KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

CPAP-hoidon vaikutus keuhkovaltimopaineeseen

Näytönastekatsaukset
22.11.2010
Tarja Saaresranta

Näytön aste = C

Uniapnean tehokas CPAP-hoito pienentänee keuhkovaltimopainetta keskivaikeaa–vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavilla muuten terveillä miespuolisilla potilailla.

CPAP-hoidon vaikutusta keuhkovaltimopaineeseen on tutkittu yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa ja muutamassa kontrolloimattomassa tutkimuksessa.

Ainoassa satunnaistetussa tutkimuksessa «Arias MA, García-Rio F, Alonso-Fernández A, Martinez I, Villamor J. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-o»1 oli 23 OSA-potilasta (22 miestä, 1 nainen, ikä 51 ± 13 vuotta, BMI 30.9 ± 4 kg/m2, AHI 44 ± 29.3/h, ESS ≥ 10) ja 10 kontrollia (kaikki miehiä, ikä 50 ± 10 vuotta, BMI 27.7 ± 3 kg/m2, AHI 4.2 ± 3.5/h, ESS < 10). Poissulkukriteerejä olivat seuraavat: obstruktiivinen tai restriktiivinen spirometrialla todettu keuhkojen toimintahäiriö, sidekudossairaus, krooninen tromboembolinen sairaus, sydänlääkitys, sydämen rytmihäiriöt, verenpainetauti, vasemman kammion ejektiofraktio < 50 %, iskeeminen sydänsairaus tai läppävika, kardiomyopatia, perikardiumin sairaus, aivoinfarkti, diabetes, BMI > 40 kg/m2, päiväaikainen hypoksemia tai hyperkapnia, kokaiinin tai ruokahalua vähentävän lääkityksen käyttö. Koeasetelma oli etenevä, satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu ja vaihtovuoroinen. ”Washout”-vaihetta ei hoitojaksojen välillä ollut. OSA-potilaita hoidettiin joko vale-CPAP:lla tai terapeuttisella CPAP-paineella 12 viikkoa. OSA-potilaiden kaikututkimuksella mitattu keuhkovaltimopaine oli lähtötilanteessa verrokkien paineita suurempi (29.8 ± 8.8 vs. 23.4 ± 4.1 mmHg, P = 0.036). Kaksi potilasta suljettiin pois analyyseistä riittämättömän (< 3.5 / h / yö) CPAP-käytön takia.

CPAP-hoito (10 ± 2 cmH2O, käyttötunnit terapeuttinen vs. valeyö 6.2 ± 1.1/h ja 5.8 ± 1.4 h) pienensi systolista keuhkovaltimopainetta tehokkaasti 28.9 ± 8.6 mmHg:sta 24.0 ± 5.8 mmHg:iin, p < 0.001. Systolisen keuhkovaltimopaineen muutos oli koko OSA-ryhmän muutokseen (-4.9 ± 3.9 mmHg) verrattuna suurempi niillä, joilla oli vasemman kammion diastolinen dysfunktio (n = 13 (57 %); -7.3 ± 2.3 mmHg) tai keuhkovaltimopaine koholla jo lähtötilanteessa (n = 10 (43 %); -8.5 ± 2.8 mmHg).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kontrolloimattomassa tutkimuksessa «Alchanatis M, Tourkohoriti G, Kakouros S, Kosmas E, Podaras S, Jordanoglou JB. Daytime pulmonary hypertension in patients with obstructive sleep apnea: the effect of continuous positive airway pressur»2 oli 29 uniapneapotilasta (19 miestä, 10 naista, ikä 51 ± 10 vuotta, BMI 34 ± 6 kg/m2, AHI 54 ± 19/h, ESS ei ilmoitettu), joita tutkittiin koko yön laajalla unipolygrafialla ja sydämen kaikututkimuksella ennen ja jälkeen keskimäärin 6 kk:n CPAP-hoidon. Sisäänottokriteerit: AHI > 15/h, normaali keuhkoröntgenkuva, normaali spirometria, ei cor pulmonalea, myokardiumin, perikardiumin tai läppien sairautta (normaali EKG ja sydämen kaikututkimus), ei rytmihäiriötä, päiväaikainen normoksemia ja normokapnia, CPAP-hoitomyöntyvyys. Potilaat käyttivät CPAP-laitetta 5.4 h/yö (vaihteluväli 4.2–7.5 h/yö).

CPAP-hoito pienensi keuhkovaltimopainetta sekä niillä, joilla keuhkovaltimopaine oli koholla (25.6 ± 4.0 mmHg:stä 19.5 ± mmHg:iin, p < 0.001) että niillä, joilla se oli normaali (14.9 ± 2.3 mmHg:stä 11.5 ± 2.0 mmHg:iin, p < 0.001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa tutkimuksessa «Sajkov D, Wang T, Saunders NA, Bune AJ, McEvoy RD. Continuous positive airway pressure treatment improves pulmonary hemodynamics in patients with obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 200»3 oli 20 uniapneapotilasta (19 miestä, 1 nainen, ikä 49.9 ± 2.5 vuotta, AHI 48.6 ± 5.2/h, BMI ja ESS ei ilmoitettu). Potilailla ei ollut sydän- tai keuhkolääkitystä, verenpainetautia, sydänsairautta ja heidän spirometriansa ja diffuusiokapasiteettinsa olivat normaalit.

