Vuonna 2018 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Stein C, Santos NML, Hilgert JB ym. Effectiveness ...»1 tarkasteltiin terveys- ja harjausneuvonnan vaikuttavuutta suuhygieniaan ja kariekseen kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Vuosina 1995–2015 julkaistuista 4 417 artikkeleista tutkimukseen hyväksyttiin 93, joista 12:sta tehtiin meta-analyysi. Osallistujat (n = 3 932, koe n = 1 864, kontrolli = 2 068) olivat iältään 6–15-vuotiaita. Kaikki interventiot määriteltiin perinteisiksi sisältäen luentoja, lehtisiä, suullista neuvontaa ja harjausopetusta, ja niiden kesto vaihteli 1 kuukaudesta 4 vuoteen.
Tarkasteltaessa mitä tahansa interventiota vs. kontrolliryhmä, meta-analyysi osoitti tilastollisesti merkitsevän laskun plakin määrässä koeryhmässä verrattuna kontrolliryhmään (mediaani -0,36, 95 % luottamusväli -0,59 – -0,13, P = 0,004). Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen interventioita, joissa oli lisäksi harjausopetusta. Plakin määrä väheni tilastollisesti merkitsevästi koeryhmässä verrattuna kontrolliryhmään (mediaani -0,42, 95 % luottamusväli -0,69 – -0,15, P = 0,002).
Vuonna 2005 tehtiin Teheranissa, Iranissa ryvässatunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Yazdani R, Vehkalahti MM, Nouri M ym. School-based...»2, jonka tarkoituksena oli selvittää 12 viikon mittaisen opetusohjelman vaikutusta hampaiden pinnoilla olevan plakin määrään 15-vuotiailla (n = 417). Ohjelma sisälsi joko kirjallista materiaalia (n = 148) tai opetusvideon (n = 139). Kontrolliryhmä (n = 130) ei saanut lainkaan ohjausta. Sekä kirjallinen materiaali että video käsittelivät samoja asioita: suun terveyden tärkeys, plakin merkitys, suositusten mukainen hampaiden harjaus ja lankaus, ruokavalio ja fluorihammastahnan käyttö. Koeryhmän oppilaat täyttivät 1 viikon ajan päiväkirjaa suunhoitotottumuksistaan 4. ja 8. viikolla.
Lähtötilanteessa kaikilla oppilailla oli plakkia. Seuranta-ajan päättyessä plakin määrä oli vähentynyt 84 % kirjallisen materiaalin ryhmän, 77 % opetusvideoryhmän ja 41 % kontrolliryhmän oppilaista. Koeryhmien oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia indeksihampaissa kuin kontrolliryhmän oppilailla. Plakin määrä väheni vähintään 50 %, kirjallisen materiaalin ryhmään kuuluneista 58 %:lla (p < 0,001), opetusvideoryhmässä 37 %:lla (p < 0,001) ja kontrolliryhmässä 10 %:lla.
Brasiliassa tehtiin satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, kontrolloitu tutkimus «Zanin L, Meneghim MC, Assaf AV ym. Evaluation of a...»3, jonka tarkoituksena oli selvittää 15 kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta suun terveyteen 6-vuotiailla kariesaktiivisilla lapsilla (n = 60). Kontrolliryhmän oppilaat (n = 30) saivat harjausohjausta ryhmässä ja fluorikäsittelyn 1 kerran vuodessa. Koeryhmän (n = 30) oppilaat osallistuivat 1. kuukauden aikana 4 ryhmäluennolle, jotka kestivät 30 minuuttia ja sisälsivät 10 henkeä. Luentojen aiheet olivat 1) suun anatomia, toiminta ja merkitys; ensimmäisten pysyvien poskihampaiden tunnistaminen, 2) tavallisimmat suun sairaudet, syyt ja seuraukset, 3) ruoka ja suuhygienia ja 4) oikea harjaustekniikka. Luennoilla käytettiin keskustelun lisäksi multimediaa ja nukketeatteria. Koeryhmän oppilaat osallistuivat 3 kuukauden välein harjausohjaukseen ja erilaisiin motivaatioita aktivoiviin tapahtumiin.
Seuranta-ajan päättyessä koeryhmän oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia (PI 0,60) kuin kontrolliryhmän oppilailla (PI 0,93, p < 0,05).