Takaisin

Olantsapiini PTSD:n hoidossa

Näytönastekatsaukset
Pekka Jylhä
9.1.2020

Näytön aste: C

Olantsapiini saattaa lievittää krooniseen PTSD:hen liittyviä oireita.

Cipriani ym. verkostometa-analyysiin «Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Compa...»1 koottiin 2/2016 mennessä julkaistut kaksoissokkoutetut satunnaistetut tutkimukset, joissa verrattiin suun kautta otettavia lääkkeitä keskenään tai lumeeseen traumaperäisen stressihäiriön hoidossa 8 viikon ajan. Cochrane Central Register of Controlled Clinical Trials, MEDLINE, PsychINFO, National PTSD Center Pilots, Pubmed sekä tutkimusrekisterit ja lääkeyhtiöiden tietokannat olivat hakutietokantoina. Mukaan otettiin 51 RCT-tutkimusta, joissa oli 6 189 potilasta satunnaistettuna 25 interventioon. Keskimääräinen tutkimusten kesto oli 10,3 viikkoa (SD 2,1), ja osallistujien keski-ikä 42,9 vuotta (SD 5,9), sukupuolijakaumaa ei annettu. 36 tutkimusta käytti CAPS-mittaria lähtötilanteessa, pistemäärä oli keskimäärin 74,1 (SD 16,7). RCT-tutkimuksista 11 oli lisälääketutkimuksia (add-on), ja 36 tehtiin lääkeyhtiön taloudellisella tuella. Tutkimusten laadun osalta 28/51 ei kuvannut satunnaistamista kaikilta osin, ja ryhmiin jaon naamioinnissa (allocation concealment) harhan riski oli vähäinen vain 19/51 tutkimuksista. Lumevaste vaihteli välillä 3–60 %. Aineistosta tehtiin meta-analyysit ja verkostometa-analyysi. Päätulosmuuttujina oli keskimääräinen muutos standardoidussa oirekartoituslomakkeessa ja tutkimuksesta poisjäänti mistä tahansa syystä. Olantsapiiniryhmässä oli 3 tutkimusta (Butterfield ym. 2001 (n = 15, monoterapia), Carey ym. 2012 (n = 34, monoterapia) ja Stein ym. 2003 (n = 21, add-on).

Psykoosilääkkeistä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä olantsapiini ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi lumeesta (SMD -0,51, 95 % luottamusväli -1,05–0,03).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Alkuperäistutkimusten laatu vaihteli. Hoidon jälkeisiä CAPS-pisteitä ei annettu.

Watts ym. meta-analyysiin «Watts BV, Schnurr PP, Mayo L ym. Meta-analysis of ...»2 koottiin 1/1980–4/2012 julkaistut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin posttraumaattisen stressihäiriön hoidossa käytettyjä hoitoja lumeeseen. PubMed, MEDLINE, PILOTS ja PsychoINFO olivat hakutietokantoina. Mukaan otettiin 112 tutkimusta, joissa oli yhteensä 137 vertailua hoidon ja lumeen välillä. Hoidot jaettiin 3 ryhmään: psykoterapia, somaattiset hoidot tai lääkehoito. Päätulosmuuttujana oli muutos posttraumaattisen stressihäiriön oireissa tutkimuksessa käytetyllä mittarilla, joita olivat CAPS, PTSD Symptom Scale-Interview Version, PTSD Checklist tai PTSD Symptom Scale.

Atyyppisistä neurolepteistä mukana olivat risperidoni ja olantsapiini. Olantsapiinin teho ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi lumeesta (g = -0,1, 95 % luottamusväli -1,52–1,31; 2 tutkimusta, n = 34).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Etelä-Afrikkalainen satunnaistettu, lumekontrolloitu kaksoissokkoutettu 8 viikon monoterapiatutkimus «Carey P, Suliman S, Ganesan K ym. Olanzapine monot...»3 olantsapiinin tehosta ja siedettävyydestä siviiliväestön kroonisessa traumaperäisessä stressihäiriössä (PTSD). Sisäänottokriteereinä oli muun muassa CAPS-pisteet vähintään 50. Poissulkukriteereinä olivat muun muassa vakava masennus, merkittävä itsemurhariski sekä ei aiempaa vastetta kahdella tai useammalla SSRI- tai SNRI-lääkkeellä. 24/34 tutkittavasta oli mukana 8 viikon seurannassa, seurantatietoa saatiin 28 tutkittavasta (14 kummassakin ryhmässä), joiden tieto oli mukana analyyseissa (17 naista, keski-ikä 41,53 ± 10,97 vuotta ja 11 miestä keski-ikä 39,55 ± 12,54 vuotta). Olantsapiini/lumeannos viikoilla 1, 2 ja 3 oli vastaavasti 5 mg, 7,5 mg ja 10 mg, jonka jälkeen annosta tarvittaessa nostettiin 15 mg:aan. Päätulosmuuttujana oli CAPS-pisteiden muutos alkutilanteesta 8 viikon seurantaan.

8 viikon seurannassa olantsapiiniryhmässä CAPS-pisteet laskivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä (79,4 ± 16 -> 33,6 ± 28,2 vs. 81,6 ± 11,3 -> 62,3 ± 31,9, p = 0,018, efektikoko r = 0,43). Ero oli näkyvissä jo viikolla 4.

Olantsapiini oli muuten hyvin siedetty, mutta suurimmalla osalla tutkittavista oli väsymystä (11/14) ja kaikilla merkittävää painon nousua, keskimäärin 5,6 kg.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Tutkimuksen «Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Compa...»1 yhteydessä on mainittu seuraavat viitteet:

Butterfield MI, Becker ME, Connor KM, Sutherland S, Churchill LE, Davidson JRT. Olanzapine in the treatment of post-traumatic stress disorder: a pilot study. Int Clin Psychopharmacol 2001;16:197-203

10 viikon kaksoissokkoutettu lumekontrolloitu tutkimus (Butterfield ym 2001), jossa lähinnä Vietnamin sodan veteraaneja (n=15, miehiä 1 ja naisia 14, yleisin traumaattinen tapahtuma oli raiskaus (n=8), elämänaikaisia traumoja 8.5 ±7.6, keski-ikä 43.2±14.7 vuotta). Monoterapiana joko olantsapiini tai lume, keskimääräinen annos vastaavasti 14.1 mg ja 13.9 mg. 10 viikon seurannassa kummassakin ryhmässä PTSD (SIP) –pisteet laskivat: olantsapiini 39.7±9.7-> 19.2±8.7 ja lume 45.9±8.2->17.0±17.5, pisteet laskivat myös käytettäessä SPRINT ja DTS mittareita. Erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Olantsapiiniryhmässä oli 10 potilasta, joista kolme keskeytti 2-4 viikon kohdalla, ja he eivät saaneet vastetta lääkkeestä, lumeryhmässä 1 vastaava tapaus. Tämä saattanut vaikuttaa negatiiviseen tulokseen, kuten myös pieni otoskoko.

Carey P, Suliman S, Ganesan K, Seedat S, Stein DJ. Olanzapine monotherapy in posttraumatic stress disorder: efficacy in a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Hum Psychopharmacol 2012;27:386-91

Stein MB, Kline NA, Matloff JL. Adjunctive olanzapine for SSRI resistant combat-related PTSD: a double-blind, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 2003;159:1777-9

8-viikon kaksoissokko lumekontrolloitu tutkimus (Stein ym 2003), jossa tutkittiin SSRI-lääkkeeseen liitetyn olantsapiinin tehoa PTSD oireisiin. Tutkittavat (n=19, keski-ikä 51.1±8.1 vuotta lumeryhmässä ja 55.2±6.6 vuotta olantsapiiniryhmässä) olivat kroonisesta PTSD oireilusta (20-25 vuotta kestävää oireilua) kärsiviä amerikkalaisia mies sotaveteraaneja. SSRI lääkkenä oli fluoksetiini (keskimääräinen annos 40 mg/vrk), paroksetiini (keskimääräinen annos 40 mg/vrk) tai sertraliini (keskimääräinen annos 200 mg/vrk). Lääkitykseen liitettiin joko olantsapiini tai lume 10 mg, tarvittaessa annoksen nosto 20 mg:aan. CAPS pisteet laskivat olantsapiiniryhmässä 14.80 ±14.16 pistettä (alussa 84.0±16.2) ja lumeryhnmässä 2.67 ±10.55 pistettä (alussa 86.1±22.1), ero oli tilastollisesti merkitsevä, p<0.05. Myös Pittsburgh Sleep Quality Index –pisteet ja CES-D –masennuspisteet laskivat olantsapiiniryhmässä tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä.

Tutkimuksen «Watts BV, Schnurr PP, Mayo L ym. Meta-analysis of ...»2 yhteydessä on mainittu seuraavat viiteet:

Butterfield MI, Becker ME, Connor KM, Sutherland S, Churchill LE, Davidson JRT. Olanzapine in the treatment of post-traumatic stress disorder: a pilot study. Int Clin Psychopharmacol 2001;16:197-203

Stein MB, Kline NA, Matloff JL. Adjunctive olanzapine for SSRI resistant combat-related PTSD: a double-blind, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 2003 2002;159:1777-9

Kirjallisuutta

  1. Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Comparative efficacy and acceptability of pharmacological treatments for post-traumatic stress disorder in adults: a network meta-analysis. Psychol Med 2018;48:1975-1984 «PMID: 29254516»PubMed
  2. Watts BV, Schnurr PP, Mayo L ym. Meta-analysis of the efficacy of treatments for posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2013;74:e541-50 «PMID: 23842024»PubMed
  3. Carey P, Suliman S, Ganesan K ym. Olanzapine monotherapy in posttraumatic stress disorder: efficacy in a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Hum Psychopharmacol 2012;27:386-91 «PMID: 22730105»PubMed