Takaisin

Uniapneakiskon käyttö ja CPAP-hoito obstruktiivisen uniapnean hoidossa

Näytönastekatsaukset
Riitta Pahkala
18.1.2016

Näytön aste: B

Sekä uniapneakisko että CPAP-hoito ilmeisesti vähentävät merkitsevästi apneoiden ja hypopneoiden esiintymistiheyttä, mutta CPAP-hoito on vaikuttavampi.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Sharples LD, Clutterbuck-James AL, Glover MJ ym. M...»1 arvioitiin 71 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa verrattiin uniapneakiskohoidon, CPAP-hoidon ja konservatiivisen hoidon (elämäntapahoito, painon hallinta, lumekoje, lumelääke, asentohoito) vaikutusta apnea-hypopneaindeksiin (AHI). Mukaan otettiin kaikki samasta aiheesta tehtyjen aiempien systemaattisten katsausten «Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J ym. Oral appliance...»2, «McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous po...»3 tutkimukset sekä muut mahdolliset trialit, joissa potilaiden OSAH oli asianmukaisesti (pääsääntöisesti yöpolygrafian avulla) diagnosoitu.

Poissulkukriteereinä oli jokin muu hallitseva diagnoosi kuin OSAH, kuten esimerkiksi sydänsairaus, aivoverenkiertohäiriö tai dementia. Lisäksi tutkimukset, joissa oli käytetty kirurgista interventiota, tai jos hoitojakson pituus oli alle viikon verran, suljettiin pois tarkastelusta.

52 tutkimuksessa verrattiin CPAP-hoitoa kontrolleihin, 12 tutkimuksessa apneakiskoa kontrolleihin ja 13 tutkimuksessa apneakiskoa CPAP-hoitoon. Apneakisko- ja CPAP-hoitoa vertailevien tutkimusten osalta tutkittuja aikuisia (≥ 16 vuotta) oli 746. Lähtötilanteessa tutkittujen uniapnea oli keskivaikea-asteista 8 tutkimuksessa, vaikea-asteista 4 tutkimuksessa, 1 tutkimuksessa vaikeusastetta ei ilmoitettu. Tutkimusten koeasetelmat olivat joko satunnaistettuja vaihtovuoroisia tai rinnakkaisia tutkimusryhmiä, joissa kukin potilas sai vain yhdentyyppistä hoitoa. Hoidon kesto kummallakin hoitotavalla vaihteli tutkimusten mukaan 4 viikosta 26 viikkoon.

Molemmat hoitomuodot alensivat merkitsevästi AHIa vähennyksen ollessa apneakiskolla 9,3 hengitystapahtumaa tuntia kohden (p < 0,001) ja CPAP-hoidolla 25,4 (p < 0,001). Meta-analyysin mukaan ero AHIn alenemassa ryhmien välillä oli 7,03/tunti (95 % luottamusväli 5,41–8,66). Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001). Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia, vaikka tutkimusten välillä olikin heterogeenisyyttä (I2 = 52 %, p = 0,015).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: On huomioitava, että CPAP-hoito on useammin hoitokeinona vertailussa, jossa uniapnea on vaikea-asteista, kun taas apneakiskoa käytetään lievempiasteisessa uniapneataudissa. Tämä voi liittyä suurempaan AHIn alenemaan CPAP-hoidolla. Niissä muutamissa tutkimuksissa, joissa AHI on lähtökohtaisesti ollut lieväasteista, CPAP-laitteella aikaansaatu AHIn alenema on puolestaan ollut vähäisempää kuin apneakiskolla. Tässä review-katsauksessa ei ollut mukana tutkimuksia, joissa olisi suoraan verrattu toisiinsa apneakisko- ja CPAP-hoitoa lieväasteisilla uniapneapotilailla. Tutkimuksen heterogeenisyyttä voi taudin vaikea-asteisuuden vaihtelun ja hoidon vaihtelevan keston lisäksi selittää osittain myös hoito erityyppisillä apneakiskoilla.

Kirjallisuutta

  1. Sharples LD, Clutterbuck-James AL, Glover MJ ym. Meta-analysis of randomised controlled trials of oral mandibular advancement devices and continuous positive airway pressure for obstructive sleep apnoea-hypopnoea. Sleep Med Rev 2016;27:108-24 «PMID: 26163056»PubMed
  2. Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J ym. Oral appliances for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004435 «PMID: 16437488»PubMed
  3. McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous positive airway pressure devices for the treatment of obstructive sleep apnoea-hypopnoea syndrome: a systematic review and economic analysis. Health Technol Assess 2009;13:iii-iv, xi-xiv, 1-119, 143-274 «PMID: 19103134»PubMed