KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Jalkahaavan merkitys uuden jalkahaavan riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
10.6.2009
Timo Sane

Näytön aste: A

Diabeetikon aiempi jalkahaava on merkittävimpiä uuden jalkahaavan riskitekijöitä.

Englantilaisessa tutkimuksessa «Abbott CA, Carrington AL, Ashe H ym. The North-West Diabetes Foot Care Study: incidence of, and risk factors for, new diabetic foot ulceration in a community-based patient cohort. Diabet Med 2002;19:3»1 selvitettiin diabeettisen jalkahaavan esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta ja vaaratekijöitä kuudella Luoteis-Englannin terveydenhoitoalueella. Tutkimukseen seulottiin sekä yleislääkärien että sairaaloiden hoidossa olevia diabeetikoita vuosina 1994–96. Kaikille tutkimuspotilaille tehtiin jalkojenhoitajan toimesta jalkastatus ja esitiedot kerättiin haastattelulomakkeen avulla. Kahden vuoden kuluttua tutkimukseen osallistuneille lähetettiin kyselykirje, jossa selvitettiin senhetkinen jalkahaavatilanne. Perustutkimukseen osallistui yhteensä 9 710 potilasta, joiden keski-ikä oli 61.3 vuotta ja joista 53.8 % oli miehiä. Diabeteksen kesto oli ollut keskimäärin 8.9 vuotta. Lähtötilanteessa 165 diabeetikolla (1.7 %) oli avoin jalkahaava ja 295 potilaalla (3.1 %) oli aiemmin ollut jalkahaava. Heikentynyt monofilamenttitunto (10 g) todettiin 20.9 %:lla potilaista ja puutteellinen jalan pulssistatus (vähintään 1 puuttuva pulssi) 21.1 %:lla potilaista.

Kahden vuoden seuranta-aikana 291 potilaalle (4.4 %) ilmaantui uusi jalkahaava, joten jalkahaavan vuosittainen ilmaantuvuus oli 2.2 %. Lähtötilanteen muuttujien osuutta uuden jalkahaavan ilmaantuvuuteen analysoitiin Coxin regressioanalyysillä. Voimakkain itsenäinen riskitekijä oli aiemmin ollut jalkahaava (riskikerroin 3.05, p < 0.0001). Muita uuden haavan merkittäviä riskitekijöitä olivat neuropatian esiintyminen (riskikerroin 2.31, p < 0.0001), heikentynyt monofilamenttitunto (riskikerroin 1.80, p < 0.0001), puutteellinen jalan pulssistatus (riskikerroin 1.80, p < 0.0001), jalan deformiteetit (riskikerroin 1.57, p < 0.0004).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Apelqvist J, Larsson J, Agardh CD. Long-term prognosis for diabetic patients with foot ulcers. J Intern Med 1993;233:485-91 »2 selvitettiin uuden jalkahaavan ja amputaation ilmaantuvuutta sekä kuolleisuutta vuosina 1983–90 jalkahaavan vuoksi hoidetuilla 558 diabeetikolla. Tämän kohortin potilaista 345 potilaan jalkahaava parani ilman amputaatiota ja 123 potilaan haavan paraneminen edellytti amputaatiota (32 varvas-, 16 jalkaterä-, 63 sääri- ja 12 reisiamputaatiota). Näitä kahta potilasryhmää seurattiin 6 kuukaudesta 7 vuoteen (mediaani 4 vuotta). Uusi jalkahaava kehittyi 1-, 3- ja 5-vuoden seurannassa 34, 61 ja 70 %:lle potilaista (molemmat ryhmät yhdistettynä). Neljän vuoden seurannassa uusi haava kehittyi merkitsevästi useammin potilaille, joille aiemmin oli tehty jalkahaavan paranemiseksi amputaatio.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalaisessa tutkimuksessa «Boyko EJ, Ahroni JH, Stensel V ym. A prospective study of risk factors for diabetic foot ulcer. The Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 1999;22:1036-42 »3 selvitettiin prospektiivisesti veteraanisairaalan diabetespotilailla diabeettisen jalkahaavan ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Aineistona on 749 diabeetikon (1 483 jalan) kohortti, joka alun perin valikoitui 900 potentiaalisesta diabeetikosta (83.2 %). Tutkimuksesta poistettiin diabeetikot, joilla tutkimushetkellä oli jalkahaava. Tutkimuksen päätetapahtuma oli 12–18 (keskimäärin 13) kuukauden seuranta-aikana ilmaantunut jalkahaava. Jalkahaavaa ennustavina tekijöinä arvioitiin yhteensä 47 muuttujaa, joihin kuuluivat muun muassa demografisten tietojen lisäksi anamnestinen tieto aiemmasta jalkahaavasta, aiempi amputaatio, HbA1c-arvo, jalan monofilamenttitunto, perifeerinen valtimotauti, jalan deformiteetti, ortostaattisen hypotension esiintyminen. Potilaiden keski-ikä oli 63.2 vuotta ja heistä lähes kaikki oli miehiä (98 %), ja suurimmalla osalla oli tyypin 2 diabetes.

Seuranta-aika todettiin 162 uutta jalkahaavaa 5 442 potilasvuotta kohti (kolme 100 potilasvuotta kohti). Aiempi jalkahaava lisäsi jalkahaavan riskin 2.46-kertaiseksi (95 %:n luottamusväli 1.84–3.29, p < 0.001). Coxin regressioanalyysissä haava-anamneesi säilyi itsenäisenä riskitekijänä kuten myös jalan Charcot-deformiteetti (riskisuhde 3.49, 95 % luottamusväli 1.22–9.92, p = 0.019), puuttuva monofilamenttitunto (riskisuhde 2.17, 95 % luottamusväli 1.52–3.08, p < 0.001), heikentynyt näkö (riskisuhde 1.93, 95 % luottamusväli 1.42–1.63, p < 0.001) ja aiempi jalan amputaatio (riskisuhde 2.81, 95 % luottamusväli 1.84–4.29, p < 0.001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä tutkimus on jatkoa aiemmin julkaistulle tutkimukselle «Boyko EJ, Ahroni JH, Stensel V ym. A prospective study of risk factors for diabetic foot ulcer. The Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 1999;22:1036-42 »3, selvitettiin prospektiivisesti veteraanisairaalan diabetespotilailla diabeettisen jalkahaavan ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä «Boyko EJ, Ahroni JH, Cohen V ym. Prediction of diabetic foot ulcer occurrence using commonly available clinical information: the Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 2006;29:1202-7 »4. Tutkimukseen rekrytoitiin 83.5 % siihen soveltuvista diabeetikoista ja aineisto koostui 1 285 diabeetikoista, joiden keski-ikä oli 62.3 vuotta. Potilaista miehiä oli 98 % ja 95 %:lla oli tyypin 2 diabetes. Seuranta-aika oli keskimäärin 3.4 vuotta (75 %:lla seuranta-aika oli 5 vuotta) ja päätetapahtumana jalkahaava. Aineiston potilaista 216 sai seuranta-aikana jalkahaavan, 210 kuoli ennen jalkahaavan ilmaantumista ja 277 hävisi seurannasta. Tutkimuskohortissa säilyi siten 78.4 % potilaista. Monimuuttuja-analyysissä jalkahaavan kehittymistä merkitsevästi ennustavia tekijöitä olivat HbA1c (riskisuhde 1.10, 95 % luottamusväli 1.06–1.15, p < 0.001), huono näkö (riskisuhde 1.48, 95 % luottamusväli 1.00–2.18, 0.05), aiempi jalkahaava (riskisuhde 2.18, 95 % luottamusväli 1.61–2.95, p < 0.001), aiempi amputaatio (riskisuhde 2.57, 95 % luottamusväli 1.60–4.12, p < 0.001), filamenttitunnon puutos (riskisuhde 2.03, 95 % luottamusväli 1.50–2.76, p < 0.001 ja kynsisieni (riskisuhde 1.58, 95 % luottamusväli 1.16–2.16, p = 0.004).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabeetikon jalkaongelmat 1

Kommentit

«Abbott CA, Carrington AL, Ashe H ym. The North-West Diabetes Foot Care Study: incidence of, and risk factors for, new diabetic foot ulceration in a community-based patient cohort. Diabet Med 2002;19:3»1: Seurantatutkimukseen kelpuutettiin vain 6 613/9 710 (68 %) alkuperäisestä tutkimuskohortista, joskin jatkotutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien välillä ei ollut eroa lähtötilanteessa. Seuranta-aika 2 vuotta on melko lyhyt. Verenkiertovajeen arviointi oli epätarkka vain pulssistatukseen perustuva.

«Apelqvist J, Larsson J, Agardh CD. Long-term prognosis for diabetic patients with foot ulcers. J Intern Med 1993;233:485-91 »2: Tutkimus on ajalta, jolloin hoitotasapaino oli olennaisesti nykyistä huonompi, statiineja ei käytetty ja kevennyshoitokin oli alkeellista.

«Boyko EJ, Ahroni JH, Stensel V ym. A prospective study of risk factors for diabetic foot ulcer. The Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 1999;22:1036-42 »3: Aineisto koostuu lähes täysin tyypin 2 diabetesta sairastavista miehistä, joten ei ole sellaisenaan sovellettavissa tyypin1 diabeetikoihin.

«Boyko EJ, Ahroni JH, Cohen V ym. Prediction of diabetic foot ulcer occurrence using commonly available clinical information: the Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 2006;29:1202-7 »4: Seuranta-aika pitkä, mutta kohtuullisen suuri osa potilaista hävisi seurannasta. Aineisto koostuu lähes täysin tyypin 2 diabetesta sairastavista miehistä, joten ei ole sellaisenaan sovellettavissa tyypin1 diabeetikoihin.

Kirjallisuutta

  1. Abbott CA, Carrington AL, Ashe H ym. The North-West Diabetes Foot Care Study: incidence of, and risk factors for, new diabetic foot ulceration in a community-based patient cohort. Diabet Med 2002;19:377-84 «PMID: 12027925»PubMed
  2. Apelqvist J, Larsson J, Agardh CD. Long-term prognosis for diabetic patients with foot ulcers. J Intern Med 1993;233:485-91 «PMID: 8501419»PubMed
  3. Boyko EJ, Ahroni JH, Stensel V ym. A prospective study of risk factors for diabetic foot ulcer. The Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 1999;22:1036-42 «PMID: 10388963»PubMed
  4. Boyko EJ, Ahroni JH, Cohen V ym. Prediction of diabetic foot ulcer occurrence using commonly available clinical information: the Seattle Diabetic Foot Study. Diabetes Care 2006;29:1202-7 «PMID: 16731996»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeetikon jalkaongelmat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko