Takaisin

Kostuttimen käytön vaikutus hoitomyöntyvyyteen uniapneapotilaan CPAP-hoidon aikana

Näytönastekatsaukset
Hanna-Riikka Kreivi
4.10.2022

Näytön aste: B

Kostuttimen käyttö CPAP-hoidossa ei ilmeisesti merkittävästi vaikuta hoidon hyväksyttävyyteen, siedettävyyteen tai hoitomyöntyvyyteen potilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea uniapnea.

Zhun ym. laatimassa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Zhu D, Wu M, Cao Y ym. Heated humidification did n...»1 oli mukana 9 satunnaistettua tutkimusta, joissa seuranta-aika oli 3–12 viikkoa ja tutkittavien keskimääräinen ikä 44,1–59,9 vuotta. Tutkimuksissa potilaat saivat joko CPAP-hoitoa kostutinhoidon kera tai pelkästään CPAP-hoitoa ilman kostutinta.

Kostutinhoito ei parantanut hoitomyöntyvyyttä eikä väsymystä (ESS-pisteet) uniapneapotilailla. CPAP-hoidon tyypillä tai ylähengitystieoireilla ennen CPAP-hoidon aloittamista ei ollut merkitystä tuloksiin. Tutkimuksissa, joissa potilailla oli ylähengitystieoireita ja he saivat automaattisesti vaihtuvalla paineella CPAP-hoitoa, ryhmät olivat niin pienet, ettei luotettavien johtopäätöksien tekeminen ole mahdollista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane -katsauksessa «Kennedy B, Lasserson TJ, Wozniak DR ym. Pressure m...»2 mukana oli 6 tutkimusta, joissa oli yhteensä 299 tutkittavaa (ikä keskimäärin 52 vuotta, miehiä 74 %, AHI keskimäärin 42/h). Tutkittavat saivat vakiopaine-CPAP-hoitoa kostuttimen kanssa tai ilman lisättyä kostutinta. Kostuttimen käyttö vaikutti lisäävän CPAPin käyttöä 0,37 tuntia/henkilö/yö (95 % luottamusväli 0,10–0,64). Seuranta-aika vaihteli tutkimuksissa 3:n ja 12:n viikon välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Neill AM, Wai HS, Bannan SP ym. Humidified nasal c...»3 tutkittiin 42 vaikeaa uniapneaa (keskiarvo-RDI 50) sairastavalla potilaalla objektiivisesti mitattua CPAP-hoidon käyttöä, ylähengitystieoireita ja tyytyväisyyttä hoitoon joko lämminvesikostuttimella tai ilman. Potilailla oli laitteissa 3 viikon käyttöjakso (3 vuorokauden wash-out), jonka jälkeen laitteet vaihdettiin ristiin. 37 potilasta jatkoi seurannan loppuun.

CPAP:n käyttötunnit olivat kostutusryhmässä lievästi, mutta ei tilastollisesti, suuremmat kuin ilman kostutinta olleilla (keskiarvo ± SD 5,5 ± 1,8 vs. 5,3 ± 1,9). Eroa ei ollut tyytyväisyydessä hoitoon tai tehokkuudessa. Ylähengitystieoireet lievittyivät kostutinryhmässä, mutta eivät tilastollisesti merkitsevästi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimuksessa «Duong M, Jayaram L, Camfferman D ym. Use of heated...»4 selvitettiin lämminvesikostuttajan käytön merkitystä, kun se aloitetaan heti CPAP-painetitrauksen yhteydessä. Tutkimuksessa seurattiin nenäoireita, nenän ilmateiden vastusta, tarvittavaa hoitopainetta sekä hoidon siedettävyyttä ja hyväksymistä (acceptance) yhden yön aikana tapahtuneen CPAP-titrauksen jälkeen. Osa potilaista käytti oikeaa lämminvesikostutinta, osa lumekostutinta. Tutkittavina oli 70 (kostutinryhmä 36, lumekostutinryhmä 34) vaikeaa uniapneaa sairastavaa potilasta. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja (keskiarvo ± SEM: AHI 43,5 ± 4,6 vs. 44,4 ± 4,2, ESS 10,8 ± 1 vs. 11,3 ± 0,7 ja BMI 33,6 ± 0,9 vs. 35,2 ± 0,9 kg/m2). Ylähengitystieoireita oli yhtä paljon molemmissa ryhmissä.

