KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Rytmihäiriötahdistinhoidon kuolleisuutta vähentävä vaikutus vakavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä saaneilla potilailla perinnöllisissä rytmihäiriösairauksissa ja sydänlihassairauksissa

Näytönastekatsaukset
2.12.2009
Lauri Toivonen

Näytön aste: B

Rytmihäiriötahdistinhoito ilmeisesti vähentää kuolleisuutta vakavan kammioperäisen rytmihäiriökohtauksen saaneilla potilailla, joilla on perinnöllinen rytmihäiriösairaus tai sydänlihassairaus.

Perinnöllistä rytmihäiriösairautta tai sydänlihassairautta potevilla ei ole tehty satunnaistettuja vertailututkimuksia rytmihäiriötahdistinhoidon vaikutuksesta kuolleisuuteen. Käsitykset rytmihäiriötahdistinhoidon hyödyllisyydestä pohjautuvat kokemusperäiseen tietoon potilaista, jotka on elvytetty kammiovärinästä tai joilla on ollut pitkäkestoisen kammiotakykardia tai lievemmän kammiotakykardian lisäksi muita äkkikuoleman vaaratekijöitä.

Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa tehty seurantatutkimus «Zareba W, Moss AJ, Daubert JP ym. Implantable cardioverter defibrillator in high-risk long QT syndrome patients. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:337-41 »1 käsitti 125 familiaalista pitkää QT -oireyhtymää sairastavaa potilasta, joille oli asennettu rytmihäiriötahdistin. Asennuksen peruste oli elvytys sydämenpysähdyksestä 54:lla, tajuttomuuskohtaukset beetasalpaajahoidon aikana 19:lla ja oireiden lisäksi äkkikuolema lähisukulaisella 52 potilaalla. Vertailu tehtiin 161 potilaaseen, joiden sairaudentila oli samanlainen, mutta joille ei ollut asennettu rytmihäiriötahdistinta. Keskimäärin 3 vuoden seurannan aikana rytmihäiriötahdistimella hoidetuista kuoli 1 %, kun vastaava luku oli 16 % muulla tavoin hoidetuilla. Tutkimus oli taannehtiva tapaus-verrokkitutkimus.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eurooppalainen kokoomasarja Brugadan oireyhtymän potilaista totesi hengenvaarallisen kammioarytmian vaaratekijöiksi paitsi aiemman sydänpysähdyksen myös synkopeekohtauksen ja spontaanisti esillä olevan oireyhtymälle tyypillisen ST-kohoaman «Priori SG, Napolitano C, Gasparini M ym. Natural history of Brugada syndrome: insights for risk stratification and management. Circulation 2002;105:1342-7 »2. Brugadan oireyhtymää koskeva konsensuskokous totesi kammioarytmiasta johtuvan kuoleman vaaratekijöiksi aiemman sydänpysähdyksen, sydänperäisen synkopeen, kammioarytmian käynnistymisen elektrofysiologisessa tutkimuksessa ja miessukupuolen «Antzelevitch C, Brugada P, Borggrefe M ym. Brugada syndrome: report of the second consensus conference: endorsed by the Heart Rhythm Society and the European Heart Rhythm Association. Circulation 2005»3. Kukin näistä vaaratekijöistä moninkertaisti kammioarytmian ilmaantumisen vaaran verrattuna riskitekijän puuttumiseen. Noin puolella oireiden perusteella hoitoon otetuista potilaista rytmihäiriötahdistin pysäytti kammioarytmian 3 vuoden seurannassa, mikä osoitti suurta rytmihäiriön uusiutumisen vaaraa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Useiden keskusten rekistereihin pohjautuva tutkimus tarkasteli 128 hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavan potilaan hoitoa rytmihäiriötahdistimella «Maron BJ, Shen WK, Link MS ym. Efficacy of implantable cardioverter-defibrillators for the prevention of sudden death in patients with hypertrophic cardiomyopathy. N Engl J Med 2000;342:365-73 »4. Rytmihäiriötahdistin oli asennettu esiintyneen vakavan kammioarytmian vuoksi 43 potilaalle ja profylaktisesti 85 potilaalle. Kolmen vuoden seurannassa 25 %:lla potilaista rytmihäiriötahdistin pysäytti kammioarytmiaan. Laite hoiti 11 % potilaista vuotta kohti kammioarytmian ollessa asennuksen peruste ja 5 % potilaista vuotta kohti profylaktisessa käytössä. Luvut osoittavat, että vakavan kammioarytmian uusiutuminen tai ilmaantuminen riskipotilaille on yleistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italiassa ja Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa tehty tutkimus seurasi 132 arytmogeenista oikean kammion kardiomyopatiaa (ARVC) sairastavaa potilasta, joille oli asennettu rytmihäiriötahdistin «Corrado D, Leoni L, Link MS ym. Implantable cardioverter-defibrillator therapy for prevention of sudden death in patients with arrhythmogenic right ventricular cardiomyopathy/dysplasia. Circulation 20»5. Asennuksen perusteena oli kammiovärinä 10 %:lla, pitkäkestoinen kammiotakykardia 62 %:lla, synkopee 16 %:lla ja muu peruste 16 %:lla potilaista. Keskimäärin 39 kuukauden seurannassa rytmihäiriötahdistin hoiti kammioarytmiaa 48 %:lla potilaista. Hoitoa ennustavia tekijöitä olivat verenkierron romahduttanut kammiotakykardia tai kammiovärinä, myopatia myös vasemmassa kammiossa ja potilaan nuori ikä. Rytmihäiriötahdistimen iskuhoidon saaneista potilaista 32:lla (24 %) rytmihäiriö arvioitiin fataaliksi, ellei laitehoitoa olisi ollut. Seuranta osoitti vakavan kammioarytmian uusiutumisen olevan yleistä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalainen tutkimus «Gronda M, Magnani A, Occhetta E ym. Electrophysiological study of atrio-ventricular block and ventricular conduction defects. Prognostic and therapeutical implications. G Ital Cardiol 1984;14:768-73 »6 seurasi 42 ARVC-potilasta keskimäärin 42 kuukautta, jona aikana rytmihäiriötahdistin antoi kammioarytmian hoidon 78 %:lle potilaista. Hoitoa ennustivat spontaani pitkäkestoinen kammioarytmia ennen asennusta, takykardian käynnistyminen elektrofysiologisessa tutkimuksessa ja vaikea oikean kammion laajentuma. Tutkimus viittaa ARVC-potilaiden piirteisiin, jotka puoltavat rytmihäiriötahdistinhoitoa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Tahdistinhoito 1

Kirjallisuutta

  1. Zareba W, Moss AJ, Daubert JP ym. Implantable cardioverter defibrillator in high-risk long QT syndrome patients. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:337-41 «PMID: 12741701»PubMed
  2. Priori SG, Napolitano C, Gasparini M ym. Natural history of Brugada syndrome: insights for risk stratification and management. Circulation 2002;105:1342-7 «PMID: 11901046»PubMed
  3. Antzelevitch C, Brugada P, Borggrefe M ym. Brugada syndrome: report of the second consensus conference: endorsed by the Heart Rhythm Society and the European Heart Rhythm Association. Circulation 2005;111:659-70 «PMID: 15655131»PubMed
  4. Maron BJ, Shen WK, Link MS ym. Efficacy of implantable cardioverter-defibrillators for the prevention of sudden death in patients with hypertrophic cardiomyopathy. N Engl J Med 2000;342:365-73 «PMID: 10666426»PubMed
  5. Corrado D, Leoni L, Link MS ym. Implantable cardioverter-defibrillator therapy for prevention of sudden death in patients with arrhythmogenic right ventricular cardiomyopathy/dysplasia. Circulation 2003;108:3084-91 «PMID: 14638546»PubMed
  6. Gronda M, Magnani A, Occhetta E ym. Electrophysiological study of atrio-ventricular block and ventricular conduction defects. Prognostic and therapeutical implications. G Ital Cardiol 1984;14:768-73 «PMID: 6519386»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Tahdistinhoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko