Takaisin

Alkoholiriippuvuuden lääkehoidot samanaikaisen psykiatrisen häiriön yhteydessä

Näytönastekatsaukset
Helena Vorma
4.9.2015

Näytön aste: D

Naltreksoni ja disulfiraami saattavat tehostaa alkoholiriippuvuuden hoitoa komorbidin psykiatrisen häiriön yhteydessä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Amerikkalaisessa tutkimuksessa «Petrakis IL, Poling J, Levinson C, Nich C ym. Nalt...»1 oli 254 alkoholiriippuvaista potilasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko naltreksonia (n = 59), disulfiraamia (n = 66), molempia (n = 65) tai lumelääkettä (n = 64) 12 viikon ajan tavanomaisen psykiatrisen hoidon, intensiivisen päihdekuntoutuksen ja tuetun asumisen ohella. Disulfiraamilääkitys annettiin avoimesti, naltreksoni ja lumelääke sokkoutetusti. Kaikilla potilailla oli puolistrukturoidulla SCID-haastattelulla 29 vuorokautta raittiuden jälkeen arvioitu komorbidi psykiatrinen häiriö (depressio 70 %, PTSD 43 %, GAD tai paniikkihäiriö 22 %, bipolaarihäiriö 19 %, psykoosi 7 %). Potilaiden keskimääräinen ikä oli 47.0 vuotta (SD 8,2), 93 % oli miehiä.

Demografiset muuttujat ja psykiatriset häiriöt jakautuivat tasaisesti tutkimusryhmiin psykoosidiagnooseja lukuun ottamatta. Hoidon keskeytti 35 % potilaista. 225 potilasta (89 %) oli mukana tulosten analyysissä. Pääasiallisia tulosmuuttujia oli neljä.

Tulokset:

  1. Naltreksoniryhmässä perättäisten raittiiden päivien lukumäärä oli keskimäärin 67,2 vrk (SD 25,5) ja lumeryhmässä 61,0 (30,3).
  2. Naltreksoniryhmässä raittiiden päivien osuus oli keskimäärin 95,4 % (SD 11,8) ja lumeryhmässä 93,5 (14,0).
  3. Naltreksoniryhmässä juomispäivien (yli 5 annosta) osuus oli keskimäärin 4,0 % (SD 11,4) ja lumeryhmässä 5,9 (12,9).
  4. Naltreksoniryhmässä raittiiden potilaiden lukumäärä oli keskimäärin 38 (SD 64,4) ja lumeryhmässä 42 (65,6).

Koko tutkimusryhmässä alkoholinkäyttö väheni merkitsevästi tutkimuksen aikana (70 % tutkittavista oli täysin raittiina tutkimuksen ajan).

Haittavaikutuksia esiintyi saman verran kuin potilailla, joilla ei ole psykiatrista komorbiditeettia. Disulfiraamiryhmässä oli 4 psykiatrista sairaalahoitojaksoa. Tutkimuslääkkeisiin liittyi enemmän pahaa makua, näön hämärtymistä, sekavaa oloa, ummetusta, uneliaisuutta, suun kuivuutta, ruokahalun heikkenemistä, pahoinvointia ja vapinaa kuin lumeeseen. Muissa haittavaikutuksissa ei ollut eroa. Tutkimuksen alaryhmäanalyyseissä «Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectru...»2, «Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone a...»3, «Ralevski E, Ball S, Nich C ym. The impact of perso...»4, «Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and ...»5 arvioitiin naltreksonin (50 mg) ja disulfiraamin (250 mg) olevan turvallisia potilailla, joilla oli depressio, PTSD, antisosiaalinen tai epävakaa persoonallisuushäiriö tai psykoosisairaus.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kliinisessä kokeessa «Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized,...»6 verrattiin naltreksonin tehoa alkoholinkäyttöön samanaikaisessa bipolaarihäiriöissä (I tai II) ja alkoholiriippuvuudessa (n = 50) muun hoidon lisänä. Ryhmien välillä ei ollut eroa viikoittaisten alkoholinkäyttöpäivien vähenemisessä 12 viikon aikana. Alkoholiannosten määrä väheni naltreksonia saaneilla enemmän kuin lumetta saaneilla. Ryhmien välillä ei ollut eroa haittavaikutuksissa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kliinisessä kokeessa «Pettinati HM, Oslin DW, Kampman KM ym. A double-bl...»7 verrattiin naltreksonin ja sertraliinin tehoa mielialaan ja alkoholinkäyttöön samanaikaisessa depressiossa ja alkoholiriippuvuudessa (n = 170) 14 viikon aikana.

Tulokset:

1. Sertraliinin ja naltreksonin yhdistelmää saaneet pysyivät useammin koko seuranta-ajan raittiina (53,7 %) kuin naltreksonia (21,3 %), sertraliinia (27,5 %) tai lumetta (23,1 %) saaneet (OR=3,7, 95 % luottamusväli 1,8–7,8).

2. Sertraliinin ja naltreksonin yhdistelmää saaneet pysyivät pidempään juomatta (mediaani 98 vrk) kuin naltreksonia (29 vrk), sertraliinia (23 vrk) tai lumetta (26 vrk) saaneet (efektikoko (Cohen´s d) 0,54, 95 % luottamusväli 0,19–0,89).

3. Lääkeyhdistelmää saaneiden masennusoireet olivat useammin hoidon päättyessä poissa (83,3 %) kuin naltreksonia (68,8 %), sertraliinia (48,1 %) tai lumetta (56,0 %) saaneiden (OR 3,6, 95 % luottamusväli 1,2–10,2).

4. Lääkeyhdistelmää saaneiden HAM-D-depressioasteikon pisteet olivat hoidon päättyessä pienemmät (6,9) kuin naltreksonia (8,0), sertraliinia (11,7) tai lumetta (10,2) saaneiden (efektikoko (Cohen´s d) 0,44, 95 % luottamusväli 0,02-0,79).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kliinisessä kokeessa «Foa EB, Yusko DA, McLean CP ym. Concurrent naltrex...»8 verrattiin naltreksonin ja altistumishoidon tehoa PTSD:n oireisiin ja alkoholinkäyttöön samanaikaisessa PTSD:ssä ja alkoholiriippuvuudessa (n=165) 24 viikon aikana. Juomispäivien määrä väheni kaikissa ryhmissä. Keskimääräinen juomispäivien väheneminen (95 % luottamusväli) oli naltreksonia ja altistumishoitoa saaneilla 63,9 vrk (54,2–73,6), lumelääkettä ja altistumishoitoa saaneilla 63,9 vrk (53,8–73,9), naltreksonia ja lumehoitoa (supportiivinen kontakti) saaneilla 69,9 vrk (61,2–78,7) ja lumeyhdistelmää saaneilla 61,0 vrk (53,0–68,9). Tutkimuksen päättyessä naltreksonia saaneilla oli vähemmän juomispäiviä kuin lumelääkettä saaneilla (keskimääräinen ero 7,93 %). Myös PTSD-oireet vähenivät kaikissa ryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Merkittävä alkoholinkäytön väheneminen kaikissa ryhmissä viittaa muun annetun hoidon vaikutukseen.

Kirjallisuutta

  1. Petrakis IL, Poling J, Levinson C, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid psychiatric disorders. Biol Psychiatry 2005;57:1128-37 «PMID: 15866552»PubMed
  2. Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54 «PMID: 16887890»PubMed
  3. Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid post-traumatic stress disorder. Biol Psychiatry 2006;60:777-83 «PMID: 17008146»PubMed
  4. Ralevski E, Ball S, Nich C ym. The impact of personality disorders on alcohol-use outcomes in a pharmacotherapy trial for alcohol dependence and comorbid Axis I disorders. Am J Addict 2007;16:443-9 «PMID: 18058408»PubMed
  5. Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and current depression. J Clin Psychopharmacol 2007;27:160-5 «PMID: 17414239»PubMed
  6. Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study of naltrexone in outpatients with bipolar disorder and alcohol dependence. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1863-9 «PMID: 19673746»PubMed
  7. Pettinati HM, Oslin DW, Kampman KM ym. A double-blind, placebo-controlled trial combining sertraline and naltrexone for treating co-occurring depression and alcohol dependence. Am J Psychiatry 2010;167:668-75 «PMID: 20231324»PubMed
  8. Foa EB, Yusko DA, McLean CP ym. Concurrent naltrexone and prolonged exposure therapy for patients with comorbid alcohol dependence and PTSD: a randomized clinical trial. JAMA 2013;310:488-95 «PMID: 23925619»PubMed