4 kuukauden CPAP-hoito (10.4 ± 0.46 cmH2O, 5.1 ± 0.3 h/yö; 17/20 potilasta käytti > 4 h/yö) pienensi pulmonaalipainetta 16.8 ± 1.2 mmHg:sta 13.9 ± 0.6 mmHg:iin). Suurin vaikutus oli niillä viidellä potilaalla, joilla lähtötilanteessa oli pulmonaalipaine koholla. Kuukauden CPAP-hoito ei merkittävästi pienentänyt pulmonaalipainetta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ranskalaisessa etenevässä tutkimuksessa «Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. Five-year effects of nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 1997;10:2578-82; PMID: 9426098»4 seurattiin 5 vuoden ajan 65 CPAP-laitetta käyttävää (9 ± 2 cmH2O; 5.2 h/yö) uniapneapotilasta (63 miestä, 2 naista). Lähtötilanteessa 77 % tupakoi, ikä oli 53 ± 10 vuotta, BMI 33 ± 6 kg/m2, AHI 87 ± 33/h, ESS ei ilmoitettu.

Lähtötilanteessa ja 5 vuoden kuluttua (n = 44) katetrisaatiotekniikalla mitatussa pulmonaalipaineessa ei havaittu muutosta (16 ± 5 vs. 17 ± 5 mmHg).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 1

Kommentit

«Arias MA, García-Rio F, Alonso-Fernández A, Martinez I, Villamor J. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-o»1: Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä CPAP-hoidon vaikutuksesta uniapneaa sairastavien naisten keuhkovaltimopaineeseen, koska naisia oli tutkimusaineistossa vain yksi. Tutkimusaineisto ei edusta tavanomaista uniapneapotilaiden aineistoa, jossa liitännäissairaudet ovat yleisiä. Toisaalta tutkimuksessa kuitenkin todettiin CPAP-vasteen olevan parempi niillä potilailla, joilla oli vasemman kammion dysfunktiota tai keuhkovaltimopaine koholla, joten todennäköisesti vaste tavanomaisessa uniapnea-aineistossa olisi yhtä hyvä tai jopa parempi.

«Alchanatis M, Tourkohoriti G, Kakouros S, Kosmas E, Podaras S, Jordanoglou JB. Daytime pulmonary hypertension in patients with obstructive sleep apnea: the effect of continuous positive airway pressur»2, «Sajkov D, Wang T, Saunders NA, Bune AJ, McEvoy RD. Continuous positive airway pressure treatment improves pulmonary hemodynamics in patients with obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 200»3: Tutkimusaineistot eivät edusta tavanomaista uniapneapotilaiden aineistoa, jossa liitännäissairaudet ovat yleisiä. Tutkimustulokset eivät myöskään ole sovellettavissa AHI:n perusteella lievää uniapneaa (AHI < 15/h) sairastaviin.

«Alchanatis M, Tourkohoriti G, Kakouros S, Kosmas E, Podaras S, Jordanoglou JB. Daytime pulmonary hypertension in patients with obstructive sleep apnea: the effect of continuous positive airway pressur»2: Sukupuolen mahdollista vaikutusta hoitovasteeseen ei ollut tutkittu.

«Sajkov D, Wang T, Saunders NA, Bune AJ, McEvoy RD. Continuous positive airway pressure treatment improves pulmonary hemodynamics in patients with obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 200»3: Aineistossa ei ollut riittävää naisedustusta.

«Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. Five-year effects of nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 1997;10:2578-82; PMID: 9426098»4: Potilasaineistossa on enemmän tupakoivia kuin suomalaisissa potilaissa keskimäärin ja myös AHI on hyvin korkea. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa siihen, että CPAP-hoidon aikana pulmonaalipaine ei pienentynyt. Myöskään naisten osalta ei aineistosta johtuen voida tehdä päätelmiä.

Kirjallisuutta

  1. Arias MA, García-Rio F, Alonso-Fernández A, Martinez I, Villamor J. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart J 2006;27:1106-13; PMID: 16497687
  2. Alchanatis M, Tourkohoriti G, Kakouros S, Kosmas E, Podaras S, Jordanoglou JB. Daytime pulmonary hypertension in patients with obstructive sleep apnea: the effect of continuous positive airway pressure on pulmonary hemodynamics. Respiration 2001;68:566-72; PMID: 11786710
  3. Sajkov D, Wang T, Saunders NA, Bune AJ, McEvoy RD. Continuous positive airway pressure treatment improves pulmonary hemodynamics in patients with obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:152-8; PMID: 11790646
  4. Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. Five-year effects of nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 1997;10:2578-82; PMID: 9426098
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko