Takaisin

Pulssioksimetrin käyttö uniapnean seulontadiagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
Sari-Leena Himanen
8.12.2016

Näytön aste: C

Koko yön kestävällä pulssioksimetrirekisteröinnillä ei voida sulkea pois obstruktiivista uniapneaa.

Etenevässä satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa «Vázquez JC, Tsai WH, Flemons WW ym. Automated anal...»1, jossa on käytetty tietokoneanalyysia ja etsitty happisaturaatiolaskuja sekä niihin liittyviä nousuja (vastaten hieman ODI4:ää), tutkittiin yhteensä 326 potilasta. Ensimmäisille 81 potilaalle tehtiin unipolygrafia laboratoriossa ja kotipulssioksimetrirekisteröinti. Lopuille 245 potilaalle tehtiin samat tutkimukset laboratoriossa.

Unipolygrafian AHI ja oksimetrin apneaindeksi korreloivat selvästi (r = 0,97). Jos poikkeavan AHIn rajaksi asetettiin 15/h, saatiin automaattialgoritmilla varsin hyvät tulokset: sensitiivisyydeksi saatiin 98 % ja spesifisyydeksi 88 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Seuraavissa tutkimuksissa ei ole päädytty yhtä hyviin tuloksiin oksimetriseulonnan osalta.

Etenevässä tutkimuksessa «Sériès F, Kimoff RJ, Morrison D ym. Prospective ev...»2 verrattiin 50 kroonista sydämenvajaatoimintaa sairastavan potilaan kokoyön kotioksimetrimonitoroinnin tuloksia unipolygrafiarekisteröinnin tuloksiin. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko kotioksimetrimonitoroinnilla löytää ne potilaat, joilla on unenaikainen hengityshäiriö. Unipolygrafiassa hengitysilmavirta mitattiin nenäpaineanturilla.

Unipolygrafiassa 36 (72 %) potilaalla todettiin unenaikainen hengityshäiriö, näistä 12 potilaalla (33 %) todettiin obstruktiivinen uniapneatauti ja 24:llä (66 %) sentraalinen uniapnea. Kotioksimetrirekisteröinneissä ODI2 oli poikkeava 28:lla 36:sta unipolygrafian perusteella hengityshäiriötä sairastavista potilaasta ja normaali 5 hengityshäiriöpotilaalla. Luvut vastaavat 85 % sensitiivisyyttä ja 93 % spesifisyyttä. ODI2 ei kuitenkaan erotellut obstruktiivisia eventtejä sentraalisista (100 % sensitiviteetti, 17 % spesifiteetti).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Etenevässä tutkimuksessa «Pradhan PS, Gliklich RE, Winkelman J. Screening fo...»3 selvitettiin uniapnean seulontamenetelmän tehokkuutta 150 peräkkäisen potilaan unirekisteröintien ja haastattelulomakkeiden perusteella. Potilaat oli lähetetty tutkimuksiin kuorsauksen vuoksi. Seulontamenetelmä perustui kliinisiin tietoihin, kyselylomakkeisiin ja unipolygrafiarekisteröinnin tuloksiin.

Kun seulontamenetelmänä käytettiin kliinisiä tietoja ja oksimetridataa (minimisaturaatio), päästiin 100 prosentin sensitiivisyyteen uniapnean suhteen, mutta spesifiteetti jäi 31 prosenttiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ei nenäpaineanturia käytössä.

Tutkimuksessa «Herer B, Roche N, Carton M ym. Value of clinical, ...»4 tutkittiin 102 peräkkäistä lihavuusklinikasta uniapneaepäilyn vuoksi unilaboratorioon lähetettyä potilasta. Potilaiden painoindeksin tuli olla vähintään 25 kg/m2. Tutkimuksessa suoritettiin unipolygrafian lisäksi seuraavat tutkimukset: kliininen pisteytys, keuhkofunktiotestit (PFTs), arteria-verikaasuanalyysi ja yö-oksimetrimittaus. Tarkoitus oli arvioida näiden jälkimmäisten parametrien hyödyllisyyttä uniapneataudin seulonnassa ennen mahdollista unipolygrafiaa.

Kliiniset pisteet sekä kumulatiivinen aika alle 80 % happisaturaatiotason olivat suuremmat unipolygrafian perusteella diagnostisoiduilla uniapneapotilailla, lisäksi PaO2 ja oksimetrin minimi- ja keskisaturaatio olivat alhaisemmat uniapneapotilailla. Logistisella regressiolla todettiin, että sukupuoli, FEV1-suhde ja oksimetrin keskisaturaatio olivat uniapneataudin riippumattomia ennustetekijöitä, mutta yhdelläkään näistä parametreista ei ollut riittävää diagnostista arvoa uniapneataudin diagnostiikassa. Oksimetrin keskisaturaation sensitiviteetti uniapneataudin suhteen oli 48 % ja spesifiteetti 80 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ei nenäpaineanturia.

Retrospektiivisessa tutkimuksessa «Golpe R, Jiménez A, Carpizo R ym. Utility of home ...»5 analysoitiin 127 uniapneatautiepäilyn vuoksi uniklinikkaan lähetetyn potilaan unirekisteröinnit. Potilaille oli suoritettu kotioksimetriarekisteröinti ja laboratoriossa unipolygrafia. Oksimetrista määritettiin ODI4, ORI3 (average of resaturations) ja aika, kun saturaatiotaso oli alle 90 % (CT 90 %). Oksimetriparametreja verrattiin unipolygrafian AHIin. AHI-arvolla ≥ 10 AHIn ja CT90 %:n korrelaatio oli 0,50, AHIn ja ODI4:n korrelaatio oli 0,60 ja AHIn ja ORI3:n korrelaatio oli 0,58. OSAS:in suhteen ODI4:n sensitiviteetti oli 32 % ja spesifiteetti 97 %. ORI3:n sensitiviteetti oli 29 % ja spesifiteetti 97 %. CT 90 %:n sensitiviteetti oli 84 % ja spesifiteetti 48 %.

Siis: 38 % potilaista olisi saanut oikean diagnoosin oksimetrilla ja 15 % oikeista OSAS-potilaista olisi jäänyt oksimetrilla diagnosoimatta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Seuraavassa tutkimuksessa «Hussain SF, Fleetham JA. Overnight home oximetry: ...»6 tutkittiin uniapneaepäilyn vuoksi uniklinikkaan lähetettyjä potilaita, joiden ESS-pisteiden tuli olla alle 10 eli potilailla sai olla ainoastaan vähäistä subjektiivista päiväaikaista väsymystä. Potilaille suoritettiin kotioksimetrirekisteröinti, ja 30 ensimmäistä potilasta, joiden ODI2 oli alle 10/h, valittiin prospektiiviseen tutkimukseen. Valittiin siis potilaita, joilla oletettavasti ei olisi uniapneatautia.

Suoritetun unipolygrafian perusteella 12 potilaan AHI oli kuitenkin yli 15. Jos ODI2-rajana käytettiin ODI2 = 6, niin sen sensitiviteetti uniapneataudin suhteen oli 33 % ja spesifiteetti 88 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ei nenäpaineanturia.

Yhdessä tutkimuksessa «Epstein LJ, Dorlac GR. Cost-effectiveness analysis...»7 on käytetty erikoisempia oksimetriparametreja. Oksimetrirekisteröinti on analysoitu käsin, ja tutkimuksessa on päädytty oksimetrin osalta sensitiivisyyteen 73,6/96,2 riippuen metodista. Vastaavat spesifiteetit olivat 89,4/55,3.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ei nenäpaineanturia.

