KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen varhaiskuntoutuksen (mm. ASLAK ja TYK) vaikutus depressiopotilaan oireisiin ja työkykyyn

Näytönastekatsaukset
16.10.2008
Iris Pasternack

Näytön aste: D

Monialainen varhaiskuntoutus ilmeisesti parantaa koettua psyykkistä hyvinvointia ja vähentää sairauslomia, mutta näyttöä depression osalta ei ole.

Katsaukset:

Stakesin raporttiin vuodelta 2002 on koottu tutkimustieto kuntoutuksen vaikuttavuudesta «Aalto AM, Hurri H, Järvikoski A ym. (toim). Kannattaako kuntoutus? 2002. STAKES, Raportteja 267»1. Mukaan otettiin tutkimukset, joissa kuntoutukseen osallistujat ovat edelleen työssä ja interventio kohdistui henkilöihin, joita uhkaa työkyvyn aleneminen tai joiden työkyky on jo alentunut (TYKY-toiminnan tasot 2 ja 3 vastaavasti). ASLAK kuntoutus vastaa tason 2 ja TYK-kuntoutus tason 3 moniammatillista kuntoutusta. Haut ulottuvat vuoteen 2001 asti.

TYKY-tason 2 tutkimuksia, joissa lopputulosmuuttujana käytettiin psyykkistä hyvinvointia ja sairauslomia oli kuusi, joista kaksi satunnaistettua. Tason 3 interventiotutkimuksia oli kaikkiaan viisi, niistä kolme satunnaistettua.

Monialainen kuntoutus vaikuttaa myönteisesti koettuun psyykkiseen hyvinvointiin sekä 2- että 3-tason kuntoutusinterventioissa. Se myös hidastaa sairauslomien kasvua tason 2 kuntoutuksessa. Sen sijaan 2-tason kuntoremontteja sekä kolmostason käyttäytymisterapiaa käsittelevissä tutkimuksissa sairauspoissaoloja koskevat tulokset olivat ristiriitaisia.

Tutkimuksen laatu: tasokas - kelvollinen

Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen-hyvä

Yksittäisiä tutkimuksia:

Turjan tutkimuksessa «Turja J, Jalonen P, Kaleva S, Nygård C-H. ASLAK-kuntoutuksen vaikutus työpaikan psykososiaalisiin olosuhteisiin kolmen vuoden aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2006;43:24-33»2 122 kuntoutujaa 74 suomalaisesta pienyrityksestä osallistui ASLAK-kuntoutukseen vuosina 1997-1999. Kuntoutujien kyselytietoja verrattiin 359 kaltaistetun verrokin tuloksiin, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen. Lopputulosten arviossa käytettiin niiden 79 kuntoutujan tietoja, joilla työpaikka ja työtehtävät olivat samat seurannan alussa ja lopussa. Verrokkeja heillä oli 121. Alku- ja loppukyselyn väli oli keskimäärin 4,5 vuotta. Tutkimuksessa keskityttiin kokemuksiin vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön ja työilmapiirin, tyytyväisyyteen esimiestyöhön sekä työyhteisön innovatiivisuuteen.

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisääntyivät ja työilmapiiri heikentyi sekä kuntoutujien että verrokkien mielessä seurannan aikana. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Muidenkin muuttujien osalta tapahtui muutoksia, erot ajanjakson sisällä tai ryhmien välillä eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi. Kuntoutujilla tyytyväisyys esimiestyöhön ja innovatiivisuus laskivat seurannan aikana, verrokeilla taas nousi. Tutkijoiden mukaan ASLAK-kuntotuksella ei voitu tässä aineistossa vaikuttaa myönteisesti psykososiaalisiin työolosuhteisiin.

Tutkimuksen laatu: kelvollinen

Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kurjen väitöskirjassa «Kurki M. Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja Aslak-kurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. Väitöskirja. Helsinki; 2004. Report No.: ISBN 051-8973-34-2»3 2004 noin 200 suomalaista (ikä keskimäärin 49 vuotta) osallistui selkä-, niska- tai Aslak-kursseille vuosina 1996-1997. Kurssilaiset vastasivat kyselyihin kuntoutuksen alussa, ensimmäisen kurssin jälkeen, kuntoutuksen päättyessä ja kolmen vuoden kuluttua sen jälkeen. Fysioterapeutit arvioivat osallistujien fyysistä kuntoa, paitsi viimeisen kolmivuotisseurannan kohdalla. Mitattavia suureita olivat Rosenbergin itsetuntomittari (10 kysymystä, skaala 1-4), Fuchsin ja Schwarterin kehittämä ja Ritva Nupposen muokkaama liikuntapystyvyyslomake (asteikko 1-7), elämäntyytyväisyys (1-5), arvio omasta terveydestä (1-5), kipujen määräindeksi (9 kohtaa, asteikko 1-3), kipujen haittaindeksi (VAS 0-10), arvio omasta työkyvystä (0-10), kuntoutus- ja liikuntapalvelujen käyttö kurssin jälkeen (0-1), terveyspalvelujen käyttöindeksi (0-3), lääkärissäkäyntien ja fysikaalisten hoitokertojen määrä (summa), liikunta-aktiivisuus (1-5), liikunnan rasittavuus (1-3), koettu oma kunto (1-3), lisäksi fysioterapeuttien mittaamina staattinen selkätesti, kävelytesti ja painoindeksi.

Kaikkien kurssilaisten itsetuntoarviot, liikuntapystyvyys, liikunta-aktiivisuus, kivut sekä oma arvio kunnosta ja terveydestä paranivat kuntoutuksen kuluessa, mutta kolmen vuoden kohdalla oli palattu lähtötasolle, paitsi itsetuntoarviossa, joka säilyi kohonneena. Sairauslomien määrä kohosi kuntoutuksen jälkeen: Ilman sairauslomia selvisi noin 75 % kurssilaisista yksi vuosi kuntoutuksen jälkeen. Kolmen vuoden kohdalla heidän osuutensa oli noin 55 %. Enintään yhden kuukauden oli sairauslomalla 20 % yhden vuoden kohdalla ja kolmen vuoden kohdalla heidän osuus oli yli 30 %. Työssä jatkoi kolmen vuoden seurannan jälkeen selkä- ja niskakurssilaisista puolet ja Aslak-kurssilaisista neljä viidesosaa.

Tutkimuksen laatu: heikko (vertailuryhmien puuttuessa on vaikea arvioida missä määrin tulokseen vaikuttivat mm. ikä ja vaivojen luonnollinen kulku)

Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Karjalaisen «Karjalainen P, Matikka A. Kuntoutujien kokemat muutokset TYK-prosessin aikana. Helsinki; 2002»4 tutkimuksessa vuosina 1995-1998 Siuntion Kuntoutumiskeskuksen 2500 TYK-kuntoutujasta otettiin ositettu 300 henkilön otos (iän keskiarvo 52 vuotta). Kuntoutujat täyttivät kyselylomakkeet kuntoutuksen kolmella jaksolla 13-18 kuukauden ajanjaksolla. Työnsä koki henkisesti erittäin rasittavaksi neljäsosa kuntoutujista sekä kuntoutumisprosessin alussa että lopussa. Viidennes kuntoutujista koki, että ei voi vaikuttaa omaan työhönsä, luvussa ei tapahtunut muutosta kuntoutuksen kuluessa. Paljon kiirettä koki osallistujista 40 % sekä alussa että lopussa. Oma arvio työkyvystä huononi kuntoutuksen loppua kohti. Sairauslomia ei ollut käyttänyt yhtään kuntoutusta edeltäneen vuoden aikana 13% osallistujista, kuntoutuksen lopussa luku oli 18%. Pitkien sairauslomien (yli 3 kk) käyttäjien määrä pysyi samana (6 ja 7%). Alle kolme kuukautta sairauslomalla olleiden osuus oli alussa 81% ja lopussa 75%. Noin puolella osallistujista uni oli katkonaista joka yö, eikä luvut muuttuneet kuntoutuksen lopussa.

Tutkimuksen laatu: heikko

Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Aalto AM, Hurri H, Järvikoski A ym. (toim). Kannattaako kuntoutus? 2002. STAKES, Raportteja 267
  2. Turja J, Jalonen P, Kaleva S, Nygård C-H. ASLAK-kuntoutuksen vaikutus työpaikan psykososiaalisiin olosuhteisiin kolmen vuoden aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2006;43:24-33
  3. Kurki M. Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja Aslak-kurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. Väitöskirja. Helsinki; 2004. Report No.: ISBN 051-8973-34-2
  4. Karjalainen P, Matikka A. Kuntoutujien kokemat muutokset TYK-prosessin aikana. Helsinki; 2002
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko