KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Rentoutushoito lasten migreenin ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
27.4.2010
Tarja Pölkki ja Liisa Metsähonkala

Näytön aste = D

Rentoutushoito yhdistettynä biopalautehoitoon tai kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan saattaa ehkäistä lasten migreeniä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Vuoteen 2004 tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus lääkkeettömien menetelmien vaikutuksista lasten migreenin hoidossa «Damen L, Bruijn J, Koes BW ym. Prophylactic treatment of migraine in children. Part 1. A systematic review of non-pharmacological trials. Cephalalgia 2006;26:373-83 »1. Tietokantoina olivat MEDLINE, EMBASE, PsycInfo, Web of Science ja Cinahl. Katsaukseen otettiin RCT- tai CCT-tutkimukset, joissa selvitettiin ei-lääkkeellisten keinojen vaikutusta migreenin ehkäisyyn alle 18-vuotiailla. Katsaukseen jäi 19 RCT- ja CCT-tutkimusta. Tutkimusten metodologinen taso arvioitiin käyttäen Delphi-listaa (muun muassa satunnaistaminen, sokkouttaminen, ryhmien samanlaisuus lähtötilanteessa, tarkat sisäänottokriteerit ja ITT-analyysi; lisätietoa Delphi -listasta löytyy viitteestä «Verhagen AP, de Vet HC, de Bie RA ym. The Delphi list: a criteria list for quality assessment of randomized clinical trials for conducting systematic reviews developed by Delphi consensus. J Clin Epid»2), joihin tekijöihin lisättiin myös arvio poisjääneistä. Katsauksessa mukana olleiden tutkimusten Delphi-pisteiden mediaani oli 4 (vaihteluväli 2–7). Vain kaksi tutkimusta 19:sta olivat laadultaan korkeita (katkaisuna 6 pistettä/10 pisteestä). Katsaukseen valittuihin tutkimuksiin osallistui yhteensä 834 lasta (keski-ikä 11.7 +/- 1.6 vuotta, keskiarvo 44 + 29 potilasta/tutkimus). Keskimäärin tutkimuksista jäi pois 11.4 % (vaihteluväli 0–36.1 %). Kaikilla oli diagnoosina migreeni (IHS-kriteeriä käytettiin 7 tutkimuksessa). Tulokset perustuivat päiväkirjamerkintöihin lasten päänsäryn esiintymistiheydestä, voimakkuudesta ja kestosta.

Yhdessätoista tutkimuksessa selvitettiin pääsääntöisesti yksittäisten terapiamuotojen vaikutuksia. Näistä kolmessa tutkimuksessa vertailtiin rentoutusta lumeeseen tai odotuslistalla olemiseen. Kolmessa tutkimuksessa verrattiin lämpöbiopalautehoitoa lumeeseen tai odotuslistalla olemiseen. Yhdessä tutkimuksessa biopalautehoitoa + rentoutushoitoa verrattiin pelkkään rentoutushoitoon. Yhdessä tutkimuksessa biopalautehoitoa + rentoutushoitoa + käyttäytymisterapiaa verrattiin pelkkään rentoutukseen + käyttäytymisterapiaan. Yksi tutkimus vertaili klinikkapohjaista lämpöbiopalautehoitoa kotona toteutettavaan lämpöbiopalautehoitoon. Kognitiivis-behavioraalista terapiaa käsittelevistä tutkimuksista yksi vertaili kognitiivista selviytymisharjoitusta (coping) lumeeseen ja yksi vertaili behavioraalista hoitoa + lämpöbiopalautehoitoa pelkkään lämpöbiopalautehoitoon.

Lisäksi 8 tutkimuksessa selvitettiin erilaisia lääkkeettömien hoitojen yhdistelmiä. Näistä kaksi tutkimusta vertaili rentoutusta + lämpöbiopalautehoitoa odotuslistaan, yksi tutkimus vertaili rentoutusta + kognitiivis-behavioraalista terapiaa odotuslistaan. Yksi tutkimus vertasi klinikkapohjaista rentoutusta + kognitiivis-behavioraalista terapiaa kotona toteutettavaan rentoutukseen + kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan ja molempia lumeeseen (attentioryhmä). Yhdessä tutkimuksessa rentoutusta + stressin hallintaa verrattiin vasomotoriseen palautteeseen + stressinhallintaan ja molempia metoprololiin. Kahdessa tutkimuksessa verrattiin rentoutusta + kognitiivis-behavioraalista terapiaa + biopalautehoitoa saavia (lämpö- tai EMG -palaute) odotusjonossa oleviin.

Luottamusvälit voitiin laskea 9 tutkimukselle. Biopalautehoito vs. kontrolli: n = 3, RR 2.07 (95 % CI 0.17–25.65). Rentoutuminen + biopalautehoito vs. odotuslistalla olevat: n = 2, RR 4.20 (95 % CI 1.79–9.83). Rentoutuminen + kognitiivis-behavioraalinen hoito vs. lume: n = 2, RR 2.27 (95 % CI 1.08–4.79). Rentoutuminen + biopalautehoito + kognitiivis-behavioraalinen hoito vs. odotuslistalla olevat: n = 2, RR 2.84 (95 % CI 1.04–7.77).

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan rentoutuminen yhdistettynä biopalautehoitoon ja rentoutuminen yhdistettynä sekä biopalautehoitoon että kognitiivis-behavioraaliseen hoitoon olivat tehokkaampia verrattuna odotuslistalla olemiseen. Rentoutuminen + kognitiivis-behavioraalinen terapia oli tehokkaampia kuin lume. Yhdessä kolmesta rentoutusta koskevasta tutkimuksesta autogeeninen rentoutus oli tilastollisesti merkitsevästi parempi odotuslistalla oloon verrattuna.