Hoitoryhmissä ei tullut esiin tilastollisesti merkitseviä eroja tutkimuksen kohteena olevissa muuttujissa, eikä tutkimuksen perusteella ole perusteita aloittaa rutiinimaisesti CPAP-hoitoa kostuttimella varustetulla laitteella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Mador MJ, Krauza M, Pervez A ym. Effect of heated ...»5 selvitettiin heti CPAP-hoidon alussa aloitetun lämminvesikostuttimen käytön vaikutusta hoitoon sitoutumiseen, elämänlaatuun ja päiväväsymykseen 98 vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla. Lähtötilanteessa kostutin- ja kontrolliryhmillä ei ollut eroa (keskiarvo ± SD; AHI 46,9 ± 30,0 vs. 45,8 ± 26,5, CPAP-paine 8,1 ± 2,8 vs. 8,1 ± 2,3, ESS 13 ± 5,2 vs. 14 ± 5,3 ja BMI 35,3 ± 7,0 vs. 36,6 ± 7,4 kg/m2).

Potilaita seurattiin yhteensä 12 kuukautta. Kostuttimen käytöllä ei tullut hoidon aikana eroja kostutinryhmän ja ei-kostutinryhmän välillä käyttötunneissa (keskiarvo ± SD 4,8 ± 2,4 vs. 4,2 ± 2,3), hoidon keskeyttämisessä (10/49 vs. 11/49), elämänlaadussa (Calgary Sleep apnea Quality of Life Indexin keskiarvo ± SD 4,7 ± 1,5 vs. 4,7 ± 1,5) eikä päiväväsymyksessä (ESS keskiarvo ± SD) 8,8 ± 5,8 vs. 9,0 ± 4,9). Ylähengitysteiden oireet (kuiva nenä ja kuiva kurkku) olivat kuitenkin vähäisemmät kostutinhoidossa olleilla (tutkimuksessa käytetty kyselyindeksi 6,7 ± 6,1 vs. 6,7 ± 5,7).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

125 obstruktiivista uniapneaa (AHI ≥ 10) sairastavan potilaan prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated...»6 selvitettiin kostuttimen ja nenäkortisonin vaikutusta hoitokomplianssiin ja ylähengitystieoireisiin CPAP-hoidon aloituksessa. Potilaat jaettiin 4 viikoksi 3 hoitoryhmään: pelkästään CPAP-hoito, CPAP-hoito kostuttimen kera tai CPAP-hoito nenäkortisonin kera. Ylähengitystieoireiden määrää arvioitiin kyselylomakkeilla ennen hoidon aloittamista ja hoidon jälkeen.

Hoitomyöntyvyydessä ei ollut eroa, elämänlaatu ja päiväväsymys lievittyivät yhtä paljon, mutta ylähengitysoireita oli vähemmän kostutinryhmässä (28 %) vs. pelkkä CPAP (70 %) ja nenäkortisoni (53 %). Potilaiden yksilöllistä arviointia ylähengitystieoireiden suhteen suositellaan ennen CPAP-hoidon aloitusta kostutintarpeen arvioimiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kaksihaaraisessa tutkimuksessa «Worsnop CJ, Miseski S, Rochford PD. Routine use of...»7 54 uniapneapotilasta jaettiin 2 samanlaiseen CPAP-hoitoryhmään: kostutinryhmä 25 potilasta (21 miestä, 4 naista, keskimäärin ikä 55 ± 11, AHI 42 ± 23, ESS 14 ± 6, CPAP-hoitopaine 10,4 ± 3,3) ja ei-kostutinryhmä 29 potilasta (22 miestä, 7 naista, keskimäärin ikä 55 ± 12, AHI 50 ± 20, ESS 13 ± 6, CPAP-hoitopaine 10,8 ± 2,7) ja heitä seurattiin 12 viikkoa. Ylähengitystieoireiden määrää ei selvitetty ennen hoidon aloittamista.

Seurantajakson jälkeen CPAP-käyttötunnit eivät eronneet: kostutinryhmä 4,7 ± 2,4 tuntia/yö vs. ei-kostutinryhmä 4,5 ± 2,2 tuntia/yö. Ylähengitystieoireita oli kyselylomakkeen perusteella kostutinryhmässä ei-kostutinryhmää merkitsevästi vähemmän nenäntukkoisuuden, aivastelun, nenän kuivumisen, tukkoisuuden ja vuotamisen sekä suun kuivumisen osalta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Ruhle KH, Franke KJ, Domanski U ym. Quality of lif...»8 tutkittiin 44 potilasta (39 miestä ja 4 naista, keski-ikä 51,5 ± 12,6 vuotta, BMI 30,9 ± 5,2 kg/m2, AHI4 3,0 ± 28,1, pienin SaO2 81,7 ± 7,0 ja ESS 10,3 ± 5,4), jotka jaettiin kostutin- ja ei-kostutin -ryhmiin sekä hoidon aloituksen ajaksi että 4 viikon kotihoitojakson ajaksi. Kostutinryhmässä käytettiin lämpöletkua ja kostutinta. Hoitoryhmät vaihdettiin ristiin ensimmäisten 4 hoitoviikon jälkeen 4 seuraavaksi viikoksi. Ylähengitystieoireiden määrää selvitettiin kyselylomakkeilla.

Elämänlaatu ja hoitokomplianssi eivät parantuneet CPAP:iin liitetyn kontrolloidun kostutinhoidon myötä. Ylähengitystieoireiden haittavaikutuksista kuivuusoireet sen sijaan lievittyivät kostutinhoidolla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Zhu D, Wu M, Cao Y ym. Heated humidification did not improve compliance of positive airway pressure and subjective daytime sleepiness in obstructive sleep apnea syndrome: A meta-analysis. PLoS One 2018;13:e0207994 «PMID: 30517168»PubMed
  2. Kennedy B, Lasserson TJ, Wozniak DR ym. Pressure modification or humidification for improving usage of continuous positive airway pressure machines in adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2019;12:CD003531 «PMID: 31792939»PubMed
  3. Neill AM, Wai HS, Bannan SP ym. Humidified nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 2003;22:258-62 «PMID: 12952257»PubMed
  4. Duong M, Jayaram L, Camfferman D ym. Use of heated humidification during nasal CPAP titration in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 2005;26:679-85 «PMID: 16204601»PubMed
  5. Mador MJ, Krauza M, Pervez A ym. Effect of heated humidification on compliance and quality of life in patients with sleep apnea using nasal continuous positive airway pressure. Chest 2005;128:2151-8 «PMID: 16236868»PubMed
  6. Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated humidification and topical steroids on compliance, nasal symptoms, and quality of life in patients with obstructive sleep apnea syndrome using nasal continuous positive airway pressure. J Clin Sleep Med 2009;5:422-7 «PMID: 19961025»PubMed
  7. Worsnop CJ, Miseski S, Rochford PD. Routine use of humidification with nasal continuous positive airway pressure. Intern Med J 2010;40:650-6 «PMID: 19460056»PubMed
  8. Ruhle KH, Franke KJ, Domanski U ym. Quality of life, compliance, sleep and nasopharyngeal side effects during CPAP therapy with and without controlled heated humidification. Sleep Breath 2011;15:479-85 «PMID: 20503074»PubMed