Tulosta

Vagushermostimulaattori paikallisalkuisessa epilepsiassa

Näytönastekatsaukset
21.10.2013
Reetta Kälviäinen

Näytön aste: B

Vagushermostimulaatiohoito on ilmeisesti tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisähoitona.

Vuosia 1995–98 koskeva Cochrane-katsaus «Privitera MD, Welty TE, Ficker DM ym. Vagus nerve stimulation for partial seizures. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD002896 »1 (abstrakti «»1, katsaus «»2). Kohteena satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset, joissa kaikille potilaille asennettiin vagushermostimulaattori, mutta potilaat jaettiin kahteen satunnaistettuun ryhmään stimulaatiotason mukaan. Stimulaatioryhmät muodostettiin stimulaationtason frekvenssin, intensiteetin ja stimulaation keston suhteen. Työhypoteesina tutkimuksissa oli osoittaa, että kohtaukset vähenevät korkealla stimulaatiotasolla enemmän kuin matalalla, subterapeuttisena pidetyllä stimulaatiotasolla. Kaikkiaan 312 yli 13-vuotiasta potilasta satunnaistettiin hoitoihin kahdessa tutkimuksessa. Kaksoissokkovaiheen kesto oli kolme kuukautta. Potilailla oli lääkehoidolle huonosti reagoiva paikallisalkuinen epilepsia ja vähintään kuusi kohtausta kuukaudessa ennen stimulaattorin asennusta. Katsauksen lähteinä olivat muun muassa MEDLINE-tietokanta, Cochrane Epilepsy Group's trial register, Cochrane Central Register of Controlled Trials ja laitteen valmistajalta saadut tiedot.

Vedonlyöntisuhde (OR) (95 % luottamusväli CI) yli 50 % vähenemälle kohtauksissa korkealla stimulaatiotasolla matalaan stimulaatiotasoon verrattuna oli 1,93 (1,11–3,35). Hoidon keskeyttämisriski OR (95 % CI) oli molemmilla stimulaatiotasoilla sama 1,08 (0,07–17,51). Implantaatioon liittyviä haittavaikutuksia matalan stimulaation ryhmässä verrattuna aikaan ennen implantaatiota OR (99 % CI) olivat: äänen käheys 4,74 (2,12–10,60), yskä 2,97 (1,48–5,94) ja parestesiat 6,36 (2,69–15,08). Korkean stimulaation ryhmässä vastaavasti haittavaikutuksia verrattuna aikaan ennen implantaatiota olivat OR (99 % CI): äänen käheys 14,52 (7,61–27,70), yskä 2,72 (1,28–5,79), hengenahdistus 4,80 (1,74–13,22), kipu 3,83 (1,75–8,39) ja parestesiat 7,89 (2,60–23,90). Itse stimulaation voi katsoa lisäävän tiettyjä haittavaikutuksia. Korkeaan eli terapeuttisena pidettävään stimulaatiotasoon liittyi seuraavia haittavaikutuksia enemmän kuin matalaan stimulaatiotasoon: OR (99 % CI) olivat: äänen käheys 4,50 (2,45–8,27) ja hengenahdistus 2,65 (1,15–6,08).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Epilepsiat (aikuiset) 1

Kommentit

Systemoitu katsaus. Mukana kaksi tutkimusta, joista toisessa yksinään tulos ei ole tilastollisesti merkittävä. Matala stimulaatiotaso oli todennäköisesti niin vähäinen, että potilas ja/tai lääkäri saattoivat huomata potilaan kuuluvan subterapeuttiseen ryhmään ja sokkoutus saattoi vaarantua.

Kirjallisuutta

  1. Privitera MD, Welty TE, Ficker DM ym. Vagus nerve stimulation for partial seizures. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD002896 «PMID: 11869641»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Epilepsiat (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko