KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Päihteet ja depression primaaripreventio

Näytönastekatsaukset
27.6.2014
Erkki Isometsä ja Sami Pirkola

Näytön aste = B

Humalajuomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen ehkäisee ilmeisesti masennustilojen syntyä.

Suomalaisessa TERVA-tutkimuksessa «Hämäläinen J, Kaprio J, Isometsä E ym. Cigarette smoking, alcohol intoxication and major depressive episode in a representative population sample. J Epidemiol Community Health 2001;55:573-6 »1 selvitettiin UM-CIDI-haastattelulla (University of Michigan version of the Composite International Diagnostic Interview) vakavien masennusjaksojen esiintyvyyttä ja riskitekijöitä suomalaisessa väestössä vuonna 1996. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 5 993 iältään 15−73-vuotiasta suomalaista kansallisesti edustavassa otoksessa. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa viikoittaisen humalajuomisen yhteyttää vakavan masennusjakson esiintymiseen edeltävän 12 kuukauden aikana.

Viikoittaisen humalajuomisen todettiin ennustavan selvästi masennusjakson esiintymistä (OR 2,99, 95 % luottamusväli 1,70−5,25). Yhteys säilyi vahvana myös sen jälkeen, kun keskeiset tiedossa olevat sekoittavat tekijät (muun muassa siviilisääty, koulutustaso, työttömyys ja krooniset sairaudet) vakioitiin. Humalajuomisen epidemiologinen syyosuus (population attributable fraction, PAF) masennustilojen suhteen oli aineistossa 0,04 eli 4 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa laajassa (N = 15 926) etenevässä, alkoholia käyttävien henkilöiden 5-vuotisessa kohorttitutkimuksessa «Paljärvi T, Koskenvuo M, Poikolainen K ym. Binge drinking and depressive symptoms: a 5-year population-based cohort study. Addiction 2009;104:1168-78 »2 selvitettiin käytön määrän ja mallin yhteyttä muun muassa Beckin depressioasteikolla arvioituun ajankohtaiseen depressiivisyyteen.

Yhteys todettiin vahvana erityisesti humalahakuisen juomisen ("binge drinking"; eri tavoin analysoituna tyypillisesti OR 2−4) suhteen; yhteys vahvistui niillä, joilla juominen lisääntyi seurannan aikana ja heikkeni niillä, joilla juominen taas väheni. Sekoittavien tekijöiden vakiointi ei olennaisesti muuttanut löydöstä. Vahvin yhteys todettiin krapuloiden yleisyyden ja masennusoireiden välillä, mutta myös suurkulutus (krapuloiden esiintymisestä riippumatta) näytti itsessään ennustavan masennusoireita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laajassa katsauksessa «Rehm J, Room R, Graham K ym. The relationship of average volume of alcohol consumption and patterns of drinking to burden of disease: an overview. Addiction 2003;98:1209-28 »3 koottiin yhteen alkoholiin liittyviä terveyshaittoja, joista yhteys depressioon on yksi. Kirjoittavat toteavat alkoholiriippuvuuden ja depression esiintyvän epidemiologisesti yhdessä useammin kuin satunnaisuuden pohjalta voisi olettaa. Osassa tapauksia alkoholiriippuvuus edeltää depressiota, osassa päinvastoin. Taustalla voi olla myös yhteisiä kolmansia tekijöitä. Jatkuvan alkoholinkäytön lopettamisen on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan myös masennusoireiden olennaiseen lievittymiseen ajan myötä.

Kirjoittajat katsovat näytön kokonaisuutena riittäväksi osoittamaan, että yhteys alkoholiriippuvuuden tai suurkulutuksen ja depression välillä on kausaalinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Uudessa Seelannissa arvioitiin 1 055 tutkittavan suuruisen kohortin «Fergusson DM, Boden JM, Horwood LJ. Tests of causal links between alcohol abuse or dependence and major depression. Arch Gen Psychiatry 2009;66:260-6 »4 25 vuoden seurannan perusteella, että alkoholin häiriötasoinen käyttö on depression kausaalinen riskitekijä, kun taas depressio ei vaikuttanut aiheuttavan alkoholihäiriön kehittymistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Depressio 1

Kommentit

Alkoholin liikakäyttöön liittyy runsaasti vakavia terveyshaittoja, joista depressioriski on vain yksi. Epidemiologinen yhteys liikakäytön ja depression välillä on vahva ja kiistaton, ja se liittyy Suomessakin erityisesti humalajuomiseen. Katkaisuhoidon tiedetään lievittävän myös juomiseen liittyviä masennusoireita. Vaikka tiedossa ei ole soveltuvia väestötason interventiotutkimuksia, jotka olisivat osoittaneet alkoholinkäytön vähentämisen johtavan myös depression ilmaantuvuuden laskuun, on kokonaiskuva riittävän johdonmukainen johtopäätösten tekemiseksi. Humalajuomisen vähentämiseen kohdentuvat interventiot ovat yksi mahdollinen preventiivisten interventioiden ryhmä depression ehkäisyssä. On kuitenkin muistettava, että alkoholi on olennainen syytekijä vain osassa kaikkia depressioita; siksi näiden interventioiden merkitys on kokonaisuudessa rajallinen.

Kirjallisuutta

  1. Hämäläinen J, Kaprio J, Isometsä E ym. Cigarette smoking, alcohol intoxication and major depressive episode in a representative population sample. J Epidemiol Community Health 2001;55:573-6 «PMID: 11449015»PubMed
  2. Paljärvi T, Koskenvuo M, Poikolainen K ym. Binge drinking and depressive symptoms: a 5-year population-based cohort study. Addiction 2009;104:1168-78 «PMID: 19438420»PubMed
  3. Rehm J, Room R, Graham K ym. The relationship of average volume of alcohol consumption and patterns of drinking to burden of disease: an overview. Addiction 2003;98:1209-28 «PMID: 12930209»PubMed
  4. Fergusson DM, Boden JM, Horwood LJ. Tests of causal links between alcohol abuse or dependence and major depression. Arch Gen Psychiatry 2009;66:260-6 «PMID: 19255375»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Depressio
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko