KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

CPAP-hoidon vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan

Näytönastekatsaukset
22.11.2010
Tarja Saaresranta

Näytön aste = C

CPAP-hoito saattaa parantaa erityisesti päiväväsyneiden uniapneapotilaiden glukoositasapainoa ja insuliiniresistenssiä varsinkin, jos käyttötunteja on vuorokaudessa enemmän kuin neljä.

Satunnaistettuja tutkimuksia on kaksi.

Ensimmäisessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «West SD, Nicoll DJ, Wallace TM, Matthews DR, Stradling JR. Effect of CPAP on insulin resistance and HbA1c in men with obstructive sleep apnoea and type 2 diabetes. Thorax 2007;62:969-74; PMID: 1755776»1 oli 42 tyypin 2 diabetesta sairastavaa miestä, joilla oli vastadiagnosoitu uniapnea (ODI4 > 10/h). 20 potilasta käytti CPAP-laitetta hoitopaineella ja 22 subterapeuttisella paineella 3 kuukauden ajan. Tutkimus oli kaksoissokko. Glukoositasapaino ja insuliiniresistenssi eivät muuttuneet mitattuna GHBA1c-pitoisuudella, euglykeemisella clamp-tekniikalla, HOMA-indeksillä tai adiponektiinin pitoisuudella. CPAP-laitteen käyttötunnit hoitoryhmässä olivat keskimäärin 3.6 h/vrk eivätkä eronneet verrokkiryhmään nähden.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Patruno V, Aiolfi S, Constantino G ym. Fixed and autoadjusting continuous positive airway pressure treatments are not similar in reducing cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep»2 verrattiin vakiopaineisen ja itsesäätyvän CPAP-laitteen vaikutusta verenpaineeseen 31 vastadiagnosoidulla AHI:n perusteella vaikea-asteista uniapneaa sairastavalla potilaalla, joilla ei verenpainetautia lukuun ottamatta ollut muita liitännäissairauksia. Hoitoaika oli 3 kuukautta. Ryhmien välillä ei olut eroa iän, sukupuolen, painoindeksin tai AHI:n perusteella. Myös systolinen ja diastolinen verenpaine, insuliiniresistenssiä kuvaava HOMA-IR ja CRP eivät eronneet ryhmien välillä ennen CPAP-hoitoa. Uniapnean vaikeusastetta kuvaavat indeksit laskivat samalla tavoin kummallakin ryhmällä.

Systolinen ja diastolinen verenpaine sekä HOMA-IR paranivat vakiopaineista laitetta käyttävillä, mutta eivät itsesäätyvää laitetta käyttävillä, mutta CRP sen sijaan laski samalla tavalla kummassakin ryhmässä. CPAP-hoidon vaikutusta glukoosiarvoihin ei mainita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Lisäksi CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden glukoositasapainoon on tutkittu useissa prospektiivisissa havainnoivissa tutkimuksissa «West SD, Nicoll DJ, Wallace TM, Matthews DR, Stradling JR. Effect of CPAP on insulin resistance and HbA1c in men with obstructive sleep apnoea and type 2 diabetes. Thorax 2007;62:969-74; PMID: 1755776»1, «Babu AR, Herdegen J, Fogelfeld L, Shott S, Mazzone T. Type 2 diabetes, glycemic control, and continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Arch Intern Med 2005;165:447-52; PMID: 1573»3, «Brooks B, Cistulli PA, Borkman M ym. Obstructive sleep apnea in obese noninsulin-dependent diabetic patients: effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin responsiveness. J Clin »4, «Chin K, Shimizu K, Nakamura T ym. Changes in intra-abdominal visceral fat and serum leptin levels in patients with obstructive sleep apnea syndrome following nasal continuous positive airway pressure »5, «Cooper BG, White JE, Ashworth LA, Alberti KG, Gibson GJ. Hormonal and metabolic profiles in subjects with obstructive sleep apnea syndrome and the acute effects of nasal continuous positive airway pre»6, «Davies RJ, Turner R, Crosby J, Stradling JR. Plasma insulin and lipid levels in untreated obstructive sleep apnoea and snoring; their comparison with matched controls and response to treatment. J Slee»7, «Harsch IA, Schahin SP, Bruckner K ym. The effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnoea syndrome and type 2 diabetes. Respira»8, «Harsch IA, Schahin SP, Radespiel-Troger M ym. Continuous positive airway pressure treatment rapidly improves insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Car»9, «Ip MS, Lam KS, Ho C, Tsang KW, Lam W. Serum leptin and vascular risk factors in obstructive sleep apnea. Chest 2000;118:580-6; PMID: 10988175»10, «Saarelainen S, Lahtela J, Kallonen E. Effect of nasal CPAP treatment on insulin sensitivity and plasma leptin. J Sleep Res 1997;6:146-7; PMID: 9377535»11, «Saini J, Krieger J, Brandenberger G, Wittersheim G, Simon C, Follenius M. Continuous positive airway pressure treatment. Effects on growth hormone, insulin and glucose profiles in obstructive sleep ap»12, «Smurra M, Philip P, Taillard J, Guilleminault C, Bioulac B, Gin H. CPAP treatment does not affect glucose-insulin metabolism in sleep apneic patients. Sleep Med 2001;2:207-13; PMID: 11311683»13, «Stoohs RA, Facchini FS, Philip P, Valencia-Flores M, Guilleminault C. Selected cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep apnea: effect of nasal continuous positive airway pressure»14, «Dawson A, Abel SL, Loving RT ym. CPAP therapy of obstructive sleep apnea in type 2 diabetics improves glycemic control during sleep. J Clin Sleep Med 2008; 4:538-42; PMID: 19110882»15: osalla potilaista oli tyypin 2 diabetes, osalla aiemmasta glukoositasapainosta ei ollut tietoa. CPAP-hoidon kesto vaihteli yhdestä yöstä kuuteen kuukauteen. Glukoosiaineenvaihdunnan mittareina käytettiin seerumin tai plasman glukoosin ja insuliinin paastoarvoja, glykosyloitunutta hemoglobiinia (GHbA1c), oraalista glukoosirasitusta, toistuvia glukoosi-, C-peptidi- ja insuliinimittauksia vuorokauden aikana ja hyperinsulineemista euglykeemistä clamp-tekniikkaa. Yhdessä tutkimuksessa «Babu AR, Herdegen J, Fogelfeld L, Shott S, Mazzone T. Type 2 diabetes, glycemic control, and continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Arch Intern Med 2005;165:447-52; PMID: 1573»3 GHbA1c ja aamun postprandiaalinen glukoosiarvo paranivat, yhdessä «Brooks B, Cistulli PA, Borkman M ym. Obstructive sleep apnea in obese noninsulin-dependent diabetic patients: effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin responsiveness. J Clin »4 insuliinivaste parani ja kolmessa «Harsch IA, Schahin SP, Bruckner K ym. The effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnoea syndrome and type 2 diabetes. Respira»8, «Harsch IA, Schahin SP, Radespiel-Troger M ym. Continuous positive airway pressure treatment rapidly improves insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Car»9, «Dorkova Z, Petrasova D, Molcanyiova A, Popovnakova M, Tkacova R. Effects of continuous positive airway pressure on cardiovascular risk profile in patients with severe obstructive sleep apnea and metab»16 insuliiniherkkyys parani, kahdessa «Dawson A, Abel SL, Loving RT ym. CPAP therapy of obstructive sleep apnea in type 2 diabetics improves glycemic control during sleep. J Clin Sleep Med 2008; 4:538-42; PMID: 19110882»15, «Pallayova M, Donic V, Tomori Z. Beneficial effects of severe sleep apnea therapy on nocturnal glucose control in persons with type 2 diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2008;81:e8-11; PMID: 184»17 unenaikainen jatkuvasti mitattu glukoositaso parani ja glukoosiarvojen vaihtelu väheni. Insuliiniherkkyyden paraneminen näyttää vaativan keskimääräisten CPAP-laitteen käyttötuntien ylittävän 4 h/vrk «Babu AR, Herdegen J, Fogelfeld L, Shott S, Mazzone T. Type 2 diabetes, glycemic control, and continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Arch Intern Med 2005;165:447-52; PMID: 1573»3, «Dorkova Z, Petrasova D, Molcanyiova A, Popovnakova M, Tkacova R. Effects of continuous positive airway pressure on cardiovascular risk profile in patients with severe obstructive sleep apnea and metab»16. CPAP-hoito vähentää insuliinipitoisuuksia ja parantaa insuliiniresistenssiä mittaavaa HOMA-indeksiä päiväväsyneillä uniapneapotilailla, mutta ei näyttäisi vaikuttavan niihin, joilla päiväväsymystä ei esiinny «Barceló A, Barbé F, de la Peña M ym. Insulin resistance and daytime sleepiness in patients with sleep apnoea. Thorax 2008;63:946-50; PMID: 18535117»18.