Kommentti: Pulssioksimetrin automaattisella analyysilla saatiin varsin hyvät tulokset uniapneataudin seulonnassa «Vázquez JC, Tsai WH, Flemons WW ym. Automated anal...»1. Keskivaikea tai sitä vahvempiasteinen uniapneatauti voitiin osoittaa ja sulkea pois tietokonealgoritmilla verrattain hyvin. Analyysin teko vaatii kuitenkin juuri kyseisen tietokoneohjelman käyttöä.

Ainoa tutkimus, jossa referenssinä käytetyssä unipolygrafiassa on hengityksen ilmavirran mittarina käytetty nenäpaineanturia eikä termistoria oli «Sériès F, Kimoff RJ, Morrison D ym. Prospective ev...»2. Tuossa tutkimuksessa oksimetriseulonnan sensitiviteetti ja spesifiteetti olivat periaatteessa hyviä, mutta kyseessä oli tiettyä kroonista sairautta poteva koehenkilöryhmä, eikä tuloksen käytettävyydestä normaalissa ikääntyneessä väestössä ole näyttöä. Lisäksi suurena ongelmana oli, että sentraalisia hengityskatkoksia ei pystytty erottamaan obstruktiivisista, joten vaikka oksimetriseulonnalla pystyttiin osoittamaan sydämen vajaatoimintapotilaan unenaikainen hengityshäiriö kohtalaisen hyvin, ei hengityshäiriön tyyppiä pystytty varmuudella määrittämään.

Oksimetriseulonnan sensitiviteetti tai spesifiteetti jäi huonoksi lopuissa tutkimuksissa.

Monissa tutkimuksissa oli käytetty vain 1 tai 2 oksimetriparametria, useamman parametrin käyttö olisi saattanut muuttaa tuloksia «Pradhan PS, Gliklich RE, Winkelman J. Screening fo...»3, «Herer B, Roche N, Carton M ym. Value of clinical, ...»4, «Hussain SF, Fleetham JA. Overnight home oximetry: ...»6. Lisäksi käsin suoritettuun oksimetrianalyysiin, kuten tutkimuksessa «Epstein LJ, Dorlac GR. Cost-effectiveness analysis...»7, liittyy aina luokittelijasta riippuvan subjektiivisen vaihtelun ongelma.

Vaikuttaa siltä, että oksimetrin hyödyllisyyttä unenaikaisen hengityshäiriön diagnostiikassa ei toistaiseksi täysin systemaattisesti selvitetty, verrokkiryhmiäkään ei ole yleensä käytössä.

Kirjallisuutta

  1. Vázquez JC, Tsai WH, Flemons WW ym. Automated analysis of digital oximetry in the diagnosis of obstructive sleep apnoea. Thorax 2000;55:302-7 «PMID: 10722770»PubMed
  2. Sériès F, Kimoff RJ, Morrison D ym. Prospective evaluation of nocturnal oximetry for detection of sleep-related breathing disturbances in patients with chronic heart failure. Chest 2005;127:1507-14 «PMID: 15888821»PubMed
  3. Pradhan PS, Gliklich RE, Winkelman J. Screening for obstructive sleep apnea in patients presenting for snoring surgery. Laryngoscope 1996;106:1393-7 «PMID: 8914907»PubMed
  4. Herer B, Roche N, Carton M ym. Value of clinical, functional, and oximetric data for the prediction of obstructive sleep apnea in obese patients. Chest 1999;116:1537-44 «PMID: 10593773»PubMed
  5. Golpe R, Jiménez A, Carpizo R ym. Utility of home oximetry as a screening test for patients with moderate to severe symptoms of obstructive sleep apnea. Sleep 1999;22:932-7 «PMID: 10566911»PubMed
  6. Hussain SF, Fleetham JA. Overnight home oximetry: can it identify patients with obstructive sleep apnea-hypopnea who have minimal daytime sleepiness? Respir Med 2003;97:537-40 «PMID: 12735672»PubMed
  7. Epstein LJ, Dorlac GR. Cost-effectiveness analysis of nocturnal oximetry as a method of screening for sleep apnea-hypopnea syndrome. Chest 1998;113:97-103 «PMID: 9440575»PubMed