Tulosta

Palautejärjestelmä terapeutin ja muun hoitoa koordinoivan tahon kanssa

Näytönastekatsaukset
23.6.2014
Olavi Lindfors

Näytön aste: C

Jos potilaan tila kehittyy epäsuotuisasti, yhteistyö terapeutin ja hoitoa seuraavan tahon kanssa palautejärjestelmineen voi tukea merkittävästi hoitosuhdetta ja parantaa hoitoennustetta.

Systemaattisessa katsauksessa «Lambert MJ, Whipple JL, Hawkins EJ ym. Is it time for clinicians to routinely track patient outcome? A meta-analysis. Clinical Psychology: Science and Practice 2006;10:288-301»1, joka kattoi kolme vuosina 2001−2003 toteutettua yhdysvaltalaista satunnaistettua tutkimusta palautejärjestelmien merkityksestä lyhytterapiapotilaiden tilan kehittymiselle, osoitettiin potilaan tilan monitoroinnin ja terapeutille annetun palautteen edistävän myönteisen hoitotuloksen saavuttamista potilailla, joiden psyykkinen tila kehittyi epäsuotuisasti terapian ensimmäisten käyntikertojen aikana. Palaute perustui jokaisella käyntikerralla potilaan täyttämään OQ-45-oirekyselyyn (Outcome Questionnaire-45) ja epäsuotuisan kehityksen arvio normitietoihin suhteutettuna alkutilanteen vaikeusasteeseen. Palaute oli lyhyt ilmoitus terapeutille siitä, jos potilaan tila ei edennyt suotuisasti, ja että asiaan on syytä kiinnittää huomiota; noin kolmanneksella tapauksista palautteessa oli lyhyt ehdotus siitä, mihin on syytä kiinnittää huomiota. Potilaat edustivat monia avohoidon psykiatrisia häiriöryhmiä: masennuspotilaiden osuus oli 27−31 %. Kontrolliryhmässä (N = 1 276), jossa palautetta ei annettu, 9 %:lla potilaista psyykkinen tila heikkeni hoidon aikana. Palautetta saaneiden terapeuttien potilaista (N = 1 334) tila heikkeni 5 %:lla. Psyykkinen tila myös parani merkittävästi enemmän palautetta saaneiden terapeuttien potilailla (ES (efektikoko) -erotus = 0,39, p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Edellä mainitun tutkimuksen «Lambert MJ, Whipple JL, Hawkins EJ ym. Is it time for clinicians to routinely track patient outcome? A meta-analysis. Clinical Psychology: Science and Practice 2006;10:288-301»1 potilasaineistossa potilaat jaettiin satunnaisesti joko ryhmään, jossa vain terapeutti (N = 687) tai hänen lisäkseen myös potilas (N = 687) saivat epäsuotuisan tilan kehityksestä annetun palautteen lisäksi tietoa potilaan arvioimasta yhteistyösuhteesta terapeutin kanssa, sosiaalisen tuen tilasta ja potilaan kokemasta valmiudesta muutokseen tai ryhmään, joka ei saanut lainkaan palautetta (N = 181), täydennettynä seurantatiedoilla kontrolliryhmästä, joka ei saanut palautetta (N = 1 445) «Harmon SC, Lambert MJ, Smart DM, Hawkins E. Enhancing outcome for potential treatment failures: therapist-client feedback and clinical support tools. Psychotherapy Research 2007;17:379-92»2. Potilaat edustivat monia avohoidon psykiatrisia häiriöryhmiä, masennuspotilaiden osuus oli 22 %. Terapiasuuntauksista merkittävimpiä olivat kognitiiviset (42 %) ja psykodynaamiset (21 %) lyhytterapiat.

Kun epäsuotuisasta kehityksestä ei annettu ulkopuolista palautetta, näistä potilaista 21 %:lla terapia päättyi tilan heikkenemiseen, pelkän statustiedon palauteryhmässä 18 %:lla ja palautteen sekä lisätyn hoidollisen tuen ehdotuksen saaneiden ryhmässä 7,5 %:lla (p < 0,001). Potilaalle annettu palaute ei tuottanut lisähyötyä verrattuna vain terapeutin saamaan palautteeseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Meta-analyysissä «Shimokawa K, Lambert MJ, Smart DW. Enhancing treatment outcome of patients at risk of treatment failure: meta-analytic and mega-analytic review of a psychotherapy quality assurance system. J Consult C»3 analysoitiin laajaan potilasaineistoon perustuen (N = 6 151) psykoterapiapotilaiden hoidossa käytetyn palautejärjestelmän vaikutusta potilaiden tilan heikkenemiseen terapian aikana. Tavanomaisesti psykoterapian aikana keskimäärin 5–15 %:lla potilaista tapahtuu tilan heikkenemistä, mutta käytettäessä ajantasaista tilan seurantaa kyselyin ja antamalla palautetta terapeutille silloin, kun ilmenee epäsuotuisaa kehitystä, määrä pystytään vähentämään noin puoleen.

Pelkkä yleisen tason palautteen antaminen on yhteydessä suotuisampaan oireiden kehitykseen (r = 0,25, 95 % luottamusväli 0,15–0,34) ja tähän lisätty ohjeistus terapeutin jatkotoimia varten vaikuttaa olevan vielä hyödyllisempää (r = 0,33, 95 % luottamusväli 0,25–0,40).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Depressio 1

Kirjallisuutta

  1. Lambert MJ, Whipple JL, Hawkins EJ ym. Is it time for clinicians to routinely track patient outcome? A meta-analysis. Clinical Psychology: Science and Practice 2006;10:288-301
  2. Harmon SC, Lambert MJ, Smart DM, Hawkins E. Enhancing outcome for potential treatment failures: therapist-client feedback and clinical support tools. Psychotherapy Research 2007;17:379-92
  3. Shimokawa K, Lambert MJ, Smart DW. Enhancing treatment outcome of patients at risk of treatment failure: meta-analytic and mega-analytic review of a psychotherapy quality assurance system. J Consult Clin Psychol 2010;78:298-311 «PMID: 20515206»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Depressio
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko