Takaisin

Masennuslääkkeet kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa

Näytönastekatsaukset
Kirsi Suominen
11.2.2021

Näytön aste: D

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa masennuslääkkeiden tehoa monoterapiana ei ole osoitettu luotettavasti.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppiä 2 koskevaan katsaukseen «Hadjipavlou G, Mok H, Yatham LN. Pharmacotherapy o...»1 otettiin mukaan tammikuusta 1994 tammikuuhun 2003 julkaistut tutkimukset. Ylläpitohoitotutkimuksia oli yhteensä 14, mutta näistä yksikään ei ollut satunnaistettu, kaksoissokkoutettu tutkimus koskien ainoastaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 potilaita.

Katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista 1 koski masennuslääkkeitä (fluoksetiini) kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 ylläpitohoidossa. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, ja siinä katsottiin retrospektiivisesti 89 kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 potilaan, 89 ikä- ja sukupuolivakioidun unipolaaridepressiopotilaan ja 661 vakioimattoman unipolaaridepressiopotilaan vastetta fluoksetiiniin tai lumeeseen 50 viikon seuranta-aikana.

Tässä tutkimuksessa ei seuranta-aikana ollut eroa unipolaaridepressiopotilaiden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 potilaiden masennusrelapseissa tai kääntymisessä maniaan.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: hyvä

6 kuukautta kestäneessä ylläpitohoitotutkimuksessa «Amsterdam JD, Shults J. Fluoxetine monotherapy of ...»2 tyypin 2 kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja tarkemmin määrittelemätöntä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat potilaat (N = 37), jotka olivat hyötyneet fluoksetiinilääkityksestä, satunnaistettiin saamaan joko fluoksetiinia (N = 8) tai lumetta (N = 4). Alkuvaiheessa potilas sai 8 viikkoa fluoksetiinilääkitystä 20 mg/vrk. Ne potilaat, joilla HAM-D oli ≤ 9, jatkoivat satunnaistamisvaiheeseen. Vastetta mitattiin HAM-D- (17-item Hamilton Rating Scale for Depression) ja YMRS-asteikoilla (Young Mania Rating Scale).

43 % fluoksetiiniryhmässä ja 100 % lumeryhmässä sai relapsin (p = 0,08). Vaikka kääntymistä hypomaniaan ei havaittu, manian oirepisteet kohosivat masennuslääkeryhmässä verrattuna kontrolliryhmään (3,0 ± 1,8 vs. 0,2 ± 0,4, p = 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: hyvä

26 viikon satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Sachs GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiv...»3 kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 1 ja 2 yhteensä 366 potilaalla masennuslääke (bupropioni, paroksetiini) tai lume liitettiin mielialan tasaajaan. Masennuslääkettä sai 118/172 tyypin 1 ja 54/172 tyypin 2 ja lumetta 122/182 tyypin 1 ja 60/182 tyypin 2 potilasta. SCID-haastattelussa (Structured Clinical Interview for DSM Disorders) todettu vähintään 8 viikkoa jatkunut normaali mieliala oli hoitovasteen osoitus. Vastekriteerit täyttävien prosenttiosuuksia verrattiin ryhmien välillä.

Kestävä voinnin koheneminen todettiin 42/179 (23,5 %) masennuslääkeryhmässä ja 51/187 (27,3 %) lumeryhmässä (p = 0,40), joten masennuslääkkeistä ei saatu lisähyötyä. Tyyppi 1 (25,4 %) ja 2 (20,4 %) eivät eronneet toisistaan. Tyypin 2 potilailla oli tilastollisesti ei-merkitsevä trendi parempaan hoitotulokseen niillä potilailla, jotka saivat mielialantasaajaa ja lumetta, kuin niillä, jotka saivat masennuslääkettä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Amsterdam JD, Shults J. Efficacy and safety of lon...»4 kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 potilaat, jotka olivat toipuneet masennusjaksosta fluoksetiinimonoterapialla, satunnaistettiin saamaan fluoksetiinia (10–40 mg/vrk, N = 28), litiumia (300–1 200 mg/vrk, N = 26) tai lumelääkettä (N = 27) 50 viikon ajan. Ensisijainen päätetapahtuma oli aika relapsiin tai rekurrenssiin.

Aika masennusrelapsiin tai rekurrenssiin oli fluoksetiiniryhmässä 249,9 vrk (95 % luottamusväli 186,8–312,0), litiumryhmässä 156,4 vrk (95 % luottamusväli 92,3–220,6 ja lumeryhmässä 186,9 vrk (95 % luottamusväli 113,0–260,7). Fluoksetiiniryhmässä aika relapsiin ei eronnut tilastollisesti merkittävästi lumeesta (HR = 0,4; 95 % luottamusväli 0,2–0,9; p = 0,04). Sen sijaan fluoksetiiniryhmässä aika relapsiin oli pidempi kuin litiumryhmässä lumeesta (HR = 0,5; 95 % luottamusväli 0,2–1,1; p = 0,1).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Amsterdam JD, Lorenzo-Luaces L, Soeller I ym. Safe...»5 kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 2 potilaat (N = 129), joilla oli masennusjakso, satunnaistettiin saamaan joko venlafaksiini- tai litiummonoterapiaa 12 viikoksi. Ne potilaat, jotka saivat vasteen (≥ 50 % alenema 17-item Hamilton Rating Scale for Depression- asteikolla), jatkoivat lääkehoitoa 6 kuukautta (N = 59). Ensisijainen päätetapahtuma oli uusi masennusjakso (17-item Hamilton Rating Scale for Depression- asteikolla ≥ 14 pistettä ja CGI/S-pisteet ≥ 4 vähintään 14 päivän ajan).

Venlafaksiini- ja litiumryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa (3/40, 7,5 % vs. 4/15, 26,7 %, p = 0,079).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Katsaukseen «Hadjipavlou G, Mok H, Yatham LN. Pharmacotherapy o...»1 sisällytetyssä tutkimuksessa oli runsaasti metodisia puutteita, muun muassa retrospektiivinen tutkimusote, suuri kato (katsauksen mukaan 8 tyypin 2 potilasta mukana) ja diagnostiikan epävarmuus.

Tutkimuksessa «Amsterdam JD, Shults J. Fluoxetine monotherapy of ...»2 aineisto oli niin pieni, ettei siitä voida tehdä johtopäätöksiä. Lisäksi se sisälsi myös tarkemmin määrittelemätöntä kasisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita.

Tutkimuksen «Sachs GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiv...»3 tuloksia on vaikea arvioida, koska ainakin osa potilaista sai myös muuta tavallista intensiivisempää psykososiaalista hoitoa samaan aikaan.

Tutkimuksen «Amsterdam JD, Shults J. Efficacy and safety of lon...»4 otoskoko oli niin pieni, että luotettavien johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. Tuloksiin myös vaikuttaa se, että alun perin tutkimukseen otettiin ne potilaat, jotka olivat hyötyneet fluoksetiinista, ja sitten satunnaistettiin eri hoitoryhmiin.

Tutkimuksen «Amsterdam JD, Lorenzo-Luaces L, Soeller I ym. Safe...»5 otoskoko oli niin pieni, että luotettavien johtopäätösten tekeminen on vaikeaa.

Masennuslääkkeiden käyttö tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa on tällä hetkellä kiistanalainen kysymys ja vaatii lisätutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Hadjipavlou G, Mok H, Yatham LN. Pharmacotherapy of bipolar II disorder: a critical review of current evidence. Bipolar Disord 2004;6:14-25 «PMID: 14996137»PubMed
  2. Amsterdam JD, Shults J. Fluoxetine monotherapy of bipolar type II and bipolar NOS major depression: a double-blind, placebo-substitution, continuation study. Int Clin Psychopharmacol 2005;20:257-64 «PMID: 16096516»PubMed
  3. Sachs GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiveness of adjunctive antidepressant treatment for bipolar depression. N Engl J Med 2007;356:1711-22 «PMID: 17392295»PubMed
  4. Amsterdam JD, Shults J. Efficacy and safety of long-term fluoxetine versus lithium monotherapy of bipolar II disorder: a randomized, double-blind, placebo-substitution study. Am J Psychiatry 2010;167:792-800 «PMID: 20360317»PubMed
  5. Amsterdam JD, Lorenzo-Luaces L, Soeller I ym. Safety and effectiveness of continuation antidepressant versus mood stabilizer monotherapy for relapse-prevention of bipolar II depression: A randomized, double-blind, parallel-group, prospective study. J Affect Disord 2015;185:31-7 «PMID: 26143402»PubMed