KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnea ja aivoinfarkti

Näytönastekatsaukset
22.11.2010
Ulla Anttalainen

Näytön aste: C

Uniapnea voi lisätä aivoinfarktin ilmaantumista keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä.

Englannissa tehtiin miehille 10 vuoden seurantatutkimus «Elwood P, Hack M, Pickering J, Hughes J, Gallacher J. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73; PMID: 163614»1, jossa kyselytutkimuksena selvitettiin uniapneaan liittyvää subjektiivista oireistoa, taustatekijöitä ja miesten sairastavuutta mm. aivoinfarktiin. Kyselytutkimus toistettiin viiden vuoden välein ja vastanneiden sairaskertomuksia sairaalasta ja perusterveydenhuollosta käytettiin myös hyväksi. Mukaan tuli 1 986 miestä, jotka olivat 55–69-vuotiaita. Vastanneista 352 (19 %) täytti uniapnean kriteerit, joihin kuului tukahtumisen tunne, kuorsaus, hengityskatkokset tai poikkeavan kuuloinen hengitys. Poikkeava päiväväsymys käsiteltiin omana ryhmänään eikä siksi ollut mukana uniapneaoireissa. Seuranta-aikana 107 miestä sairasti aivoinfarktin. Verrattaessa uniapnearyhmän miehiä miehiin, joilla ei ollut uniapneaan sopivia oireita kyselyvastauksissa, uniapnea lisäsi aivoinfarktin riskin vaaraa kaksinkertaiseksi 10 vuoden aikana (OR 1.97; 95 % luottamusväli 1.26–3.09). Päiväväsymys oireella ei tullut selkeää yhteyttä aivoinfarktiin. Sekoittavina tekijöinä oli huomioitu ikä, sosiaaliluokka, tupakointi, alkoholin käyttö, BMI ja kaulan ympärysmitta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Pitkittäistutkimuksessa «Yaggi HK, Concato J, Kernan WN, Lichtman JH, Brass LM, Mohsenin V. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41; PMID: 16282178»2 seurattiin 3–4 vuoden ajan uniapneaepäilyn vuoksi polygrafiaan tulleita potilaita. Heidän piti olla yli 50-vuotiaita, lähtökohtaisesti ei saanut olla sairastettua aivoinfarktia tai sydäninfarktia eikä trakeostomiaa tai CPAP-laitehoitoa käytössä. Mukaan tuli 1022 henkilöä, joista miehiä oli 728 ja naisia 294. Ikä vaihteli keskimäärin 59–61 vuotta ja BMI oli 31–34 kg/m2. Uniapneaa (AHI ≥ 5/h) oli 697 (68 %) henkilöllä, keskimääräinen AHI oli 35/h. Seurantakyselykaavake lähetettiin koehenkilöille senhetkisen terveydentilanteen arvioimiseksi. Jos koehenkilö kertoi sairastaneensa aivoinfarktin, potilaan sairaalapaperit tarkistettiin. Mukana olivat myös ne uniapneapotilaat, jotka olivat saaneet jotain hoitoa (laihdutus, CPAP tai nieluoperaatio) uniapneaansa. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3.4 vuotta, jona aikana 22 uniapneapotilasta (AHI ≥ 5/h) ja 2 kontrollipotilasta (AHI < 5/h) saivat aivoinfarktin. 50 uniapneapotilasta ja 14 kontrollipotilasta kuoli. Otettaessa analyyseissä huomioon sokeritauti, hyperlipidemia, eteisvärinä ja kohonnut verenpaine, uniapneaa sairastavilla oli noin kaksinkertainen riski sairastua aivoinfarktiin seuranta-aikana verrattuna kontrolleihin (OR 2.24; 95 % CI 1.30–3.86). Lisäksi uniapnean vaikeusasteen lisääntyminen AHI:n perusteella arvioituna lähtötilanteessa lisäsi yhdistettyä aivoinfarkti + kuolemariskiä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Wisconsin Sleep Cohort Study on yhdysvaltalainen väestöstä tehty unitutkimus «Arzt M, Young T, Finn L, Skatrud JB, Bradley TD. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51; PMID: 16141444»3, josta tutkittiin sekä poikkileikkausmaisesti että pitkittäisenä seurantatutkimuksena uniapnean ja aivoinfarktin yhteyksiä. Tutkimukset (polygrafia, aivoinfarktin riskitekijät ja mahdollinen sairastettu aivoinfarkti) toistettiin 4 vuoden seurannan jälkeen. Mukaan saatiin 1 475 koehenkilöä, joista miehiä oli 809 ja naisia 666. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 47 vuotta ja BMI 26 kg/m2. AHI arvon mukaan koehenkilöt jaettiin ryhmiin: ei uniapneaa AHI < 5/h (76 %), lievä uniapnea AHI 5–19 (17 %) ja keskivaikea–vaikea-asteinen uniapnea AHI ≥ 20/h (7 %). Aivoinfarktin sairastaminen kysyttiin koehenkilöltä kysymyksellä ”oletteko sairastanut lääkärin toteaman aivoinfarktin?”. Seuranta-aikana 22 koehenkilöä sairasti aivoinfarktin.

Poikkileikkaustutkimuksessa uniapneapotilailla AHI ≥ 20/h oli 4.3-kertaisesti (95 % CI 1.32–14.24) suurentunut riski aivoinfarktiin verrattuna ei-uniapneaa sairastaviin (AHI < 5/h) vaikka ikä, sukupuoli, BMI, alkoholin käyttö ja tupakointi otettiin huomioon. Pitkittäistutkimuksessa samalla uniapneapotilasryhmällä oli 4.3-kertainen riski (95 % CI 1.31–14.15) sairastaa ensimmäinen aivoinfarktinsa neljän vuoden seurannassa, kun sekoittavia tekijöitä ei otettu huomioon. Otettaessa sekoittavat tekijät analyysissä huomioon riski säilyi kolminkertaisena, mutta se ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä (P = 0.12).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Tutkimukset olivat pääosin pitkittäistutkimuksia, otokset väestöstä ja sekoittavia tekijöitä oli useimmissa otettu huomioon analyyseissa. Tutkimusten potilasmäärät olivat suuria. Mukana oli sekä miehiä että naisia paitsi kyselytutkimuksessa vain miehiä, mutta naisten määrä kaiken kaikkiaan oli vähäisempi. Uniapnean vaikeusasteen kriteerinä oli pääasiassa AHI, paitsi kyselytutkimuksessa uniapnea määritettiin subjektiivisen oirekuvan perusteella.

Kirjallisuutta

  1. Elwood P, Hack M, Pickering J, Hughes J, Gallacher J. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73; PMID: 16361457
  2. Yaggi HK, Concato J, Kernan WN, Lichtman JH, Brass LM, Mohsenin V. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41; PMID: 16282178
  3. Arzt M, Young T, Finn L, Skatrud JB, Bradley TD. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51; PMID: 16141444
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko