ja anaerobeihin tehoavan mikrobilääkkeen vaikutusta hammashoitotoimenpidettä seuraavaan bakteremiaan 100 lapsipotilaalla (keski-ikä 3,5 vuotta).

Oraalinen kerta-annos (50 mg/kg) amoksisilliinia 60 minuutin yleisanestesiassa tehtyä hammashoitoa edeltävästi laski bakteremian esiintymistä merkittävästi 84 %:sta (43/51) 33 %:iin (16/49) (P < 0,0001). Suhteellinen riski (RR) hoitoryhmässä oli 0,18 (luottamusväli 0,08–0,40) ja odds ratio (OR) 0,07 (luottamusväli 0,02–0,20) verrattuna lumelääkettä saaneisiin. NNT-luku yhden bakteremian estämiseksi oli 1,84 (luottamusväli 2,59–1,42).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa «Diz Dios P, Tomás Carmona I, Limeres Posse J ym. C...»2 2 g amoksisilliiniä oraalisesti 1–2 tuntia ennen toimenpidettä vähensi bakteremian insidenssin aikuisilla 96 %:sta (51/53) 46 %:iin (26/56) (p < 0,001).

Moksifloksasilliini (400 mg suun kautta) laski bakteremiainsidenssiä myös merkittävästi ja ainoastaan 57 %:lla sitä saaneista potilaista (33/58) todettiin bakteremia (p < 0,001). Klindamysiini ei laskenut merkittävästi bakteremiainsidenssiä (lasku 85 %:iin, 46/54). Bakteremian suhteellinen riski (RR) amoksisilliniryhmässä oli 0,48 (luottamusväli 0,36–0,64), moksifloksasilliiniryhmässä 0,59 (luottamusväli 0,47–0,74) ja klindamysiiniryhmässä 0,89 (luottamusväli 0,78–1,00) verrattuna ilman mikrobilääkeprofylaksia toimenpiteen läpikäyneisiin. NNT oli vastaavasti 2,01 (luottamusväli 2,80–1,57), 2,54 (luottamusväli 3,91–1,88) ja 9,06 (luottamusväli 375,56–4,58). Klindamysiinin tehottomuus selittyi vain osittain suun bakteereiden heikentyneellä herkkyydellä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa «Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT ym. Associatio...»3 tutkittiin antibioottiprofylaksin vaikutusta bakteremian insidenssiin hampaan poiston ja hampaiden harjauksen jälkeen. 290 potilasta otettiin mukaan tutkimukseen ja jaettiin poisto-antibioottiryhmään (n = 96), poisto-lumeryhmään (n = 96) tai harjausryhmään (n = 98). Poisto-antibioottiryhmässä potilaat saivat kerta-annosprofylaksin 2 g amoksisilliinia tuntia ennen toimenpidettä. Kaikilta potilailta otettiin yhteensä 6 verinäytettä eri aikapisteissä, ja niistä määritettiin tunnettujen infektiivistä endokardiittia ja keinonivelinfektioita aiheuttavien bakteerilajien insidenssi 16s rRNA -sekvensointimenetelmällä. Bakteremian insidenssi oli poisto-antibioottiryhmässä 56 %, poisto-lumeryhmässä 80 % ja harjausryhmässä 32 %. Lume-poistoryhmään verrattuna poisto-antibioottiryhmän ja harjausryhmän bakteremiainsidenssit olivat merkitsevästi pienemmät (p < 0,0001).

Amoksisilliiniprofylaksi vähensi endokardiittiin liitettyjen bakteerilajien insidenssiä veressä 68 %:lla ja keinonivelinfektioihin liitettyjen bakteerilajien insidenssiä 81 %:lla hampaanpoiston jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa «Maharaj B, Coovadia Y, Vayej AC. A comparative stu...»4 arvioitiin antibioottiprofylaksin tehoa hampaan poiston jälkeisen bakteremian ehkäisyssä. Tutkimuksessa oli 160 perustervettä potilasta, jotka tulivat ei-leikkaukselliseen hampaan poistoon eteläafrikkalaiseen sairaalaan. Potilaat jaettiin kontrolli- (n = 40), klooriheksidiini- (n = 40), amoksisilliini- (n = 40) tai klindamysiiniryhmään (n = 40). Klooriheksidiiniryhmän potilaat purskuttelivat 0,2 % klooriheksidiinillä 2 x 1 minuutin ajan ennen toimenpidettä. Amoksisilliiniryhmässä potilaat saivat 3 g kerta-annoksen amoksisilliiniä 1 tuntia ennen toimenpidettä ja klindamysiiniryhmässä vastaavasti 600 mg klindamysiiniä. Kaikilta potilailta otettiin verinäyte 3 minuutin kuluttua toimenpiteestä, ja näytteistä määritettiin bakteremiainsidenssi viljelymenetelmillä. Bakteremian insidenssi oli kontrolliryhmässä 14/40 (35 %), klooriheksidiiniryhmässä 16/40 (40 %), amoksisilliiniryhmässä 3/40 (7,5 %) ja klindamysiiniryhmässä 8/40 (20 %).

Vain amoksisilliiniprofylaksi vähensi bakteremiainsidenssiä merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään (p = 0,003).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Lockhart PB, Brennan MT, Sasser HC ym. Bacteremia ...»5 verrattiin hampaan poistosta ja hampaiden harjauksesta aiheutuvan bakteremian (erityisesti tunnettujen endokardiittia aiheuttavien bakteerien) insidenssiä, kestoa, luonnetta ja määrää, sekä tutkittiin amoksisilliiniprofylaksin tehoa bakteremian ehkäisyssä hampaan poiston jälkeen. Tutkimukseen otettiin 290 potilasta, jotka jaettiin harjausryhmään (n = 98), amoksisilliini-poistoryhmään (n = 96) ja lume-poistoryhmään (n = 96). Potilailta otettiin verinäytteitä 6 aikapisteessä toimenpiteen jälkeen. Bakteerilajit tunnistettiin veriviljelystä 16s rRNA -sekvensoinnilla, ja bakteerilajit kvantitoitiin verestä QPCR-menetelmällä.

Bakteremian yleinen insidenssi kaikissa aikapisteissä oli 23 % harjausryhmässä, 33 % amoksisilliini-poistoryhmässä ja 60 % lume-poistoryhmässä. Insidenssi oli korkeimmillaan toimenpiteen aikana lume-poistoryhmässä (79 %), amoksisilliini-poistoryhmässä 56 % ja harjausryhmässä 28 %. Bakteerien määrä veressä oli kaikissa näytteissä alle detektiorajan 104 cfu/ml, joten bakteremian kvantitoiminen ei ollut mahdollista valitulla menetelmällä. Amoksisilliiniprofylaksia johti hampaan poiston jälkeisen bakteremiainsidenssin pienenemiseen 78 %:lla aikapisteissä 5–40 minuuttia toimenpiteen aloittamisesta (P < 0,0001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Näytönastekartoitukseen on kelpuutettu 5 prospektiivista tutkimusta, joissa on selvitetty antibioottiprofylaksin tehoa bakteremiainsidenssiin suun alueen toimenpiteiden yhteydessä. Tutkimukset ovat laadultaan tasokkaita, ja niiden kokonaispotilasmäärä on mittava (n = 949). Tutkimukset osoittavat, että invasiivisten hampaiston toimenpiteiden yhteydessä bakteremia on varsin tavallinen, mutta yleensä terveillä potilailla lyhytkestoinen. Suun yleisimpiin bakteereihin tehoava mikrobilääke laskee bakteremian riskiä merkittävästi ja saattaa siten alentaa myös kliinisen infektion ilmaantumisen riskiä. Profylaktisen antibiootin infektioriskiä vähentävä teho riippuu ensisijaisesti sen kyvystä vähentää bakteremian määrää. Tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin määritetty vain bakteremiainsidenssiä eikä sen intensiteettiä.

Kirjallisuutta

  1. Lockhart PB, Brennan MT, Kent ML ym. Impact of amoxicillin prophylaxis on the incidence, nature, and duration of bacteremia in children after intubation and dental procedures. Circulation 2004;109:2878-84 «PMID: 15173031»PubMed
  2. Diz Dios P, Tomás Carmona I, Limeres Posse J ym. Comparative efficacies of amoxicillin, clindamycin, and moxifloxacin in prevention of bacteremia following dental extractions. Antimicrob Agents Chemother 2006;50:2996-3002 «PMID: 16940094»PubMed
  3. Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT ym. Associations between bacteremia from oral sources and distant-site infections: tooth brushing versus single tooth extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2015;119:430-5 «PMID: 25758845»PubMed
  4. Maharaj B, Coovadia Y, Vayej AC. A comparative study of amoxicillin, clindamycin and chlorhexidine in the prevention of post-extraction bacteraemia. Cardiovasc J Afr 2012;23:491-4 «PMID: 23108516»PubMed
  5. Lockhart PB, Brennan MT, Sasser HC ym. Bacteremia associated with toothbrushing and dental extraction. Circulation 2008;117:3118-25 «PMID: 18541739»PubMed