Muissa tutkimuksissa lääkkeettömillä menetelmillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää tehoa verrattuna vertailuryhmiin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kirjoittajat toteavat yhteenvetona, että yhdistetyn rentoutushoidon ja lämpöbiopalautehoidon tehosta on kohtalaisesti näyttöä, mutta muista lääkkeettömistä hoidoista migreenin ehkäisyssä ei ole riittävästi näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa tehtyyn satunnaistettuun avoimeen tutkimukseen osallistui 37 lasta (ikä 7–12 vuotta, tyttöjä 18, poikia 19), joilla oli diagnoosina migreeni (76 %) tai krooninen migreeni (24 %) IHS-kriteerien mukaan «Connelly M, Rapoff MA, Thompson N ym. Headstrong: a pilot study of a CD-ROM intervention for recurrent pediatric headache. J Pediatr Psychol 2006;31:737-47 »3. Tutkimukseen osallistuneet satunnaistettiin hoitoryhmään (n = 17, pois jäi 3) ja odotuslistalla olevaan kontrolliryhmään (n = 20, pois jäi 3). Tutkimuksesta poisjääneet otettiin mukaan lopullisen analyysiin. Hoitoryhmälle annettiin neljän viikon ajaksi kotikäyttöön CD-ROM-ohjelma. Ohjelma sisälsi koulutusta (tietoa ohjelman käytöstä ja yleensä päänsärystä) ja erilaisia harjoituksia (sisältäen rentoutusta, ajatusten muualle siirtämistä stressaavista tilanteista ja käyttäytymisharjoituksia kivun kanssa selviytymisestä). Molemmissa ryhmissä arvioitiin päiväkirjamerkintöjen perusteella päänsäryn esiintymistiheyttä, kestoa ja voimakkuutta. Mittaukset tehtiin välittömästi hoidon jälkeen, mikä oli 1 kuukauden kuluttua lähtötasosta. Seuranta-aika hoitoryhmässä oli 3 kuukautta ja kontrolliryhmässä 2 kuukautta, minkä jälkeen kontrolliryhmäläisille tarjottiin mahdollisuutta kokeilla CD-ROM-ohjelmaa. Kun lähtötason arvoja verrattiin välittömästi hoidon jälkeisenä aikann päänsäryn frekvenssi laski hoitoryhmässä keskimäärin 3.82 päänsärystä/viikko (SD 1.71) 2.33 päänsärkyyn/viikko (SD 1.84) ja kontrolliryhmässä vastaavasti 4.30 pääsärystä/viikko (SD 2.05) 3.68 päänsärkyyn/viikko (SD 1.77). Päänsäryn kesto väheni hoitoryhmässä 2.87 tunnista (SD 0.71) 2.46 tuntiin (SD 1.05), kontrolliryhmässä vastaavat luvut olivat 2.41 (SD 0.91) ja 2.40 (SD 0.88). Lisäksi päänsäryn voimakkuus (arvioituna VAS-asteikolla 0–6) laski hoitoryhmässä 3.30:sta (SD 0.96) 2.69:ään (SD 1.24), kontrolliryhmässä vastaavat luvut olivat 2.79 (SD 1.10) ja 2.88 (SD 1.01). Nämä erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä (p < 0.001).

Kliinisesti merkittävänä paranemisena pidettiin > 50 % laskua Headache Index -pisteissä. Tämä saavutettiin 53 %:lla hoitoryhmässä ja 20 %:lla kontrolliryhmässä olevilla lapsilla.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Artikkeli Damen L ym. «Damen L, Bruijn J, Koes BW ym. Prophylactic treatment of migraine in children. Part 1. A systematic review of non-pharmacological trials. Cephalalgia 2006;26:373-83 »1: Analyysiin otettujen tutkimusten aineistot olivat pieniä sekä tutkimusasetelmat ja käytetyt lääkkeettömät menetelmät hyvin vaihtelevia. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa oli mukana myös ei-satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.

Artikkeli Conelly M ym. «Verhagen AP, de Vet HC, de Bie RA ym. The Delphi list: a criteria list for quality assessment of randomized clinical trials for conducting systematic reviews developed by Delphi consensus. J Clin Epid»2: Tutkimuksessa käytettiin ITT-analyysia (intent-to-treat), jossa hoitotulosten arvioinnissa otettiin mukaan myös tutkimuksesta poisjääneet lapset. Otoskokoa ei laskettu etukäteen eikä luottamusvälejä ilmoitettu. Kontrollina toimi odotusjono. Seuranta-aika oli lyhyt.

Kirjallisuutta

  1. Damen L, Bruijn J, Koes BW ym. Prophylactic treatment of migraine in children. Part 1. A systematic review of non-pharmacological trials. Cephalalgia 2006;26:373-83 «PMID: 16556238»PubMed
  2. Verhagen AP, de Vet HC, de Bie RA ym. The Delphi list: a criteria list for quality assessment of randomized clinical trials for conducting systematic reviews developed by Delphi consensus. J Clin Epidemiol 1998;51:1235-41 «PMID: 10086815»PubMed
  3. Connelly M, Rapoff MA, Thompson N ym. Headstrong: a pilot study of a CD-ROM intervention for recurrent pediatric headache. J Pediatr Psychol 2006;31:737-47 «PMID: 16861397»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko