Takaisin

Potilasohjauksen vaikutus atooppisen ekseeman hoitotulokseen

Näytönastekatsaukset
Jorma Savolainen ja Janne Liimatainen
30.5.2023

Näytön aste: B

Potilasohjauksella voidaan ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman vaikeusastetta.

Vuonna 2014 julkaistiin Cochrane-analyysin päivitys «Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological a...»1, jossa selvitettiin psykologisen tuen ja koulutusintervention tehoa atooppisen ekseeman hoidossa lapsilla. Aikaisempien tutkimusten lisäksi katsaukseen oli otettu mukaan 5 uutta tutkimusta.

Cochrane-analyysiin hyväksyttiin mukaan 10 RCT-tutkimusta, joista 9 oli koulutusinterventiotutkimuksia ja 1 psykologisen tuen tutkimus. Koulutusinterventiotutkimuksissa ohjaus kohdistui pääasiassa lasten vanhempiin. Tutkimuksiin osallistuneiden kokonaismäärä oli 2 003. Psykologisen tuen tutkimuksessa tuki kohdistui lapsiin, ja siinä oli mukana 44 potilasta.

Vain 1 tutkimus oli tehty perusterveydenhuollossa «Chinn DJ, Poyner T, Sibley G. Randomized controlle...»2, 5 oli tehty sairaalassa, 2:sta kävi epäsuorasti ilmi, että ne olivat sairaalapotilailla tehtyjä tutkimuksia, ja 2 tutkimuksessa tutkimuspaikka jäi epäselväksi.

Suurin ja laadukkain valituista tutkimuksista «Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, s...»3 (n = 992) osoitti oireiden merkitsevää vähenemistä ja elämänlaadun paranemista sekä sairaanhoitajan että ihotautilääkärin johtamissa interventioryhmissä. Interventio koostui 6 standardoidusta koulutustilaisuudesta, joihin tutkittavat oli jaettu ikäryhmittäin.

Koulutusinterventioryhmässä SCORAD-pisteet paranivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin kontrolliryhmässä. Parannukset SCORAD-pisteissä (interventio miinus kontrolli) eri ikäluokissa olivat seuraavia: 3 kuukautta – 7 vuotta = 4,2; 95 % luottamusväli 1,7–6,8; 8–12 vuotta = 6,7; 95 % luottamusväli 2,1–11,2 ja 13–18 vuotta = 9,9; 95 % luottamusväli 4,3–15,5.

Kolmessa viidestä tutkimuksesta, joissa käytettiin SCORAD-pisteitä (joita ei kuitenkaan voitu yhdistää tutkimusten epäyhtenäisyyden takia), objektiivisten SCORAD-pisteiden ero oli tilastollisesti merkitsevästi parempi interventioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään.

Psykologisen tuen tutkimus osoitti, että rentoutumismenetelmät vähensivät ekseeman vaikeutta verrattuna pelkkään keskusteluun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysiä ei voitu tehdä. Interventiot olivat erilaisia, ja tutkimukset oli pääosin tehty sairaalassa. Osassa katsaukseen otetuista tutkimuksista oli hyvin heikko kuvaus potilasohjauksen sisällöstä tai hoitotuloksista, mikä vaikeutti tulosten tulkintaa. Tutkimuksiin osallistujien, henkilöstön ja hoitotulosten analysoijien sokkouttamisen puute johti suureen harhan riskiin.

Vuonna 2017 julkaistiin systemaattinen katsaus «Ridd MJ, King AJL, Le Roux E ym. Systematic review...»4, jossa selvitettiin potilasohjauksen ja itsehoidon edistämisen vaikutusta atooppisen ekseeman hoidossa lapsilla ja aikuisilla. Katsaukseen oli otettu tarkasteltavaksi elokuuhun 2016 mennessä julkaistut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT). Vuoden 2017 katsauksessa on 12 uutta ja kahdeksan samaa tutkimusta kuin vuoden 2014 Cochrane-katsauksessa.

Katsaukseen päätyi 11:stä eri maasta 20 tutkimusta, joista 14 oli tehty Euroopassa, 4 Yhdysvalloissa, 1 Japanissa ja 1 Etelä-Koreassa. Tutkimuksiin osallistuneiden kokonaismäärä oli 3 028 lasta ja aikuista. Tutkimuksista 2 oli tehty perusterveydenhuollossa ja 18 sairaaloissa. Sairaaloissa tehdyistä tutkimuksista 16 tehtiin vain lapsiosallistujille.

Tutkimuksista 13:ssa oli kasvokkain tapahtuvia potilasohjauksia, viidessä ohjaus tapahtui verkon välityksellä ja kahdessa kirjallisilla toimintaohjeilla. Tutkimusten seuranta-aika vaihteli kahdesta viikosta 12 kuukauteen. Yhdessä tutkimuksessa ei ollut määritelty seuranta-aikaa. 14 tutkimuksessa seuranta-aika oli 12 viikkoa tai enemmän.

Käytettävissä olevan näytön perusteella ajantasainen terapeuttinen potilasohjaus saattaa kohentaa sekä potilaiden raportoimaa että tutkimushavainnoilla mitattua atooppisen ekseeman vaikeusastetta, mutta ei elämänlaatua.

Kasvokkain tapahtuva potilasohjaus näyttää vähentävän atooppisen ekseeman vaikeusastetta SCORAD-asteikolla mitattuna (3/5 tutkimuksessa vähintään kliinisesti merkittävän eron verran, eli yli 8,7 pisteen paraneminen).

Sekä verkon kautta että kasvokkain tapahtuva potilasohjaus saattavat olla kliinisesti tehokkaita atooppisen ekseeman itsehoidon ja hoitotuloksien kohentamiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysiä ei voitu tehdä, koska tutkimukset poikkesivat liikaa toisistaan.

Vuonna 2007 on julkaistu toinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus «Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of ...»5 aiheesta. Katsauksessa oli mukana 6 tutkimusta, jotka ovat vanhempia kuin Cochrane-katsauksessa olleet, ja 1 sama tutkimus. Tehdyssä meta-analyysissä psykologisen tuen interventiolla saavutettiin merkittävä paraneminen atooppisesta ekseemasta kärsineiden kutinaan, ihottuman vaikeusasteeseen ja ihottuman raapimiseen.

51 atooppista ekseemaa sairastavaa, huonon hoitovasteen takia erikoissairaanhoitoon lähetettyä lasta (ikä keskimäärin 4 vuotta 4 kuukautta) ja heidän perhettään sai erikoissairaanhoitajan toteuttaman koulutuspaketin «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of par...»6. Koulutukseen sisältyi perustietoa atooppisesta ekseemasta, sen hoitomenetelmistä ja siitä, mihin hoidon teho perustuu, hoidon käytännön toteuttamisesta sekä perus- ja muiden voiteiden suositelluista käyttömääristä. Seurantakäynneillä erikoissairaanhoitaja kontrolloi vanhempien rasvaustekniikat ja demonstroi rasvauksen tarvittaessa uudelleen. Verrokkiryhmää tutkimuksessa ei ollut.

1 vuoden kuluttua interventiosta perusvoiteiden käyttö oli lisääntynyt 800 % alkutilanteeseen nähden (keskimääräinen viikkokulutus 426 vs. 54,3 g) mutta paikallisten kortikosteroidien käyttö ei lainkaan. Ekseeman vaikeusasteessa (SASSAD 42,9 vs. 4,6) tapahtui merkittävää paranemista. Tilastollista merkitsevyyttä ei ilmoitettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological and educational interventions for atopic eczema in children. Cochrane Database Syst Rev 2014;2014:CD004054 «PMID: 24399641»PubMed
  2. Chinn DJ, Poyner T, Sibley G. Randomized controlled trial of a single dermatology nurse consultation in primary care on the quality of life of children with atopic eczema. Br J Dermatol 2002;146:432-9 «PMID: 11952543»PubMed
  3. Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, structured educational programmes for the management of atopic dermatitis in children and adolescents: multicentre, randomised controlled trial. BMJ 2006;332:933-8 «PMID: 16627509»PubMed
  4. Ridd MJ, King AJL, Le Roux E ym. Systematic review of self-management interventions for people with eczema. Br J Dermatol 2017;177:719-734 «PMID: 28432696»PubMed
  5. Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of psychological intervention on atopic dermatitis. A systematic review and meta-analysis. Int Arch Allergy Immunol 2007;144:1-9 «PMID: 17449959»PubMed
  6. Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of parent knowledge, therapy utilization and severity of atopic eczema before and after explanation and demonstration of topical therapies by a specialist dermatology nurse. Br J Dermatol 2003;149:582-9 «PMID: 14510993»PubMed