Suurimmassa tutkimuksessa «Harsch IA, Schahin SP, Radespiel-Troger M ym. Continuous positive airway pressure treatment rapidly improves insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Car»9 (n = 40) havaittiin jo kahden yön CPAP-hoidon jälkeen insuliiniherkkyyden parantumista mitattuna hyperinsulineemisella euglykeemisellä clamp-tekniikalla. Insuliiniherkkyys parani lisää CPAP-hoidon jatkuttua kolmen kuukauden ajan. Insuliiniherkkyys parani vähemmän ja hitaammin lihavilla potilailla.

Yhdeksää uniapneapotilasta seurattiin prospektiivisesti, CPAP-laitteen keskimääräiset käyttötunnit olivat 5.2 h/vrk, hoitoaika 2.9 vuotta «Schahin SP, Nechanitzky T, Dittel C ym. Long-term improvement of insulin sensitivity during CPAP therapy in the obstructive sleep apnoea syndrome. Med Sci Monit 2008;14:CR117-21; PMID: 18301354»19. Insuliiniherkkyysindeksi (ISI) oli parantunut lähtötasoon nähden (P = 0.008). Painoindeksi säilyi seuranta-aikana ennallaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 1

Kommentit

«West SD, Nicoll DJ, Wallace TM, Matthews DR, Stradling JR. Effect of CPAP on insulin resistance and HbA1c in men with obstructive sleep apnoea and type 2 diabetes. Thorax 2007;62:969-74; PMID: 1755776»1: CPAP-hoidolla ei todettu vaikutusta glukoositasapainoon tai insuliiniresistenssiin. CPAP-laitteen käyttötunnit olivat kuitenkin varsin vähäiset (3.6 h/vrk), mikä voi selittää puuttuvan vasteen.

«Patruno V, Aiolfi S, Constantino G ym. Fixed and autoadjusting continuous positive airway pressure treatments are not similar in reducing cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep»2: Tutkimuksessa verrattiin erityyppisten CPAP-laitteiden vaikutusta ja vain vakiopaineisella todettiin suotuisa vaste insuliiniresistenssiin. Erityyppisillä laitteilla vaikutus saattaa olla erilainen, vaikka mekanismeja ei kunnolla tunneta.

«Babu AR, Herdegen J, Fogelfeld L, Shott S, Mazzone T. Type 2 diabetes, glycemic control, and continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Arch Intern Med 2005;165:447-52; PMID: 1573»3: RCT-tutkimuksia on vain kaksi. Ensimmäisessä ei CPAP-hoidolla todettu vaikutusta glukoositasapainoon tai insuliiniresistenssiin. CPAP-laitteen käyttötunnit olivat kuitenkin varsin vähäiset (3.6 h/vrk), mikä voi selittää puuttuvan vasteen. Toisessa tutkimuksessa verrattiin erityyppisten CPAP-laitteiden vaikutusta ja vain vakiopaineisella todettiin suotuisa vaste insuliiniresistenssiin. Ottaen huomioon erityisesti hyperinsulineemisen euglykeemisen clamp-tekniikan työläyden ja lume- ja CPAP-hoidolta vaadittavan kuukausien keston, RCT-tutkimuksia on vaikea tehdä. Uniapneaa ja diabetesta sairastavien potilaiden hoitaminen kuukausia lume-CPAP-hoidolla ei olisi eettisesti hyväksyttävää. Useiden tutkimusten heikkoutena on verrokkiryhmän puuttuminen, pieni otoskoko ja tietojen puuttuminen CPAP-laitteen todellisen käytön määrästä. Insuliiniresistenssin ja glukoositasapainon korjaantuminen näyttää korreloivan vahvasti CPAP-käyttöön niillä potilailla, joilla laitteen käyttötunnit olivat vähintään 4 h/vrk, mutta ei niillä, joilla käyttö oli vähäisempää. Koska insuliiniherkkyys näyttäisi korjaantuvan heikommin lihavilla potilailla, on mahdollista, että lihavuus on peittänyt CPAP-hoidon suotuisat vaikutukset joissakin tutkimuksissa, joissa CPAP-hoidolla ei ole saavutettu vastetta.

Kirjallisuutta

  1. West SD, Nicoll DJ, Wallace TM, Matthews DR, Stradling JR. Effect of CPAP on insulin resistance and HbA1c in men with obstructive sleep apnoea and type 2 diabetes. Thorax 2007;62:969-74; PMID: 17557769
  2. Patruno V, Aiolfi S, Constantino G ym. Fixed and autoadjusting continuous positive airway pressure treatments are not similar in reducing cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep apnoea. Chest 2007;131:1393-9; PMID: 17494789
  3. Babu AR, Herdegen J, Fogelfeld L, Shott S, Mazzone T. Type 2 diabetes, glycemic control, and continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Arch Intern Med 2005;165:447-52; PMID: 15738376
  4. Brooks B, Cistulli PA, Borkman M ym. Obstructive sleep apnea in obese noninsulin-dependent diabetic patients: effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin responsiveness. J Clin Endocrinol Metab 1994;79:1681-5; PMID: 7989475
  5. Chin K, Shimizu K, Nakamura T ym. Changes in intra-abdominal visceral fat and serum leptin levels in patients with obstructive sleep apnea syndrome following nasal continuous positive airway pressure therapy. Circulation 1999;100:706-12; PMID: 10449691
  6. Cooper BG, White JE, Ashworth LA, Alberti KG, Gibson GJ. Hormonal and metabolic profiles in subjects with obstructive sleep apnea syndrome and the acute effects of nasal continuous positive airway pressure (CPAP) treatment. Sleep 1995;18:172-9; PMID: 7610313
  7. Davies RJ, Turner R, Crosby J, Stradling JR. Plasma insulin and lipid levels in untreated obstructive sleep apnoea and snoring; their comparison with matched controls and response to treatment. J Sleep Res 1994;3:180-5; PMID: 10607124
  8. Harsch IA, Schahin SP, Bruckner K ym. The effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnoea syndrome and type 2 diabetes. Respiration 2004;71:252-9; PMID: 15133345
  9. Harsch IA, Schahin SP, Radespiel-Troger M ym. Continuous positive airway pressure treatment rapidly improves insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:156-62; PMID: 14512265
  10. Ip MS, Lam KS, Ho C, Tsang KW, Lam W. Serum leptin and vascular risk factors in obstructive sleep apnea. Chest 2000;118:580-6; PMID: 10988175
  11. Saarelainen S, Lahtela J, Kallonen E. Effect of nasal CPAP treatment on insulin sensitivity and plasma leptin. J Sleep Res 1997;6:146-7; PMID: 9377535
  12. Saini J, Krieger J, Brandenberger G, Wittersheim G, Simon C, Follenius M. Continuous positive airway pressure treatment. Effects on growth hormone, insulin and glucose profiles in obstructive sleep apnea patients. Horm Metab Res 1993;25:375-81; PMID: 8406324
  13. Smurra M, Philip P, Taillard J, Guilleminault C, Bioulac B, Gin H. CPAP treatment does not affect glucose-insulin metabolism in sleep apneic patients. Sleep Med 2001;2:207-13; PMID: 11311683
  14. Stoohs RA, Facchini FS, Philip P, Valencia-Flores M, Guilleminault C. Selected cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep apnea: effect of nasal continuous positive airway pressure (n-CPAP). Sleep 1993;16(8 Suppl):S141-2; PMID: 8178008
  15. Dawson A, Abel SL, Loving RT ym. CPAP therapy of obstructive sleep apnea in type 2 diabetics improves glycemic control during sleep. J Clin Sleep Med 2008; 4:538-42; PMID: 19110882
  16. Dorkova Z, Petrasova D, Molcanyiova A, Popovnakova M, Tkacova R. Effects of continuous positive airway pressure on cardiovascular risk profile in patients with severe obstructive sleep apnea and metabolic syndrome. Chest 2008;134:686-92; PMID: 18625666
  17. Pallayova M, Donic V, Tomori Z. Beneficial effects of severe sleep apnea therapy on nocturnal glucose control in persons with type 2 diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2008;81:e8-11; PMID: 18440086
  18. Barceló A, Barbé F, de la Peña M ym. Insulin resistance and daytime sleepiness in patients with sleep apnoea. Thorax 2008;63:946-50; PMID: 18535117
  19. Schahin SP, Nechanitzky T, Dittel C ym. Long-term improvement of insulin sensitivity during CPAP therapy in the obstructive sleep apnoea syndrome. Med Sci Monit 2008;14:CR117-21; PMID: 18301354
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko