KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

CPAP-hoidon vaikutus uniapneaa sairastavan potilaan eteisvärinän uusiutumiseen

Näytönastekatsaukset
19.10.2016
Jukka Lojander

Näytön aste: C

CPAP-hoito estänee eteisvärinän uusiutumista uniapneasta ja toistuvasta eteisvärinästä kärsivillä potilailla.

Meta-analyysissä «Qureshi WT, Nasir UB, Alqalyoobi S ym. Meta-Analysis of Continuous Positive Airway Pressure as a Therapy of Atrial Fibrillation in Obstructive Sleep Apnea. Am J Cardiol 2015;116:1767-73 »1 käytiin läpi tutkimuksia, joissa arvioitiin CPAP-hoidon vaikutusta eteisvärinän uusiutumiseen katetriablaation tai rytminsiirron jälkeen (1 tutkimus) uniapneaa sairastavilla potilailla. Kirjallisuushaun perusteella löytyneistä 122 tutkimuksesta analyysiin valikoitui 8 kriteerit täyttävää tutkimusta vuosilta 2003–2013. Osatutkimuksista 1 oli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, muut kohorttitutkimuksia. Yhteensä tutkimusasetelma käsitti 698 CPAP-hoidossa olevaa ja 549 uniapneaa sairastavaa potilasta, joilla ei ollut käytössä CPAP-hoitoa. Satunnaistetussa tutkimuksessa oli 43 terapeuttisella tasolla CPAP-hoitoa käyttävää potilasta ja kontrollina 40 subterapeuttisella tasolla hoitoa saanutta potilasta. Kaikkien potilaiden uniapnea oli todettu polysomnografiassa, ja diagnostisena kriteerinä oli apneaindeksi > 4. Sentraalista uniapneaa sairastavat oli suljettu pois meta-analyysistä.

Tutkimusten analyysissä CPAP-hoidossa olevilla potilailla oli 42 % pienempi riski saada eteisvärinä verrattuna niihin potilaisiin, joilla ei ollut CPAP-hoitoa (pooled risk ratio 0,58; 95 % luottamusväli 0,47–0,70; p < 0,001). Regressioanalyysissä CPAP-hoidon hyöty oli suurempi nuorilla, ylipainoisilla ja miehillä (p < 0,05). Tutkimukseen sisälletyssä yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa ei tullut tilastollisesti merkitsevää eroa CPAP-hoitoon liittyen (RR 0,66; 95 % luottamusväli 0,41–1,06).

Tutkimuksen perusteella uniapnean mahdollisuutta kannattaa selvittää eteisvärinäpotilaiden riskitekijänä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kyseessä oli asianmukaisesti tehty meta-analyysi, jonka osatutkimusten potilasmäärät kuitenkin olivat melko pieniä ja aineisto heterogeenistä. Uniapnean vaikeusasteen ja CPAP-hoidon vaikutusta ei tutkimusasetelmassa pystytty arvioimaan. Satunnaistettuja tutkimuksia oli vain yksi, ja sen merkitys kokonaistulokseen oli vähäinen.

Laajassa, yli 10 132 potilasta käsittävässä yhdysvaltalaisessa, rekisteritietoihin (ORBIT-FA, The Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation) perustuvassa 2 vuoden seurantatutkimuksessa «Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for»2 selvitettiin eteisvärinäpotilailla esiintyvän uniapnean osuutta eteisvärinän vaikeusasteeseen ja myöhempiin sydäntapahtumiin. Aineiston potilaista 1 841 (18 %) sairasti eteisvärinän lisäksi uniapneaa. CPAP-hoidon vaikutusta voitiin arvioida 1 763 potilaan aineistossa. Aineisto perustui rekisteritietoihin ja uniapnean esiintyvyys aineistossa aiemmin potilailla tiedossa olevaan uniapneaan. Uniapnean vaikeusasteesta ei ollut tietoa.

Uniapneapotilaiden eteisvärinä oli tilastollisesti vaikeampaa (22 vs. 16 %, p < 0,0001), heillä oli useammin säännöllinen rytmihäiriölääkitys (35 vs. 31 %; p = 0,0037) ja suurempi riski joutua sairaalahoitoon (HR 1,12; 95 % luottamusväli 1,03–1,22; p = 0,0078). Yhteyttä lisääntyneeseen kuolleisuuteen tai vaikeisiin sydänongelmiin ei todettu uniapneaa sairastavilla eteisvärinäpotilailla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimus oli asianmukainen rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus, jossa oli iso tausta-aineisto. Tarkemmat potilastiedot uniapnean vaikeusasteesta ja CPAP-hoidon onnistumisesta puuttuivat. Suuresta aineistosta johtuen saadaan tilastollinen merkitsevyys, vaikka tulosten perusteella ero uniapneapotilaiden ja verrokkien välillä oli melko vähäinen.

CPAP-hoidon vaikutusta eteisvärinän esiintymiseen katetriablaation jälkeen selvitettiin meta-analyysissä «Li L, Wang ZW, Li J ym. Efficacy of catheter ablation of atrial fibrillation in patients with obstructive sleep apnoea with and without continuous positive airway pressure treatment: a meta-analysis o»3, jossa oli yhteensä 5 havainnoivaa tutkimusta. Potilaita analyysissä oli yhteensä 3 743. Uniapnean vaikeusasteesta tai CPAP-hoidon onnistumisesta ei ollut tietoa.

Meta-analyysin perusteella uniapneapotilailla oli 31 % suurempi riski eteisvärinän uusiutumiseen kuin ei uniapneaa sairastavilla (RR (relative ratio) 1,31, 95 % luottamusväli 1,16–1,48; p = 0,00. Riski oli 57 %, kun huomioitiin uniapneaa sairastavat, jotka eivät olleet CPAP-hoidossa (RR 1,57, 95 % luottamusväli 1,36–1,81; p = 0,00), mutta hoidossa olevien riski oli vastaava kuin uniapneaa sairastamattomilla (RR 1,25, 95 % luottamusväli 0,77–2,03; p = 0,37).

Tutkimuksen perusteella uniapneaan liittyy lisääntynyt riski saada uusiutunut eteisvärinä katetriablaation jälkeen, mutta CPAP-hoidon aikana ei riski ollut todettavissa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 1

Kommentti: Tutkimuksen kysymyksenasettelu oli mielekäs, mutta meta-analyysin tutkimukset eivät olleet satunnaistettuja. Valtaosa tutkittavista oli miehiä. Yksittäisen osatutkimuksen potilasmäärä oli merkittävästi suurempi kuin muiden yhteensä, millä on mahdollisesti ollut vaikutusta tulokseen. Uniapnean vaikeusasteen ja CPAP-hoidon toteutumisen korrelaatio ei käynyt tutkimuksesta ilmi.

Yleinen kommentti:

CPAP-hoidon vaikutusta on selvitetty pääasiassa ei-satunnaistetuissa seurantatutkimuksissa, merkittäviä satunnaistettuja tutkimuksia ei ole käytettävissä. Tutkimukset ovat tuloksiltaan kuitenkin samansuuntaisia. CPAP-hoito estänee eteisvärinän uusiutumista uniapneasta ja toistuvasta eteisvärinästä kärsivillä potilailla.

Kirjallisuutta

  1. Qureshi WT, Nasir UB, Alqalyoobi S ym. Meta-Analysis of Continuous Positive Airway Pressure as a Therapy of Atrial Fibrillation in Obstructive Sleep Apnea. Am J Cardiol 2015;116:1767-73 «PMID: 26482182»PubMed
  2. Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation (ORBIT-AF). Am Heart J 2015;169:647-654.e2 «PMID: 25965712»PubMed
  3. Li L, Wang ZW, Li J ym. Efficacy of catheter ablation of atrial fibrillation in patients with obstructive sleep apnoea with and without continuous positive airway pressure treatment: a meta-analysis of observational studies. Europace 2014;16:1309-14 «PMID: 24696222»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko