KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Geenitekniikka ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektioiden diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
9.3.2010
Markku Koskela

Näytön aste = A

Geenitekniikkaan perustuvat menetelmät näyttävät olevan perinteisiä menetelmiä herkempiä ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektioiden diagnostiikassa.

Tanskalaisessa alkuperäistyössä «Brillowska-Dabrowska A, Saunte DM, Arendrup MC. Five-hour diagnosis of dermatophyte nail infections with specific detection of Trichophyton rubrum. J Clin Microbiol 2007;45:1200-4 »1 on kuvattu käytännön sovellutus geenitekniikasta: miten kynsinäytteestä voidaan viidessä tunnissa osoittaa, onko siinä silsasientä ja edelleen tarkemmin, onko siinä yleisin silsan aiheuttaja Trichophyton rubrum. Tutkimuksessa esitetään kynsinäytteestä DNA:n eristysmenetelmä (patentoitu Tanskassa) ja multiplex-PCR-menetelmä, joka sisältää yleisen silsa-PCR-tutkimuksen pan-dermatofyyttialukkeilla ja T.rubrumille-spesifisen PCR-tutkimuksen sille spesifisillä alukkeilla. Menetelmän spesifisyys on selvitetty laajalla tunnettujen sienikantojen kokoelmalla ja tunnetuilla potilasnäytteillä. Menetelmät tunnistivat patogeenit oikein. Menetelmien yksityiskohdat on kuvattu hyvin.

Menetelmien teknisen toimivuuden osoittamisen jälkeen työssä tutkittiin 118 potilaan kynsinäytettä yllä mainituilla PCR-menetelmillä, natiivimikroskopialla ja sieniviljelyllä. Näytteistä 50/118 (42 %) oli dermatofyyttipositiivisia PCR-menetelmillä tutkittuna. Perinteisillä menetelmillä kliinisesti merkittävä positiivinen löydös saatiin 45 näytteestä (38 %). PCR-menetelmien 11 % paremmuus tuli esille ennen kaikkea T.rubrum-positiivisten löydösten suurempana määränä. Ottaen huomioon, että perinteisillä menetelmillä tehdyistä diagnooseista 18 oli vain mikroskopiapositiivisia – toisin sanoen viljelypositiivisia oli vain 27, PCR-menetelmä oli selvästi viljelyä herkempi ja spesifinen.

Pohdinnassa todetaan, että työssä toteutettu kahtiajako T.rubrum ja muut silsat on riittävä pohjoismaisessa diagnostiikkakäytännössä, kun terbinafiiniresistentit Microsporum-lajit ovat harvinaisia. Muutoin tarkempi lajitunnistus on tarpeen. T.rubrum-PCR todettiin olevan vielä liian epäherkkä multiplex-menetelmään, koska osa sekainfektioista (T.rubrum ja joku muu silsasieni) tuli positiiviseksi vain pan-dermatofyyttiosiolla. Toisaalta T.rubrum-PCR löysi yhden T.rubrum-positiivisen potilaan, joka viljelyssä olisi jäänyt negatiiviseksi kontaminanttihomeen ylikasvun vuoksi.

Yhteenvetona totean, että kyseessä on hyvin tehty työ, jossa on osoitettu, että kynsisilsan laboratoriodiagnoosi voidaan tehdä 5 tunnissa olettaen, että laboratoriolla on siihen tarvittava laitteisto ja henkilöresurssit. Henkilökohtaisena kommenttina totean, että sieniviljely on hidas ja hyvin työvoimavaltainen, joten oheinen PCR-menetelmä voi olla kokonaiskustannuksiltaan vain mikroskopian ja viljelyn hintainen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Japanilaisessa alkuperäistyössä «Uchida T, Makimura K, Ishihara K ym. Comparative study of direct polymerase chain reaction, microscopic examination and culture-based morphological methods for detection and identification of dermatop»2 positiivisen natiivimikrokopian perusteella valituista 133:sta potilaasta otetuista 206 näytteestä (126 ihonäytettä ja 80 kynsinäytettä) tutkittiin Trichophyton rubrum- ja T.mentagrophytes-spesifisillä PCR-menetelmillä (ensin sienispesifinen yleis-PCR ja sitten lajispesifiset PCR:t, toisin sanoen ns nested-PCR-käytäntö) ja sieniviljelyllä silsaetiologia. DNA:n eristäminen viljelyllä eristetyistä kannoista ja suoraan potilasnäytteistä sekä PCR-metodit on kuvattu tarkasti. Menetelmien spesifisyys on varmistettu sopivalla sienikantakokoelmalla.

Viljelyllä löytyi T.rubrum tai T.mentagrophytes 84 (67 %) iho- ja 26 (33 %) kynsinäytteestä. PCR:llä vastaavat patogeenit löydettiin suoraan 120:stä iho- (100 %) ja 79 (99 %) kynsinäytteestä. Sekainfektioita löytyi enemmän PCR:llä kuin viljelyllä. 7 iho- ja 4 kynsinäytteen osalta eri menetelmät antoivat eri tuloksen, minkä syynä pidettiin kyseisen patogeenien sekainfektioita, koska PCR-menetelmät eivät tunnistaneet muita.

Pohdinnassa todetaan, että PCR on herkempi kuin viljely ja spesifinen menetelmä, jolla saadaan kliinisestä näytteestä tulos työpäivän aikana. Erityisesti mainitaan, että PCR on tehokkaampi löytämään dermatofyytin kynsinäytteistä, joiden viljely jää usein negatiiviseksi. Kyseessä on siis nested-PCR, joka on teknisesti vaativa erikoislaboratorion menetelmä. Tämä rajoittaa sen käyttöä rutiinidiagnostiikassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Intialaisessa alkuperäistyössä «Garg J, Tilak R, Garg A ym. Rapid detection of dermatophytes from skin and hair. BMC Res Notes 2009;2:60 »3 tutkittiin 155:n kliinisesti silsaa sairastavan potilaan 105 iho- ja 50 hiusnäytettä natiivimikrokopialla (KOH-preparaatti), viljelyllä sekä sienten kitiinisyntaasigeenin suoralla ja nested-PCR:llä. Silsaetiologia löytyi nested-PCR:llä 83 %:lla, viite sienestä mikroskopialla 70 %:lla, suoralla PCR:llä 51 %:lla ja viljelyllä 25 %:lla osoittaen PCR:n olevan selvästi viljelyä herkempi.

Mikroskopia- ja viljelylöydösten yhteensopivuus ja patogeenisisältö jäi epäselväksi. Tässä työssä käytetty menetelmä on kuvattu tarkemmin aikaisemmassa tutkimuksessa «Garg J, Tilak R, Singh S ym. Evaluation of pan-dermatophyte nested PCR in diagnosis of onychomycosis. J Clin Microbiol 2007;45:3443-5 »4.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä (diagnostiikka) 1

Kirjallisuutta

  1. Brillowska-Dabrowska A, Saunte DM, Arendrup MC. Five-hour diagnosis of dermatophyte nail infections with specific detection of Trichophyton rubrum. J Clin Microbiol 2007;45:1200-4 «PMID: 17267633»PubMed
  2. Uchida T, Makimura K, Ishihara K ym. Comparative study of direct polymerase chain reaction, microscopic examination and culture-based morphological methods for detection and identification of dermatophytes in nail and skin samples. J Dermatol 2009;36:202-8 «PMID: 19348658»PubMed
  3. Garg J, Tilak R, Garg A ym. Rapid detection of dermatophytes from skin and hair. BMC Res Notes 2009;2:60 «PMID: 19374765»PubMed
  4. Garg J, Tilak R, Singh S ym. Evaluation of pan-dermatophyte nested PCR in diagnosis of onychomycosis. J Clin Microbiol 2007;45:3443-5 «PMID: 17699656»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko