KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Perussairauksien ja immuunivasteen vaikutus suuperäisten infektiokomplikaatioiden riskiin

Näytönastekatsaukset
27.5.2011
Riina Richardson

Näytön aste = B

Vaikeat perussairaudet ja immuunivastetta heikentävät sairaudet ja hoidot altistavat hammasperäisen infektion yleistymiselle.

Koska infektioaltista potilasta ei eettisistä syistä voi altistaa tehottomalle infektion hoidolle, potilaan yleistilan ja immuniteetin vaikutuksesta hammasperäisen infektion yleistymiselle ei ole löydettävissä satunnaistettuja ja lumekontrolloituja kaksoissokkotutkimuksia. Niinpä tähän näytönastekatsaukseen on kelpuutettu neljä retrospektiivistä kohortti- ja potilas-verrokkitutkimusta sekä yksi kohorttitutkimus ja kaksi lumekontrolloitua kaksoissokkotutkimusta, joiden tarkoitus ei ollut selvittää tämän katsauksen aihetta, mutta joiden sivulöydökset valaisevat asiaa.

Suuren yliopistosairaalan lonkan tekonivelleikkausten retrospektiivisessä analyysissä «LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA ym. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81:56-9 »1 katsottiin hammasperäisten infektiokomplikaatioiden yleisyyttä ja riskitekijöitä 12 vuoden aikana. 52:lla kaikkiaan 2 973:sta leikatusta potilaasta todettiin myöhäinen leikkausalueen infektio. Kolme (6 %) näistä assosioitui vahvasti hammashoitotoimenpiteeseen. Kahdella näistä potilaista oli infektiolle altistava yleissairaus tai lääkitys.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kolmen sairaalan infektiivisten endokardiittien retrospektiivisessä analyysissä «Tomás Carmona I, Limeres Posse J, Diz Dios P ym. Bacterial endocarditis of oral etiology in an elderly population. Arch Gerontol Geriatr 2003;36:49-55 »2 katsottiin hammasperäisten infektiokomplikaatioiden yleisyyttä ja riskitekijöitä viiden vuoden aikana. Yhteensä 115:stä endokardiitista 16 (17.2 %) katsottiin suuperäisiksi. Sydämen paikallisten riskitekijöiden lisäksi yli 60 vuoden ikä osoittautui suuperäisen endokardiitin riskitekijäksi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomen Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2000–2003 ratkaistujen sairaalahoitoa vaatineiden hammasperäisten infektioiden vahinkoilmoitusten retrospektiivisessä analyysissä «Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C ym. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57:116-22 »3 katsottiin hammashoidon infektiokomplikaatioiden yleisyyttä ja riskitekijöitä aiemmin terveillä ja yleissairailla potilailla Suomessa. Sairaalahoitoa vaatineita infektiokomplikaatioita todettiin yhteensä 35, joista 10 oli yleistyneitä infektiokomplikaatioita. Systeemiset infektiokomplikaatiot, kuten endokardiitti ja sepsis, olivat merkittävästi yleisimpiä potilailla, joilla oli jokin infektioille altistava sairaus tai hoito. Myös vähemmän invasiiviset hoitotoimenpiteet, kuten hampaiden paikkaus, aiheuttivat yleistyneitä infektiokomplikaatiota tässä ryhmässä. Ryhmän kymmenestä potilaasta kolme menehtyi infektiokomplikaatioon. Yksikään yleistyneen infektiokomplikaation saanut potilas ei ollut saanut mikrobilääkeprofylaksia toimenpidettä edeltävästi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Taiwanilaisen kansallisen sairausvakuutusyhtiön potilasaineiston vastaavassa retrospektiivisessä analyysissä «Lee JJ, Hahn LJ, Kao TP ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection--a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15:602-7 »4 selvitettiin sepsiksen yleisyyttä ja riskitekijöitä hampaanpoiston jälkeen. Systeemisten infektiokomplikaatioiden ilmaantuvuus oli 1.48/100 000 hampaanpoistotoimenpidettä ja tapauksia oli yhteensä 35. Kuolleisuus sepsikseen oli 2.2 %. Kahdellakymmenellä 33:sta potilaasta oli jokin infektiolle altistava sairaus tai lääkitys. Ikä osoittautui merkittäväksi itsenäiseksi riskitekijäksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Akintoye SO, Brennan MT, Graber CJ ym. A retrospective investigation of advanced periodontal disease as a risk factor for septicemia in hematopoietic stem cell and bone marrow transplant recipients. O»5 tutkittiin leukojen panoraamakuvan parodontologisten löydösten korrelaatiota sadan päivän aikana kantasolusiirtohoidon jälkeen ilmaantuviin bakteremioihin ja kuolleisuuteen. 77:stä potilaasta 49:llä diagnosoitiin vähintään yksi veriviljelypositiivinen bakteremia seurantajakson aikana. Näistä tunnistettiin yhteensä 82 mikrobiologista löydöstä, joista 28 (34 %) sopi suuperäisiksi. 21 potilasta menehtyi seurantajakson aikana. Radiologiset löydökset eivät korreloineet sepsisriskin tai kuolleisuuden kanssa.

Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut selvittää kantasolusiirtohoidon aiheuttaman syvän immunosuppression vaikutusta infektiokomplikaatioalttiuteen, mutta sen tuloksista voi kuitenkin päätellä, että kantasolusiirtohoito on merkittävä riski suuperäisten infektiokomplikaatioiden kehittymiselle.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Michalowicz BS, Hodges JS, DiAngelis AJ ym. Treatment of periodontal disease and the risk of preterm birth. N Engl J Med 2006;355:1885-94 »6 katsottiin ientulehduksen ja sen hoidon vaikutusta keskoisuuteen. 407 potilaalle aloitettiin säännöllinen parodontologinen hoito ennen 21 raskausviikkoa ja 405 potilaalle synnytyksen jälkeen. Hoitoryhmän ienterveys parani merkittävästi, mutta ennenaikaisten synnytysten määrässä ei ryhmien välillä ollut eroa (12.0 % ja 12.8 %). Spontaanit abortit ja sikiökuolemat olivat kontrolliryhmässä hieman yleisempiä kuin hoitoryhmässä.

Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut selvittää raskauden aiheuttaman lievän immunosuppression vaikutusta infektiokomplikaatioalttiuteen, mutta sen tuloksista voi kuitenkin päätellä, että raskaus ei ole merkittävä riski suuperäisten infektiokomplikaatioiden kehittymiselle.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Brown JB, Rosenstein D, Mullooly J ym. Impact of intensified dental care on outcomes in human immunodeficiency virus infection. AIDS Patient Care STDS 2002;16:479-86 »7 selvitettiin tehostetun parodontologisen hoidon vaikutusta ihmisen immunikatoviruspotilaiden (HIV) suun terveyteen. Kontrolliryhmän 185 potilasta sai parodontologista hoitoa 6 kuukauden välein ja tehostetun parodontologisen hoidon ryhmä 2 kuukauden välein. Jälkimmäinen ryhmä käytti lisäksi klooriheksidiinisuuvettä kaksi kertaa vuorokaudessa tutkimuksen ajan (12 kuukautta). Tehostetun hoidon ryhmässä suun terveys parani merkittävästi. Hoidon aiheuttamia infektiokomplikaatioita ei todettu kummassakaan ryhmässä.

Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut selvittää HIV-infektion aiheuttaman immunosuppression (CD4-positiivisten lymfosyyttien määrä joko keskinkertaisesti tai vain lievästi alentunut, 0.100–0.750 x 109/l) vaikutusta infektiokomplikaatioalttiuteen, mutta sen tuloksista voi kuitenkin päätellä, että hammashoitotoimenpiteet eivät ole riski suuperäisten infektiokomplikaatioiden kehittymiselle tässä potilasryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet 1

Kommentit

«Brown JB, Rosenstein D, Mullooly J ym. Impact of intensified dental care on outcomes in human immunodeficiency virus infection. AIDS Patient Care STDS 2002;16:479-86 »7: Tutkimuksen populaatio on varsin pieni vaikeiden infektiokomplikaatioiden riskin arvioimiseksi. Tuloksen luotettavuutta heikentää myös kunkin ryhmän saama tiuha hammaslääkärin hoito, mikä tuskin toteutuu tutkimustilanteen ulkopuolella. Potilaiden immuunivajeen aste CD4-positiivisten lymfosyyttien määrällä mitattuna oli myös huomattavan vaihteleva ja valtaosa potilaista oli immuniteetiltaan varsin normaaleja. Siten tulos ei ole yleistettävissä koko HIV-positiivista potilasryhmää kuvaavaksi.

Kirjallisuutta

  1. LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA ym. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81:56-9 «PMID: 10068004»PubMed
  2. Tomás Carmona I, Limeres Posse J, Diz Dios P ym. Bacterial endocarditis of oral etiology in an elderly population. Arch Gerontol Geriatr 2003;36:49-55 «PMID: 12849098»PubMed
  3. Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C ym. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57:116-22 «PMID: 18649947»PubMed
  4. Lee JJ, Hahn LJ, Kao TP ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection--a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15:602-7 «PMID: 19619196»PubMed
  5. Akintoye SO, Brennan MT, Graber CJ ym. A retrospective investigation of advanced periodontal disease as a risk factor for septicemia in hematopoietic stem cell and bone marrow transplant recipients. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;94:581-8 «PMID: 12424452»PubMed
  6. Michalowicz BS, Hodges JS, DiAngelis AJ ym. Treatment of periodontal disease and the risk of preterm birth. N Engl J Med 2006;355:1885-94 «PMID: 17079762»PubMed
  7. Brown JB, Rosenstein D, Mullooly J ym. Impact of intensified dental care on outcomes in human immunodeficiency virus infection. AIDS Patient Care STDS 2002;16:479-86 «PMID: 12437859»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko